Tietoperusteisen toiminnallisen poistumisturvallisuuden arviointimenettelyn kehittäminen -hankkeen lopputulokset

Kuva
ToPo-hankkeen Lappeenrannassa sijaitsevan pilottikohteen Ortamonpuiston poistumisturvallisuustiedoilla rikastettu tietomalli.
ToPo-hankkeen Lappeenrannassa sijaitsevan pilottikohteen Ortamonpuiston poistumisturvallisuustiedoilla rikastettu tietomalli
Tietoperusteisen toiminnallisen poistumisturvallisuuden arviointimenettelyn kehittäminen (ToPo) -hanke on saapumassa päätökseensä. Hanke toteutettiin lokakuun 2019 ja syyskyyn 2021 välisenä aikana. Tavoitteena oli kehittää tietoperusteinen, yhdenmukainen ja kansallisen tason käyttöön soveltuva arviointimenettely hoivapalvelukohteiden toiminnallisen poistumisturvallisuuden arvioimiseen. Hankkeen päärahoittaja on Palosuojelurahasto. Hankkeen toteutuksessa on mukana Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson pelastuslaitokset, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Eksote), Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Kymsote) sekä Lappeenrannan -Lahden teknillinen yliopisto (LUT-yliopisto) ja LAB-ammattikorkeakoulu. Seuraavassa kuvataan toimijoiden hankkeessa saamat keskeiset tulokset ja johtopäätökset.

LAB-ammattikorkeakoulun tulokset ja niiden hyödynnettävyys


LAB-ammattikorkeakoulu on tehnyt Vallikodista, Elimäkikodista sekä Ortamonpuistosta tietomallinnukset. Kohteiden ARK-malleja tarkennettiin kesällä 2021 tehtyjen laserkeilausmittausten perusteella. Uutisen kuvassa on ToPo-hankkeen Lappeenrannassa sijaitsevan pilottikohteen Ortamonpuiston poistumisturvallisuustiedoilla rikastettu tietomalli.

Rakennusten IFC-standardin mukaisia tietomalleja voi hyödyntää laajasti rakennusten poistumisturvallisuutta arvioitaessa. Mallien on oltava sellaisia, että ne sisältävät poistumisturvallisuuden arvioinnissa tarvittavan tiedon ja rakennuksen geometrian. 

Tietomallien sisältövaatimusten ja käyttötapausten osalta hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää kansallisten tietomallivaatimusten päivitystyössä (yleiset tietomallivaatimukset) sekä valmisteltaessa uutta maankäyttö- ja rakennuslakia. Lakiin on suunnitteilla lisätä vaatimuksia rakennusten tietomallien tietosisällöille esimerkiksi rakennuslupavaiheessa. 


Tietomallien tarkasteluun löytyy jo nyt alun perin lähinnä rakennusalan tarpeisiin kehitettyjä helppokäyttöisiä ohjelmatyökaluja, joita voidaan hyödyntää myös poistumisturvallisuuden arvioinnissa. Työkaluja on kuitenkin kehitettävä entistä enemmän palvelemaan erityisiä käyttötapauksia, joista yksi on rakennuksen poistumisturvallisuuden arviointi. 


Rakennusten kolmiulotteisia malleja voidaan merkittävästi hyödyntää hankkeessa kehitetyn arviointimenettelyn käytännön toteutuksessa, kun tarkastellaan kiinteistön poistumisturvallisuuteen liittyviä tekijöitä. Tulevaisuudessa poistumisturvallisuuden arviointia varten on määriteltävä IFC-tiedonsiirtoa varten MVD (Model  View Definition, tekninen kuvaus mallin tietosisällöstä), joka samalla voisi palvella myös rakennuksen poistumissimulaatiota. 

 

Kymsoten ja Eksoten päätulokset ja johtopäätökset


Hankkeessa saavutettiin ymmärrys palveluntuottajan/toiminnanharjoittajan sekä asiakasta koskevan tiedon tuottamisen merkityksestä poistumisturvallisuuteen ja arviointimalliin. Sote-toimijoiden ja pelastustoimen välinen tiedonvaihto ja yhteiskehittäminen on lisännyt ymmärrystä moniammatillisen yhteistyön merkityksestä, mikä korostuu tulevaisuuden toimintojen suunnittelussa.


Organisaation vahva turvallisuuskulttuuri antaa pohjan ja tuen esimiehille kokonaisvaltaisen turvallisuuden ymmärtämiselle. Turvallisuusjohtamisella ja turvallisuusosaamisella on suuri merkitys poistumisturvallisuuden huomioimiseen ja jalkauttamiseen. Turvallisuusjohtamisen tulee olla yksi keskeinen osa soten prosesseja. 


Poistumisturvallisuus on vaikuttava osa hoivalaitosten kokonaisturvallisuutta. RAI-järjestelmä tuottaa oleellista tietoa poistumisturvallisuuden arviointiin, jossa asiakkaan yksilöllisyys on osa kokonaisvaltaista turvallisuutta. Hoivalaitosten henkilökunnan osaamisen varmistaminen on oleellinen osa poistumisturvallisuuden ja tilanteiden hallintaa. Hoivalaitosten ajantasaiset pelastus- ja poistumis-, sekä omavalvontasuunnitelmat ovat konkreettinen apu henkilöstön perehdyttämisessä ja osaamisen varmistamisessa. 


Turvallisuusvastaavien tehtävänkuvaa tulisi yhtenäistää, sillä nyt se on ollut sirpaleista eikä vakioitua mallia ole ollut. Hoivalaitosten esimiesten ymmärryksen ja osaamisen lisääminen poistumisturvallisuudesta tulee sisältyä vahvemmin työtehtävien perehdytykseen, johon tulee saada selkeä ja ymmärrettävä ohjaava materiaali.

 

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson pelastuslaitosten tulokset


Etelä-Karjalan pelastuslaitos ja Kymenlaakson pelastuslaitos ovat keskittyneet tuottamaan hoivalaitosten poistumisturvallisuuden päättelypuu-prosessikuvauksen, joka kuvaa pelastusviranomaisen arviointiprosessia hoivalaitosten poistumisturvallisuudessa. Lähtötilanteessa poistumisturvallisuuden arviointia koskeva ohjeistus on osin kirjava ja monitulkintainen, mikä on näkynyt epäselvyytenä ja epäyhtenäisesti tuotettuina tietoina hoivalaitostoimijoiden poistumisturvallisuusselvityksissä.
Poistumisturvallisuusarvioinnin päättelypuumallilla on kolme tehtävää:

1.    koota poistumisturvallisuusarvioinnin yhdeksi prosessikuvaksi, joka sisältää
rakennusta koskevat tiedot, toiminnanharjoittajaa koskevat tiedot ja pelastusviranomaisen käsittelyä koskevat tiedot. 
2.    selkiyttää kokonaiskuvan tuottamista monisyisestä arviointimenettelystä
3.    ohjata toiminnanharjoittajaa arvioinnin kautta hyvän poistumisturvallisuuden tavoittamiseen, ei lakisääteisen minimin täyttämiseen


Päättelypuun tuottamisen yhteydessä havaittiin kansallisesti merkittäviä eroja poistumisturvallisuutta mitoittavissa ajoissa niiden kohteiden osalta, joissa on automaattinen sammutuslaitteisto. Työpajoissa ja kumppanuusverkostossa nousi esille tarve poistumisturvallisuutta mitoittaviksi yhteisiksi ajoiksi. Vaikka yksittäisessä onnettomuustilanteessa on arvioitava aina erikseen se, onko alkusammutus tai evakuointi ilman suojavarusteita turvallista toteuttaa, tulee mitoittavien aikojen olla samat kaikkialla Suomessa myös automaattinen sammutuslaitteistolla vastustetuissa kohteissa. 


Hankkeessa mitoittavat ajat on arvioitu toteutuneiden tulipalojen ja tehtyjen polttokokeiden perusteella. Näiden perusteella nykyistä aikamäärettä kohteissa, joissa ei ole automaattista sammutuslaitteistoa, selkeytettiin ja samalla todettiin sen olevan oikeaa suuruusluokkaa eli enintään 3 minuuttia. 


Automaattinen sammutuslaitteisto lisää pelastamisen onnistumistodennäköisyyttä ja pienentää muille potilaille ja henkilökunnalle aiheutuvaa vaaraa. Sen osalta esitettiin yhteistä mitoittavaa aikaa 7 minuuttia kodinomaisiin olosuhteisiin, joissa esiintyy tyypillistä palokuormaa, ja enintään 15 min mitoittavaa aikaa hoivalaitoskohteisiin, joissa palokuorma on vähäinen. 


Kyseessä ovat mitoitusten ohjeelliset nyrkkisäännöt, joiden tehtävänä on selkiyttää pelastusviranomaisen käyttämää ohjeistusta poistumisturvallisuudesta, ja joiden kautta toiminnanharjoittaja kykenee hallitsemaan ja kehittämään poistumisturvallisuuteen vaikuttavaa resurssia kohteissaan.

 

LUT-yliopiston tulokset


LUT-yliopistossa kehitettiin laskennallinen arviointimalli, joka on lähestymistapa ja menetelmä hoivapalvelukohteiden poistumisturvallisuuden laaja-alaiseen arviointiin. Laskennallinen arviointimalli tarjoaa välineen ikäihmisten hoivapalvelukohteiden toiminnallisen poistumisturvallisuuden kokonaiskuvan määrittämiseen. 
Arviointimalli sisältää kolme tarkastelunäkökulmaa ja niihin liittyvät yksityiskohtaiset arviointikriteerit: rakennukseen, hoivapalvelutuottajaan ja asukkaaseen liittyvät poistumisturvallisuustekijät. Arviointimallia voidaan hyödyntää seuraavilla tavoilla:

  • Se tarjoaa välineen poistumisturvallisuuden monipuoliseen tarkasteluun
  • Arviointimallin avulla on mahdollista tarkentaa päättelypuun tuottamaa tilannekuvaa
  • Se ohjaa kiinnittämään ennakoivasti huomiota kehittämistä vaativiin asioihin ja sitä kautta kehittämään poistumisturvallisuutta kokonaisuutena
  • Se mahdollistaa kohdekohtaisen tarkastelun
  • Laskennallisen tuloksen avulla voidaan vertailla keskenään samantyyppisiä kohteita

Arviointimallissa poistumisturvallisuuteen vaikuttavat tekijät on jäsennetty hierarkkisiksi tietorakenteiksi, joissa jokaiselle tarkastelunäkökulmalle on oma arviointimallinsa. Konkreettisena tuotoksena tuotettiin mittarikortti (ja ohjeistus) kohdekohtaisten tietojen keräämiseen.

Arviointimallin pilotoinnissa testattiin tietojen saatavuutta kolmessa hoivapalvelukohteessa. Vastauksia saatiini: Rakennukseen liittyvät tekijät 1/3; Hoivapalvelutuottajaan liittyvät tekijät 3/3; Asukkaaseen liittyvät tekijät 3/3 (RAI-tiedot). Pilotoinnin yhteydessä tehtiin seuraavia havaintoja:

  • Arviointimallin tarvitsemien tietojen saatavuus on yleisesti ottaen hyvä; Tiedot ovat pääasiassa olemassa
  • Tietolähteitä ja tiedon talletuspaikkoja ja –muotoja on monia
  • Arviointimallin tekijöissä ja mittarikortin tasomäärittelyssä on joitakin tarkennustarpeita
  • Tarvitaan tietojen muokkausta ja tulkintaa arviointimallia varten (RAI-datan keruu automatisoitavissa laatumoduulien avulla), mutta ei varsinaista merkittävää lisätiedon keruuta
  • Tietojen helppoa hyödynnettävyyttä on edistettävä

Lopulliset johtopäätökset ja viimeistelty arviointimalli syyskuun aikana, kun pilotointiin liittyvät aineistot on käsitelty loppuun
Suomenkielisen loppuraportin julkaisun jälkeen arviointimallin tulokset julkaistaan kansainvälisessä tiedelehdessä (esim. Fire Safety Journal (alateema ”fire safety management”). Työotsikkona toimii ”An anticipatory, data-based and comprehensive assessment framework for evacuation safety in elderly care units / in supported housing facilities for elderly”.

Hankkeen pääsivut

Hankkeen päätöswebinaari 30.9.2021 klo 9.00-10.30