Mobiilisovellusten hiilidioksidipäästöt pienemmäksi ekologisella ohjelmistokehityksellä

Kuva
Osuudet, joista älypuhelimen käytöstä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt syntyvät.
Osuudet, joista älypuhelimen käytöstä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt syntyvät.
Kuva: Laura Salonen
Harva tiedostaa, että esimerkiksi videoiden katsomisesta tai mobiilisovellusten käytöstä syntyy päästöjä. Älypuhelinten osuuden ollessa jo yli puolet internetin koko verkkoliikenteestä, hiilidioksidipäästöjä syntyy yhä enemmän myös mobiilisovellusten käytöstä. Näihin päästöihin voidaan kuitenkin vaikuttaa suunnittelulla ja ekologisella ohjelmistokehityksellä.

Tieto- ja viestintäteknologia-ala (ICT) kuluttaa arviolta jopa kymmenen prosenttia maailman sähköstä, ja ICT-alan hiilijalanjälki on jo lentoliikennettäkin suurempi. Videosisältöjen ja mobiilikäytön kasvaessa myös energiantuotanto paisuu entisestään. LAB-ammattikorkeakoulusta hiljattain valmistunut Laura Salonen päätyi tutkimaan YAMK-opinnäytetyössään älypuhelinsovellusten käytön aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Tutkimuksen aikana syntyi myös toimintamalli, jonka avulla päästöt olisi mahdollista minimoida suunnitteluvaiheessa.

”Kuluttaja ei välttämättä miellä älylaitteiden tai puhelimen käyttöä saastuttavana, sillä päästö syntyy kaukana itse laitteesta – jos vertaa vaikkapa autoon. Älypuhelimen käytössä päästöt tulevat datansiirrosta ja infrastruktuurista sen ympärillä eli datakeskuksista, verkostoista ja ylläpidosta. Silläkin on merkitystä, missä ja miten datansiirrossa käytettävä sähkö tuotetaan”, valottaa Salonen.

Videosisällöt aiheuttavat eniten päästöjä

Vuonna 2020 videosisältöjen osuus oli lähes 80 prosenttia kaikesta verkkoliikenteestä ja osuuden odotetaan vain kasvavan. Salonen kehitti opinnäytetyössään ekologisesti kestävien mobiilisovellusten suunnitteluvaiheen ohjelistauksen, jonka avulla olisi mahdollista minimoida käytöstä syntyvät päästöt – niin käyttöliittymän kuin videoidenkin osalta.

”Kaikki tavallaan ylimääräinen toiminta ja toiminnallisuus mobiilisovelluksista pitäisi jättää pois. Ylimääräisellä tarkoitan esimerkiksi tarpeettomia videosisältöjä, jotka eivät tuota lisäarvoa. Onko videosisältö välttämätöntä joka kohdassa vai voisiko sen korvata kuvalla tai tekstillä? Pitäisi ehkä enemmän myös punnita hyötysuhdetta videomainonnan osalta ja liiketaloudellista merkitystä verrattuna siitä syntyviin ympäristöpäästöihin”, pohtii Salonen.

Lisäksi ylimääräistä kuluttajan liikkumista sovelluksen sisällä tulisi Salosen mukaan välttää ja sovellukset tulisi suunnitella mahdollisimman yksinkertaisiksi. Jokainen siirtymä sovelluksessa vaatii päästöjä aiheuttavaa datansiirtoa.

”Ekologisessa ohjelmistokehityksessä otetaan huomioon sovelluksen käytöstä syntyvät päästöt eli suunnitellaan ja ohjelmoidaan mahdollisimman vähäpäästöisesti. Ekologisen mobiilisovelluksen edellytyksenä on, että tulemme tietoiseksi ohjelmisto- ja käyttöliittymäsuunnittelun hyvistä käytänteistä energiatalouden kannalta”, kertoo Salonen.

Mobiilisovellusten tuottajien lisäksi myös sovelluksia käyttävät kuluttajat voivat vähentää päästöjä jo pienilläkin muutoksilla. Salonen listaa kolme tärkeintä:

  •  tarpeettoman videosisällön kuluttaminen
  •  videoiden laatu (mitä korkeampilaatuista video on, sitä enemmän liikkuu dataa)
  •  käytettävä verkkoyhteys (kiinteän verkon käyttö aina mobiiliverkkoa ekologisempaa).

Salosen opinnäytetyö on luettavissa Theseuksessa.

Kuva
Laura Salonen

 

 Lisätietoja:

 Laura Salonen

 +358 40 415 4432

 salonen [dot] lauraaticloud [dot] com (salonen[dot]laura[at]icloud[dot]com)

Uusimmat uutiset

Tilaa uutiskirje!

» LABin uutiskirje tarjoaa uusimmat kuulumiset suoraan sähköpostiisi kerran kuukaudessa. 

» Hakijan uutiskirjeestä saat sähköpostiisi ajankohtaiset tiedot ja vinkit hakemiseen sekä valintaan liittyvissä asioissa.