Monivaiheinen muotoilu hyödyttää kaikkia osapuolia

LAB-ammattikorkeakoulussa käytännönläheinen opiskelu tarkoittaa esimerkiksi työskentelyä aidoissa työelämän projekteissa. Yritysyhteistyötä on monenlaista: yritysten kanssa voidaan toteuttaa lyhyitä projekteja tai sitoutua myös pidempikestoiseen, monivaiheiseen yhteistyöhön. Mainiona esimerkkinä toimii lähes vuoden kestänyt yhteistyöprojekti Turun telakan kanssa.

”Pitkässä yhteistyössä voidaan kehittää yrityksen laajempia asiakokonaisuuksia sekä paneutua syvemmälle tutkittavaan aiheeseen. Tämä sopii hyvin monimutkaiseen tuotekehitykseen, kuten risteilyalukset. Yhteistyössä telakan kanssa tarkastelimme tulevaisuuden vastuullista risteilijää useasta muotoilun näkökulmasta, ja tulkitsimme, millaisia toiveita tulevaisuuden matkustajilla on risteilylaivaa kohtaan”, LABin asiakaskokemuksen ja ihmislähtöisen muotoilun johtava asiantuntija Markus Ahola kertoo.

Pitkäjaksoisen projektin aikana konseptointia pystytään tuottamaan eri tasoilla, visioinnista aina toteutusvalmiisiin muotoiluratkaisuihin asti. Yhteistyötä laivanrakennusyrityksen kanssa koordinoineen Aholan mukaan vaiheistettu muotoiluyhteistyö oli erinomainen valinta.

”Tunnistimme tarpeen meriteollisuuden ulkopuolelta tulevalle konseptointi- ja ideointiyhteistyölle. Yhteistyön kantaviksi teemoiksi valittiin vastuullisuus, johon Meyer panostaa isosti, ja asiakaskokemus, joka on keskeinen osa risteilyliiketoimintaa. Näihin teemoihin liittyen Muotoiluinstituutista löytyy valtavasti osaamista.”

Yhteistyön aikana suoritettiin lähes 1 200 opintopistettä

Telakkaprojektiin liitettiin neljä laajempaa opintojaksoa, eli projektin eri vaiheita suoritettiin yli kymmenen opiskelijaryhmän voimin. Yhteistyöhön osallistui noin 60 opiskelijaa muotoilun eri osa-alueista, kuten palvelumuotoilusta, sisutusarkkitehtuurista ja kalustemuotoilusta, teollisesta muotoilusta sekä visuaalisesta viestinnästä. Opiskelijat suunnittelivat tulevaisuuden risteilyalukseen muun muassa erilaisia tiloja ja palvelupolkuja.

”Vaiheistetun yritysyhteistyön avulla yritys saa tuoreiden ideoiden lisäksi kokonaisvaltaisen kuvan siitä, miltä tulevaisuus voisi näyttää. Kokeilimme Meyer-yhteistyössä uudenlaista opintojaksomallia, jossa testattiin saman aiheen tutkimista monista muotoilun näkökulmista. Tiedon jakaminen eri opintojaksojen välillä toimi jouhevasti, ja opiskelijoiden oli helppo jatkojalostaa edellisen ryhmän ideoita”, Ahola selittää.

Palvelumuotoilijat aloittivat projektin ideoimalla palvelu- ja tilaratkaisuja, ja heidän käsikirjoituksensa pohjalta sisustusarkkitehtuurin ja kalustemuotoilun opiskelijat havainnollistivat suunnitelmia muun muassa tilaratkaisuin. Kolmannessa vaiheessa kehittämistyötä jatkettiin ja tutkittiin tarkemmin suunnitteluprosessia. Projekti viimeisteltiin visualisoimalla vastuullinen ja kokemuslähtöinen suunnitteluvaihe selkeäksi infografiikaksi.

”Vaiheistettu yritysyhteistyö tarjosi opiskelijoille arvokasta kokemusta myös muotoilujohtamisesta. Toimeksiannot siirtyivät sujuvasti ryhmältä toiselle, ja suunnitteluprosessia tarkasteltiin eri vaiheiden välissä”, Ahola sanoo.

Yhteistyön kautta opiskelijat pääsivät mukaan haastavaan ja kansainväliseen tuotekehitysprosessiin. Monille opiskelijoille muotoiluyhteistyö Meyer Turun kanssa oli opintojen aikaisista projekteista isoin ja vaativin.

”Yritysyhteistyö erosi aiemmista pienemmistä projekteista, joissa olen ollut mukana. Aihe itsessään oli kiehtova: pääsimme sukeltamaan risteilybisneksen maailmaan ja luomaan vastuullisempaa tulevaisuutta”, LABin palvelumuotoilun opiskelija Päivi Juures kertoo kokemuksistaan.

”Teimme tiivistä yhteistyötä asiakkaan kanssa. Arvostan sitä, että saimme aikaa paneutua ja tehdä taustatyön huolellisesti. Kaiken huipentuma oli käynti telakalla, missä pääsimme tutustumaan valmisteilla olevaan luksusristeilijään. Tuli tunne, että työtämme arvostettiin ja luomamme konsepti oli toteutuskelpoinen sekä valmis jatkotyöstettäväksi seuraavalle opiskelijaryhmälle”, Juures jatkaa.

Juures kuvailee projektia kokonaisuudessaan mielenkiintoiseksi oppimismatkaksi, joka todisti asiakasymmärryksen olevan kaiken keskiössä. Vaiheittaisen yhteistyön aikana opiskelijat pystyivät tuottamaan lisäarvoa asiakkaalle ja loppukäyttäjälle.

”Mielestäni yritysyhteistyöprojektit ovat opiskelumme parasta antia, ja ne tarjoavat parhaimmillaan win-win-tilanteen. Yritys saa itselleen näkyvyyttä ja aitiopaikan löytää parhaita osaajia. Opiskelijalle puolestaan tarjoutuu tilaisuus esimerkiksi harjoittelupaikkaan sekä sen myötä työllistymiseen. Lisäksi toimeksiannot on tarkoin mietitty ja koen, että telakalle tekemällemme työlle oli aidosti tilausta.”

Yrityksen sitoutumisella on merkitystä

Risteilijä oli muotoilijaopiskelijoille kiinnostava kehittämiskohde, kun tavoitteena oli saavuttaa ylivertainen asiakaskokemus rajallisessa tilassa ja ajassa. Yhteistyön sujuvuuteen ja opiskelijoiden positiiviseen kokemukseen vaikutti myös Meyerin aktiivisuus – yhteisiä tapaamisia oli viikoittain, ja lisäksi opiskelijat pääsivät vierailemaan telakalla.

”Meyer sitoutui projektiin ilahduttavan suuresti. Projektin ideoinnista lähtien kävimme viikoittain tuotekehityksen kanssa ajatustenvaihtoa, ja kehitimme projektin fokusta. Heillä oli aikaa luennoida ja antaa palautetta opiskelijoille useampaan otteeseen eri opintojaksojen aikana. Lisäksi järjestimme kyselytunteja, joissa opiskelijat saivat esittää telakalle kysymyksiä”, Markus Ahola kiittelee.

Yhteistyö oli ajoitettu alun perin vuoden mittaiseksi, mutta Aholan mukaan jatkoa saattaa olla tiedossa. ”Projektin aikana syntyi useita ideoita yhteistyön jatkolle, joita työstetään jo eteenpäin. Yritys on myös ilmaissut kiinnostuksensa ja tarpeen muotoilualan harjoittelijoille. Yhteystietoja on vaihdettu ja useita keskusteluita käyty. Tällä hetkellä ainakin kaksi LABin muotoilun opiskelijaa on jo aloittanut telakan muotoilutiimissä osa-aikaisena.”