Lappeenrannan kampuksen etupihaa koristaa pian YAMK-opiskelijan taideteos

LABissa panostetaan erilaisiin opiskelumuotoihin ja mahdollistetaan joustava opiskelu työn ohessa ja eri elämäntilanteissa. Tämä on tuttua kuvataiteilijan YAMK-tutkintoa Yhdysvalloista käsin suorittavalle Laura Lapille, jonka opinnot ovat luonnistuneet mallikkaasti seitsemän tunnin aikaerosta huolimatta. Julkiseen taiteeseen painottuvalla Master-koulutuksella Lappi on päässyt syventämään omaa taiteellista osaamistaan ja ymmärrystä julkisen taiteen mahdollisuuksista ja haasteista.

”Koulutus on tarjonnut konkreettista apua julkisen taiteen eri osa-alueista, kuten julkisen taiteen tilanteesta ennen ja nyt Suomessa sekä julkisen taiteen toteuttamisesta ja siihen kohdistuvista odotuksista. YAMK-opinnot ovat ehdottomasti täydentäneet asiantuntijuuttani julkisesta taiteesta ja edistäneet uraani taiteilijana mutta myös tarjonneet teoreettista pohjaa omalle työskentelylle ja laajentaneet omaa taiteellista prosessia”, Lappi sanoo. 

Asikkalasta kotoisin oleva kuvataiteilija on sekä opiskellut että työskennellyt pääosin ulkomailla parin vuosikymmenen ajan. Viimeiset kymmenen vuotta Yhdysvalloissa viihtyneellä Lapilla on studio New Yorkin Ridgewoodissa, Queensissä. Lähellä Brooklynin rajaa sijaitsevalla alueella asuu ja työskentelee paljon taiteilijoita, Lappi mukaan lukien. Hän työskentelee studiollaan lähes päivittäin kuvanveiston, paikkasidonnaisen installaation ja valokuvauksen parissa. 

”Taiteellisessa työssäni olen kiinnostunut tutkimaan, miten arkkitehtuuri ja rakennettu ympäristö vaikuttavat havaintoihimme ja käsitykseemme todellisuudesta. Tarkastelen erilaisten paikkojen ja tilojen kokemusta ja emotionaalista latausta sekä todellisuuden ja fiktion häilyvän rajan sekoittumista. Teokseni tutkivat fyysisten tilojen ja rakennetun ympäristön sekä ihmismielen välistä suhdetta, psykomaantiedettä”, Lappi havainnollistaa.

Julkisessa taiteessa kiehtoo paikkasidonnaisuus

LAB-ammattikorkeakoulussa YAMK-tutkintoa suorittavien kuvataiteilijoiden opinnäytetyönäyttely avautuu Opetushallituksen aulagalleriassa 20.11.2024. Vuosi sitten opintonsa aloittanut Lappi osallistuu myös näyttelyyn julkisen taiteen suunnitelmallaan. Ehdotetun teoskokonaisuuden keskiössä on arkkitehti Reino Kavannon 1970-luvulla rakentama, nykyisin tyhjillään ja autioitunut, ateljeemökki Asikkalassa. 

”Kavannon ja hänen perheensä rakentamassa mökissä on monia erikoisia yksityiskohtia, jotka perustuvat hänen omiin arkkitehtonisiin piirustuksiinsa. Mökissä kiinnostaa sen kulttuurinen, historiallinen ja sosiaalinen konteksti. Se on monumentaalinen veistos, joka käsittelee suomalaista identiteettiä piilopirttiunelman kautta sekä syrjäseutujen katoavaa kulttuurimaisemaa”, Lappi esittää.

Mökin ja sen ympäristön dokumentointi sekä runsas arkistomateriaali muodostavat kokonaisuuden, joka sisältää valokuvia, julkisen veistoksen ja kirjan. Tarkoitus on valamisen avulla hyödyntää mökin eri osia ja irtaimistoa uusiin metalliveistoksiin. Teoskokonaisuuden viimeisenä osana julkaistaan kirja hankkeen eri kehitysvaiheista, arkistomateriaalista, valokuvista sekä kirjoituksista. Suunnitelmat teoskokonaisuudesta pyörivät ajatuksissa useamman vuoden ajan jo ennen Master-opintoja.

”Tutkin mökkiä ensimmäisen kerran vuonna 2016 osana valokuvasarjaa nimeltä Windows of Perception, jolloin kuvasin yöaikaan keinovalojen avulla tyhjillään olevia ja hylättyjä taloja samalla alueella. Kavannon mökin monimutkaisten yksityiskohtien takia kuvat eivät kuitenkaan koskaan onnistuneet toivomallani tavalla. Opinnäytetyötä miettiessäni palasin tähän projektiin ja ideoihini toteuttaa mökistä ja sen jäämistöstä moniosainen teoskokonaisuus.” 

YAMK-tutkintonsa loppusuoralla olevan kuvataiteilijan lähitulevaisuuden toiveena ja tavoitteena on viedä taiteellinen suunnitelma eli opinnäytetyö käytäntöön. Lappi on toteuttanut aikaisemmin julkisen taiteen teoksia muun muassa Flushing Meadows-Corona Parkiin sekä Colorado Springsiin. Julkisessa taiteessa Lappia kiehtoo erityisesti sen paikkasidonnaisuus. 

”Julkisessa taiteessa inspiroi etenkin arkkitehtuuri, tilat ja paikat – sekä se, miten niihin liittyvä historia, kokemukset ja muistot muodostavat merkittävän osan taideteoksesta. Olen kiinnostunut myös siitä, miten tila, paikka ja arkkitehtuuri eivät ole vain taustaa tai ympäristö julkiselle teokselle, vaan ne ovat osa teosta.”

Elämää New Yorkissa ja Asikkalassa

Kuvataiteen Master-opintojen lisäksi Lapin on pitänyt kiireisenä erinäiset materiaalikokeilut ja prosessit, kuten metallien ja betonin patinointi. Seuraava näyttely avautuu tulevana vuonna San Diegon Madison Galleriaan, jonne on tekeillä uusia teoksia. Näyttelyssä on esillä myös kuvataiteilijan tunnettuun Basilica-teossarjaan kuuluvia seinäveistoksia, jotka on toteutettu kierrätetystä puusta. 

”Olen käyttänyt inspiraationa merkittävien rakennusten, kuten muinaisten basilikojen, katedraalien ja keskiaikaisten skandinaavisten puurakenteiden pohjapiirustuksia. Suojaan puupinnan ja yhtenäistän rakennetta hiillostamalla sitä tulella. Tämä on ikivanha japanilainen tekniikka nimeltä Yakisugi, jota on käytetty arkkitehtuurissa puupinnan luonnolliseen suojaamiseen.”

Lappi työskentelee miljoonakaupungin lisäksi säännöllisesti myös Asikkalassa. Toistensa ääripäät, New York ja Asikkala, ovat molemmat Lapille tärkeitä paikkoja.

”New York on kiinnostava ja inspiroiva kaupunki, missä on mahdollista nähdä ja kokea paljon koko ajan. Asikkalassa puolestaan on mahdollista tehdä erilaisia teoskokeiluja kuin Queensin studiolla. Lapsuudenmaisemat ovat toimineet monien teosteni inspiraationa. Koen tarvitsevani nämä kaksi täysin eri maailmaa – suurkaupunkielämän ja Asikkalan syrjäseudut – täydentämään toisiaan.”

Kädenjälki jää kampukselle valmistumisen jälkeen 

LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston yhteisen Lappeenrannan kampuksen etupiha uudistetaan kesän 2025 aikana. Tavoitteena on vahvistaa kansainvälistä kampuskokemusta ja tarjota viihtyisä ympäristö koko korkeakouluyhteisölle. Uutta piha-aluetta tulee koristamaan myös Laura Lapin suunnittelema taideteos, joka valittiin LUT-korkeakoulujen julkisen taiteen kilpailulla. 

”Taidekilpailuun osallistuneista monipuolisista ja innovatiivisista ehdotuksista Lapin teos erottui hyvin perustellulla, selkeällä ja aikaa kestävällä kokonaisuudella, joka puhuttelee sekä LABin että LUTin osaamista. Tuomaristo koki teoksen visuaalisuuden joka suunnasta kiinnostavana sekä muotokieleltään ajattomana ja leikittelevänä”, LABin kuvataiteen lehtori Sampo Malin kuvailee.

Parhaillaan veistossuunnitelmaansa viimeistelevä Lappi näki kilpailun mahdollisuutena päästä toteuttamaan pysyvä julkinen taideteos, josta hänellä ei vielä ole kokemusta. Teosidea lähti jalostumaan molemmille korkeakouluille tärkeistä arvoista ja kriittisestä ajattelusta, johon myös teoksen nimellä – Why, How, What We Become – viitataan.

”Teoksen tavoitteena on inspiroida ja kannustaa opiskelijoita uskomaan itseensä, olemaan utelias ja saavuttamaan uusia tavoitteita asteittain etenevässä oppimisprosessissa, jossa jokainen uusi tieto tai innovaatio rakentuu edellisen päälle. Teoksella haluan myös muistuttaa tieteen merkityksestä ja edistymisestä sekä siitä, että tieteellinen matka on jatkuva prosessi, jossa jokainen askel vie lähemmäksi suurempia oivalluksia”, Lappi kuvailee.

Teos toteutetaan Corten-teräksestä, joka ei vaadi erityistä huoltoa ja istuu kampuksen luonnolliseen ympäristöön. Ajan myötä teräksen pintaväri muuttuu punaruskeasta vaalean- tai tummanruskeaksi riippuen ilmasto-olosuhteista. Taideteos valmistuu samaan aikaan etupihan muiden muutos- ja korjaustöiden kanssa kesällä 2025. Veistos tullaan sijoittamaan Lappeenrannan kampuksen pääsisäänkäynnin eteen viheralueelle. 

“On suuri kunnia päästä jättämään oma kädenjälkeni kampukselle ja opinahjoon, joka on jo nyt tarjonnut minulle niin paljon uutta taiteellisella urallani”, Lappi kiittelee.