Aineeton arvonluonti

Z-sukupolvi haastaa perinteiset yrittäjyysekosysteemit

Työelämässä ja yrittäjyydessä on käynnissä sukupolvenvaihdos, joka pakottaa tarkastelemaan yrittäjyyttä tukevia rakenteita uudesta näkökulmasta. Z-sukupolvi, eli vuosina 1997–2012 syntyneet nuoret, odottaa työltä ja yrittäjyydeltä asioita, jotka poikkeavat monin tavoin aiempien sukupolvien odotuksista. Samalla opiskelijayrittäjyyden kehittäminen edellyttää siirtymistä yksittäisistä toimenpiteistä kohti systeemistä ajattelua, jossa huomio kiinnittyy toimijoiden välisiin suhteisiin, yhteisiin tavoitteisiin ja koko ekosysteemin toimivuuteen.

Useat tuoreet tutkimukset osoittavat, että Z-sukupolvelle työn merkityksellisyys, työhyvinvointi, jatkuva oppiminen, joustavat roolit sekä matalat hierarkiat ovat keskeisiä työelämävalintoja ohjaavia tekijöitä. Työ ja yrittäjyys nähdään osana tasapainoista elämää eikä pelkästään urakehityksen välineenä. Lisäksi nuoret odottavat avoimuutta, jatkuvaa vuorovaikutusta ja psykologisesti turvallisia toimintaympäristöjä (Deloitte.com 2025; EDHEC Business School & JobTeaser 2025; McKinsey & Company 2025).

Nämä odotukset haastavat perinteiset yrittäjyyden tukimallit. Systeemiajattelun näkökulmasta yrittäjyys ei synny yksittäisten koulutusten, tapahtumien tai rahoitusinstrumenttien seurauksena, vaan kokonaisuudesta, jossa korkeakoulut, yritykset, julkiset toimijat, opiskelijayhteisöt ja tukipalvelut muodostavat toisiinsa kytkeytyvän verkoston. Ekosysteemin toimivuus riippuu siitä, kuinka tehokkaasti tieto, osaaminen, resurssit ja luottamus liikkuvat toimijoiden välillä (Marquardt & Harima 2024; Matt & Schaeffer 2018).

Systeemiajattelussa huomio kohdistuu erityisesti rakenteiden välisiin riippuvuuksiin. Jos jokin osa järjestelmästä ei toimi, vaikutukset näkyvät koko ekosysteemissä. Itä-Suomen opiskelijayrittäjyysekosysteemissä suurimmat haasteet eivät liity yksittäisten palvelujen puutteeseen vaan systeemisiin tekijöihin, kuten toiminnan hajanaisuuteen, jatkuvuuden puutteeseen, vähäiseen yhteistyöhön sekä luottamuksen heikkouteen eri toimijoiden välillä.

Kuva 1. Idean syttymiseen tarvitaan tukea. (JetalProduçÕes 2025)

Systemaattisuuden ja merkityksellisyyden puute ongelmina

Yrittäjyysekosysteemistä puuttuvat erityisesti systemaattisuus, jatkuvuus, yhteiset fyysiset ja digitaaliset kohtaamispaikat sekä toimijoiden kokema merkityksellisyys. Nämä puutteet heikentävät koko järjestelmän kykyä vastata Z-sukupolven odotuksiin merkityksellisestä, yhteisöllisestä ja hyvinvointia tukevasta yrittäjyysympäristöstä. Vaikka yksittäisinä funktioina ja toimijoina kaikissa Itäisen Suomen kaupungeissa tehdään erittäin hyvää työtä yrittäjyyden tukemiseksi. 

Tulevaisuudessa yrittäjyysekosysteemejä tulisi kehittää entistä sukupolviherkemmällä tavalla. Z-sukupolven yrittäjyyttä ei voida vahvistaa pelkästään lisäämällä tapahtumia tai kilpailuja. Tarvitaan pitkäjänteisiä rakenteita, mentorointia, yhteisöjä sekä selkeitä polkuja ideasta yrittäjyyteen. Samalla tarvitaan koordinoitua ekosysteemijohtamista, joka yhdistää opiskelijat, korkeakoulut, yritykset ja julkiset toimijat yhteisen vision ympärille.

Vain hyvä yhteispeli tuottaa vahvan systeemin

Systeemiajattelun keskeinen viesti on, että yrittäjyysekosysteemin suorituskykyä ei voida arvioida yksittäisten toimijoiden perusteella. Ratkaisevaa on se, miten hyvin järjestelmän osat toimivat yhdessä (Marquardt & Harima 2024). Kun ekosysteemi kykenee tarjoamaan merkityksellisiä verkostoja, jatkuvaa oppimista, psykologista turvallisuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan polkuun, se vastaa samalla myös Z-sukupolven keskeisimpiin odotuksiin. Tulevaisuuden kilpailukykyiset yrittäjyysekosysteemit rakennetaan siis ennen kaikkea luottamuksen, yhteisöllisyyden ja systeemisen yhteistyön varaan.

Itäisen Suomen innovaatio- ja startupekosysteemi on ollut toiminnassaan nyt vuoden, ja tänä syksynä yhteistyö huipentuu Fibanin järjestämään Decoi x Borderland-tapahtumaan 17.11.2026 Helsingissä. Business Mill on osana ekosysteemiä päässyt mukaan tapahtumaan, jossa tarkoitus on kohtauttaa puolustusalan kasvuyrityksiä sijoittajiin ja muihin toimijoihin. Ekosysteemin suurin voima ovat sen laajat verkostot. 

Lähteet

Deloitte.com. 2025. Global Gen Z and Millennial Survey 2025. Deloitte Touche Tohmatsu Limited. Viitattu 29.10.2026. Saatavissa https://www.deloitte.com/gr/en/issues/work/genz-millennial-survey-2025.html

EDHEC Business School & JobTeaser. 2025. European Gen Z Career & Work Expectations Study.

JetalProduçÕes. 2025. Idea, lamppu, paperi. Pixabay. Viitattu 29.10.2026. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/idea-lamppu-paperi-vaivataan-9960359/

Marquardt, L. & Harima, A. 2024. Digital boundary spanning in the evolution of entrepreneurial ecosystems: A dynamic capabilities perspective. Journal of Business Research, 182, Article 114762. Viitattu 29.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.jbusres.2024.114762

Matt, M. & Schaeffer, V. 2018. Building entrepreneurial ecosystems conducive to student entrepreneurship: New challenges for universities. Journal of Innovation Economics & Management, 25(1), 9–32. Viitattu 29.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.3917/jie.025.0009

McKinsey & Company. 2025. What Gen Z expects from leadership and work. McKinsey Global Institute. Viitattu 29.10.2026. Saatavissa https://www.mckinsey.com

 

 

Lue myös