Biotalouden innovaatiot voivat korvata fossiiliset raaka-aineet – LAB Biofine rakentaa Etelä-Karjalasta biotalouden keskittymää
Biotalous on tuotantoa, jossa hyödynnetään kestävästi uusiutuvia materiaaleja ja kehitetään niihin liittyviä innovaatioita. Sen avulla pystytään korvaamaan esimerkiksi fossiilisia raaka-aineita, joiden tuotanto edistää ilmastonmuutosta.
Kestävien raaka-aineiden lisäksi biotalouteen liittyy kiertotalousnäkökulma ja ajatus raaka-aineiden täysimittaisesta hyödyntämisestä. Siksi biotalouden innovaatioissa pyritään huomioimaan olemassa olevan teollisuuden sivuvirrat ja erilaiset jätteet.
Etelä-Karjalassa merkittäviä sivuvirtoja tuottaa esimerkiksi alueen metsäteollisuus. Maakunta on edelleen yksi maailman suurimmista metsätalouden keskittymistä. Metsäteollisuudessa puuta ei kuitenkaan hyödynnetä kokonaan, mikä tarkoittaa, että tuotannossa syntyy merkittävä määrä erilaisia sivuvirtoja.
”Nykyisin metsäteollisuuden sivuvirtoja, kuten kuori, kaarna ja puru, poltetaan energiaksi, joka käytetään edelleen metsäteollisuuden tarpeisiin. Poltosta saatavalla tuhkalla puolestaan lannoitetaan metsiä ja myös LABissa on tutkittu paljon tuhkan hyödyntämistä. Puun polttaminen energiaksi ei siis ole täysin hyödytöntä, mutta ei myöskään kovin tehokasta”, LABin teknologiayksikön johtava asiantuntija Annakaisa Elo kertoo.
Biotaloudelle puu on aarreaitta
Biotalouden näkökulmasta metsäteollisuuden pääraaka-aineesta puusta kannattaisi hyödyntää kaikki mahdolliset arvojakeet. Polttoon päätyisi tällöin vain se osa, jolle ei ole minkäänlaista käyttöä. Tämä minimoisi poltettavan puun määrän.
”Esimerkiksi puun kuori on melkoinen aarreaitta. Siitä voidaan jalostaa erilaisia kosmetiikassa, lääkkeissä ja puun käsittelyssä käytettäviä aineita”, Elo kertoo.
Puusta saadaan myös monia terveysvaikutteisia aineita, kuten suomalaiskeksintö xylitolia, ja puuvillaan vertautuvia kuituja tekstiiliteollisuuteen. Muita metsäteollisuuden sivuvirroista saatavia aineita ovat esimerkiksi ligniini, jota voidaan käyttää akuissa sekä korvaamaan fossiilisia liimoja, sekä mikroselluloosaa, joka sopii lääkkeiden täyteaineeksi ja kosmetiikkaan. Lisäksi metsäteollisuus tuottaa suuria määriä biogeenista hiilidioksidia.
”Hiilidioksidiin liittyviä arvoketjuja ja liiketoimintamahdollisuuksia tutkitaan valtakunnallisessa Hiiliketju-hankkeessa, jossa myös LAB ja LUT ovat mukana. Hiilidioksidi voisi olla tulevaisuudessa yksi metsäteollisuuden päätuotteista puun ja selluloosan ohella.”
Tällä hetkellä sivuvirtana syntyvää biogeenistä hiilidioksidia hyödynnetään Suomessa esimerkiksi elintarviketeollisuudessa ja betonin valmistuksessa, mutta iso osa siitä jää vielä käyttämättä.
Etelä-Karjala tarjoaa ihanteelliset puitteet biotalouden osaamiskeskukselle
Juuri uusiin biotalousratkaisuihin ja niiden tukemiseen keskittyy LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston yhteishanke LAB Biofine. Se on Lappeenrantaan suunnitteilla oleva tutkimus- ja innovaatioympäristö, jonka avulla innovoidaan ja saatetaan teolliseen tuotantoon biotalouden uusia jalostustuotteita. Hanke sai kaksi merkittävää rahoitusta vuonna 2024.
Etelä-Karjala on biotalouden TKI-toiminnalle ihanteellinen paikka, koska siellä on olemassa sekä alaa tukevaa teollisuutta että korkeaa osaamista – LAB ja LUT ovat molemmat alan tunnustettuja toimijoita ja esimerkiksi LUTin erotustekniikan osasto on maailman huippua. LAB Biofine toimisi myös oppimisalustana LABin tulevaisuudessa kouluttamille bioanalyytikoille, joiden koulutus ammattikorkeakoulussa alkaa syksyllä 2026.
Lisäksi alueelle on rakentumassa kovaa vauhtia biotalouden yrityskeskittymä. Siellä toimivat jo korkean teknologian biotaloustoimijat Fiber-X, Nordic Bioproducts Group ja Synbio Powerlabs, jotka ovat mukana myös LAB Biofinessa. Lisäksi LUT-lähtöinen Solar Foods ilmoitti halustaan rakentaa Lappeenrantaan ainakin yhden tehtaan, joka tuottaa hiilidioksidista sen innovoimaa Solein-proteiinia.
”Etelä-Karjalassa biotalouden raaka-aineet ovat teollisuuden ansiosta logistisesti lähellä, joten keskittyminen alueelle kannattaa”, Annakaisa Elo toteaa.
LAB Biofinesta vetoapua kuoleman laakson yli
LAB Biofine toimii yhdistävänä linkkinä Etelä-Karjalan alueen isojen metsäteollisuuden toimijoiden, biotalouden startup- ja kasvuyritysten ja alan korkeakoulutuksen välillä. Se tarjoaa konkreettisen alustan innovaatioiden skaalaamiseen tuotantomittakaavaan.
”Ajatus on, että pystyisimme auttamaan yrityksiä niin sanotun kuolemanlaakson yli”, toteaa hankkeen projektijohtaja Mikko Ojapelto.
Kuolemanlaaksolla hän viittaa vaiheeseen, jossa yrityksen pitää pystyä todistamaan konseptinsa toimivuus teollisessa mittakaavassa. LAB Biofinen Lappeenrantaan rakentuva pilottilaitos tarjoaa yrityksille mahdollisuuden tähän ilman, että niiden pitää vielä investoida omaan teollisen mittakaavan laitokseen.
Toimiva ekosysteemi vaatii tiivistä yhteistyötä
Biotalousosaamiselle ei ole kysyntää vain alueellisessa kontekstissa. Sen tarve on globaali. Fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen uusiutuvilla on merkittävä osa vihreää siirtymää. Tämän takia myös Suomella on oma kansallinen biotalousstrategiansa, jonka tavoite on nostaa myös biotalouden kansantaloudellista merkitystä.
Myös Ojapelto korostaa, että Suomella on mahdollisuus toimia biotalouden malliesimerkkinä maailmalla. LAB Biofinella puolestaan on mahdollisuus olla tämän kehityksen etunenässä, sillä se on valtakunnallisesti ainutlaatuinen hanke. Parhaimmillaan se nostaa Etelä-Karjalan biotalousosaamisen maailmankartalle.
Avainasemassa tässä on toimiva yhteistyö. Etelä-Karjalasta löytyy raaka-aineita, vahvaa osaamispääomaa ja alan innovatiivista ja kehittyvää yritystoimintaa. LAB Biofine toimii liimana yhdistäen eri toimijat toisiinsa.
”LAB Biofine ei ole yksin mitään, eikä sen ole tarkoituskaan olla. Muihin toimijoihin ja osaamiskeskittymään yhdistettynä sen alueellinen elinvoimamerkitys Lappeenrannalle ja Etelä-Karjalalle voi kuitenkin olla valtava. Samalla se rakentaa Suomelle uutta kansallista vientitoimialaa.”
