Ympäristökriisin keskellä näkyy toivoa – tunnelmia Lahden Luontofoorumista

Ympäristökriisin eteneminen ja kuvat palavasta Euroopasta vetävät mielen synkäksi. Synkkyyteen vaipuminen ei kuitenkaan paranna tilannetta, vaan luonto tarvitsee tekoja. Luontofoorumi kokosi Lahteen lähes 600 osallistujaa kuulemaan inspiroivia puheenvuoroja siitä, millaisia ratkaisuja tehdään luontopositiivisemman tulevaisuuden edistämiseksi.

Ympäristöä tulee suojella myös siksi, että ihminen tarvitsee luontoa. Luonnon hyvinvointi- ja terveyshyödyistä on yhä enemmän tutkimusnäyttöä (esim. Tyrväinen ym. 2024) ja tutkimusnäyttö tukee hyvien käytäntöjen leviämistä. Luontofoorumissa kerrottiin esimerkkejä, miten tutkimustietoa sovelletaan käytäntöön.

Päivi Sieppi Lahden kaupungilta esitteli Luontoaskel terveyteen -ohjelmaa, jonka tavoitteena on kansansairauksien ehkäisy, luonnon monimuotoisuuden edistäminen, ilmastonmuutoksen hillintä, yhteistyö ja taloudellinen vaikuttavuus (Päijät-Hämeen hyvinvointialue 2026). Helena Kämäräinen kertoi Lahden liikuntaneuvonnan Luontolähete-kokeilusta, jossa kannustetaan hyödyntämään luontokohteita matalan kynnyksen liikkumiseen ja palautumiseen. Ammattilaiset voivat hyödyntää neuvontatyössään vinkkikortteja planetaariseen hyvinvointiin. (Lahti 2026.) Tytti Pasanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoi kansallisesta Terveyttä luonnosta -ohjelmasta, joka pyrkii vahvistamaan luontoaltistusta ihmisten arjessa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa (Halonen ym. 2026).

Riikka Puhakka LAB-ammattikorkeakoulusta esitteli tutkimustuloksia, joiden mukaan luonnossa liikkuminen on yhteydessä sosioekonomiseen asemaan (Kaipainen 2021), vaikka valtaosa lapsista ja nuorista liikkuukin luonnossa (Appelqvist-Schmidlechner ym. 2026; Puhakka ym. 2023). Taru Suutari Lahden kaupungilta jatkoi kertomalla, miten perusopetuksen ympäristökasvatusohjelman avulla pyritään lisäämään yhdenvertaisuutta luonnosta saatavien hyvinvointi- ja terveyshyötyjen suhteen (Lahti 2025).

TKI-hankkeissa kehitetään luontopalveluja yrittäjien kanssa 

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen voidaan nähdä tärkeämmäksi silloin, kun se on taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä tuottavaa toimintaa. Hankkeilla on merkittävä rooli käytännön ratkaisujen kehittäjänä, ja niissä tehdään töitä yritysten kanssa. Luonto ja sen monimuotoisuuden vaaliminen avaavat yrityksille uusia markkinoita, innovaatioita ja yhteistyömahdollisuuksia. Esimerkiksi luonnon hyvinvointi- ja terveyshyötyihin perustuvista ratkaisuista voidaan kehittää uusia palveluja. Kaupungistumisen myötä tarve luonnossa liikkumisen ohjaukselle ja opastukselle on kasvanut (Margaryan & Fredman 2017). Myös Terveyttä luonnosta- ja Luontoaskel terveyteen -ohjelmissa yritykset nähdään keskeisinä sidosryhminä.

Liiketoimintaa lähiluonnosta -hankkeessa (EAKR, LAB 2026a) on sisällytetty tutkimustietoa luonnon hyvinvointi- ja terveyshyödyistä (Siltanen & Puhakka 2025) yritysten uusiin palveluihin, joita on pilotoitu Päijät-Hämeen lähi- ja kaupunkiluontoympäristöissä. Myös Hyvinvointi- ja luontoelämysmatkailun innovaatioklusteri (HYVINNO) -hankkeessa on innovoitu yritysten kanssa uusia luontolähtöisiä palvelupaketteja, minkä lisäksi hanke on tukenut kuntien roolia vastuullisen matkailun kehittäjänä (Business Rovaniemi 2026; LAB 2026b).

Luontofoorumin teemasessiossa korostui lähiluonnon merkitys ja myös niiden ryhmien houkuttelu luontoon, jotka eivät välttämättä osaa hyödyntää luonnon tarjoamaa potentiaalia hyvinvoinnin edistämisessä. Nature4All – Luontolähtöisiä palveluita erilaisille asiakkaille -hankkeessa (LAB 2026c) on kehitetty yhdessä yrittäjien kanssa asiakaskortit, joiden avulla palveluita on helpompi suunnitella ja toteuttaa eri asiakasryhmille.