Muutoksen keskiössä on ihminen
TPM:n onnistunut käyttöönotto edellyttää myös hyvää muutosjohtamista. Muutosta ei voi johtaa etäältä; johdon ja esihenkilöiden on ymmärrettävä, mitä tuotannon arjessa todella tapahtuu, millaisia ongelmia työntekijät kohtaavat ja mitä heidän työnsä sujuvoittaminen edellyttää. Kun työntekijät otetaan mukaan tunnistamaan ja ratkaisemaan ongelmia, TPM ei jää erilliseksi kehittämishankkeeksi, vaan sillä on paremmat edellytykset muuttua osaksi organisaation normaalia toimintatapaa. (Kotter 1995; Varotaria & Barelwala 2014, 11.)
Hyvä tulos syntyy lopulta hyvin organisoidun, aivan tavallisen työvuoron aikana, jossa jokainen tietää oman tehtävänsä ja yhteiset tavoitteet sekä tekee asiat sovitusti. Tämä edellyttää selkeitä toimintatapoja, riittävää osaamista, oikeita työvälineitä ja mahdollisuutta tuoda esille omassa työssä havaittuja ongelmia. Johdon näkyminen siellä, missä työ tehdään, on tärkeää. Toimintaa ei voida kehittää ainoastaan työpöydän takaa, sillä paras tieto päivittäisestä työstä on niillä ihmisillä, jotka tekevät sitä päivästä toiseen. (Varotaria & Barelwala 2014, 11.)
Tarkastuslista ei korvaa osaamista
TPM-toimintamallin käyttöönottoa kuvataan Ekmanin (2026) opinnäytetyössä, jossa kehitettiin autonomista kunnossapitoa kemianteollisuuden tuotantolaitokseen. Malliin kuuluvia uusia tarkastuslistoja ei tehty valmiiksi operaattoreille, vaan ne rakennettiin yhteistyössä tuotanto- ja kunnossapito-operaattoreiden ja kouluttajien kanssa (Kuva 2). Käyttöönottoa tuettiin lisäksi teoriaopetuksella ja käytännön harjoittelulla tuotantoalueella. Tarkoituksena ei ollut vain opettaa uuden tarkastuslistan käyttöä vaan vahvistaa osaamista niin, että operaattorit ymmärtävät, mitä ja miksi tarkastetaan sekä miten ja millaisiin poikkeamiin tulee reagoida.