Ystävä on luontevin keskustelukumppani
Pelaamisesta puhuminen ei näyttäytynyt kaikille samanlaisena. Kyselyyn vastanneista 21 piti rahapelaamisesta puhumista erittäin helppona ja 19 melko helppona. Yhdeksän koki sen erittäin vaikeaksi.
Ystävä oli yleisin luonteva keskustelukumppani; sen valitsi 55,2 prosenttia vastaajista. Vanhemman tai muun läheisen valitsi keskustelukumppanikseen 38,8 prosenttia. Kouluterveydenhoitajan tai muun terveydenhuollon ammattilaisen sekä koulukuraattorin tai psykologin valitsi kummankin 20,9 prosenttia. (LAB 2026b.)
Miten ammattilaisen olisi hyvä kysyä?
Vastaajista 57,6 prosenttia piti hyvänä sitä, että ammattilainen ottaa raha- ja digipelaamisen puheeksi silloin, kun pelaamisesta näyttää aiheutuvan haittaa. Samalla 45,5 prosenttia piti keskustelua luontevana osana tavallista terveys- tai hyvinvointikeskustelua.
Puheeksioton tavassa korostui rauhallisuus ja hienotunteisuus, jonka valitsi 53 prosenttia vastaajista. Suoraa, selkeää ja avointa kysymistä kannatti 27,3 prosenttia ja oman kokemuksen ja näkökulman kunnioittamista 25,8 prosenttia.
Keskustelun kynnystä voivat kuitenkin nostaa monet tekijät. Häpeän tunteen mainitsi 55,2 prosenttia, arvostelun pelon 44,8 prosenttia ja ongelmapelaajaksi leimautumisen pelon 38,8 prosenttia vastaajista. (LAB 2026b.)
Nuorten näkemykset tukevat ehkäisevän työn kehittämistä
Ennalta ehkäisevinä tekijöinä voidaan nähdä turvalliset ihmissuhteet ja ympäristö, harrastukset, tunnetaidot ja hyvät sosiaaliset taidot sekä aikuisten malli pelaamattomuudesta, jotka suojaavat nuorta rahapelaamiselta (THL 2024).
Ajankohtaisessa tutkimuksessa korostetaan nuorten aktiivista osallistumista rahapelihaittojen ehkäisyn kehittämiseen. Davis ym. (2025) ovat tarkastelleet 40 interventiotutkimusta ja nostavat esiin muun muassa osallistujien aktiivisen osallistamisen, erilaisten menetelmien yhdistämisen, nuorten kehitysvaiheen huomioimisen sekä koulutettujen ammattilaisten merkityksen. HIMA HALTUUN -kyselyn tuloksia voidaan hyödyntää Ongelmapelaamisen haittojen ehkäisy ja ennakointi -hankkeessa juuri tästä näkökulmasta. Nuorten vastaukset tarjoavat arvokasta tietoa kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen puheeksiottotilanteissa.
Tuloksia voidaan yhdistää tutkimustietoon ja ammattilaisten kokemuksiin, kun hankkeessa kehitetään käytännön toimintatapoja raha- ja digipelaamisen varhaiseen tunnistamiseen ja puheeksiottoon. Samalla on tärkeää tarkastella, mitä tapahtuu puheeksioton jälkeen: miten huoli arvioidaan, miten keskustelua jatketaan ja miten nuori tarvittaessa ohjataan tuen piiriin.
Nuorten näkemyksistä kohti toimintatapoja
HIMA HALTUUN -tapahtuman tulokset tuovat hankkeen kehittämistyöhön nuorten oman näkökulman. Vastauksissa korostuvat rauhallinen ja hienotunteinen lähestyminen, selkeys, oman kokemuksen kunnioittaminen ja mahdollisuus tulla kuulluksi.
Nuorten näkemykset eivät jää yksittäisen tapahtuman palautteeksi, vaan niitä voidaan hyödyntää yhdessä tutkimustiedon ja ammattilaisten kokemusten kanssa toimintamallin kehittämisessä. Tavoitteena on vahvistaa valmiuksia ottaa raha- ja digipelaaminen puheeksi riittävän varhain ja tavalla, joka tukee nuoren omaa toimijuutta.
