Käyttöliittymäsuunnittelija on digitaalisen arjen helpottaja

Kuva
LABin visuaalisen viestinnän yliopettaja Harri Heikkilä
Teknologian kehitys pitää UX- ja UI-suunnittelijat kiireisinä jatkossakin, arvioi visuaalisen viestinnän yliopettaja Harri Heikkilä. KUVA: TEEMU LEINONEN
Kiihtyvä digitalisaatio luo aiempaa suurempia odotuksia kuluttajan arkeen vaikuttaviin hyödykkeisiin. Näitä haasteita ratkovat muun muassa UX- ja UI-suunnittelijat eli käyttökokemus- ja käyttöliittymäsuunnittelijat, jotka muotoilevat erilaisia digituotteita ja -palveluita mahdollisimman mutkattomiksi ja miellyttäviksi käyttää.

LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutti on ainoa korkeakoulu Suomessa, josta voi valmistua suoraan UX- ja UI-suunnittelijaksi. IT-asiantuntijana työskentelevä Tuomas Hietala päätyi opiskelemaan LABiin käyttökokemus- ja käyttöliittymämuotoilua kollegoidensa suosituksesta. Koulutus on osoittautunut vaihtelua nykyiseen työhönsä etsivälle Hietalalle juuri oikeaksi valinnaksi.

”Tähän mennessä kehitetyt käyttöliittymät eivät ole mielestäni niin käyttäjäystävällisiä kuin ne voisivat olla. Haluan päästä tulevaisuudessa vaikuttamaan käyttöliittymien kaaokseen ja suunnitella parempia käyttöliittymiä. Töitä varmasti riittää tällä alalla hyville tekijöille.”

Teknologian radikaali kehitys pitää UX- ja UI-suunnittelijat kiireisinä jatkossakin, näin povaa myös visuaalisen viestinnän yliopettaja Harri Heikkilä. Käyttökokemus- ja käyttöliittymäosaamisen kysyntä työmarkkinoilla on Heikkilän mukaan kasvanut viime vuosien ajan ja kasvaa edelleen.

”UX- ja UI-suunnittelijan tutkintonimikkeen on aikaisemmin saanut vain opiskelemalla ulkomailla – nyt sen saa myös meiltä. LABin käyttökokemus- ja käyttöliittymämuotoilun AMK-koulutuksesta valmistuneet ovat varmasti kysyttyjä työelämässä. Lisäksi UX- ja UI-asioita voi opiskella työn ohessa Muotoiluinstituutin YAMK-koulutuksessa, Muotoilun ja median digitaaliset ratkaisut.”

”Täällä muutetaan maailmaa paremmaksi käyttöliittymä kerrallaan”

Kun Heikkilä aloitti omat opintonsa 1980-luvun alkupuolella, käyttökokemus- ja käyttöliittymäsuunnittelua ei vielä tunnistettu muotoilun osa-alueeksi. Nykyään UX- ja UI-suunnittelu näkyy ihmisten arjessa ympäri maailman, ja käyttöliittymistä on tullut merkittävä elämänlaatuun vaikuttava tekijä.

”Kypsässä teknologian ajassa ei enää riitä, että teknologia on pelkästään käytettävää, vaan sen täytyy olla myös miellyttävää. Hyvä UX- ja UI-muotoilu korreloi yrityksen kilpailukyvyn ja menestymismahdollisuuksien kanssa”, Heikkilä sanoo.

Nykypäivänä ihmiset uskaltavat myös vaatia enemmän teknologialta. Käyttökokemus- ja käyttöliittymämuotoilua opiskelevan Hietalan mukaan hyvä käyttöliittymä on helposti ymmärrettävä, eikä sitä käyttääkseen tarvitse lukea erikseen ohjeita.

”Ihminen havainnoi digitaalista ja fyysistä informaatiota monin eri tavoin. Koulutuksen myötä olen oppinut valtavasti visuaalisesta kommunikaatiosta: esimerkiksi miten pelkillä muodoilla, väreillä ja tyhjän tilan käytöllä pystytään vaikuttamaan ja ohjaamaan katsetta haluttuun suuntaan.”

”UX- ja UI-muotoilussa suunnitellaan usein ensisijaisesti älypuhelimelle, sitten vasta tabletin ja tietokoneen ruuduille. Näin tulee karsittua kaikki turha pois sivustolta tai sovelluksesta”, Hietala jatkaa.

Käyttökokemus- ja käyttöliittymämuotoilun opiskelija Tuomas Hietala
Tuomas Hietala on ollut tyytyväinen opintoihinsa. KUVA: TEEMU LEINONEN

LAB-ammattikorkeakoulussa visuaalisen viestinnän yliopettajana toimiva Heikkilä suosittelee käyttökokemus- ja käyttöliittymämuotoilun koulutusta kaikille, joita kiinnostaa toinen ihminen eli käyttäjä.

”Täällä muutetaan maailmaa paremmaksi käyttöliittymä kerrallaan.”

Medianomi (AMK), digitaalisen kokemuksen suunnittelu

Käyttöliittymä- ja käyttökokemussuunnittelua voit opiskella LAB Muotoiluinstituutissa digitaalisen kokemuksen suunnittelun medianomikoulutuksessa. 

Sijainti