Tavoitteet
Hankkeen tavoitteet ovat
1. Määrittää kansallisesti sairaanhoitajan 180 op perusosaaminen, joka vastaa kansallisen sote uudistuksen tarpeisiin ja ottaa huomioon kansainvälisesti sairaanhoitajalta edellytettävän osaamisen.
2. Edistää ja todentaa sairaanhoitajaopiskelijan kliinisen osaamisen kehittymistä koulutuksen aikana eri oppimisympäristöissä ohjauksen ja arvioinnin keinoin ja siten edistää opintojen sujuvuutta ja nopeuttaa opintojen edistymistä.
3. Varmistaa kansallisesti sairaanhoitajan perusosaamisen 180 op koulutuksen laadun; todennettavuus ja läpinäkyvyys valtakunnallisella osaamisen arvioinnilla, jota voidaan käyttää myös ulkomailla tutkinnon suorittaneiden osaamisen arviointiin sekä pitkään työelämästä poissa olleiden ammattilaisten osaamisen varmentamiseen ja päivittämisen räätälöintiin.
Hankkeessa mukana olevat ammattikorkeakoulut ovat yhdessä tehneet hankesuunnitelman työpajatyöskenetelyn ja prosessikirjoittamisen kautta. Hanke jakaantuu 8 työpakettiin, joissa jokaisessa on nimettynä vastuuammattikorkeakoulu. Työpakettien sisällä on kuvattu ammattikorkeakouluittain tehtävät ja toimijat ja työpanos, mikä kuhunkin työpakettiin käytetään.
Hankkeen vaikuttavuus
Hanke tuottaa laajasti hyödynnettävän sairaanhoitajan kliinisen ja perusosaamisen (180 op) arviointimenetelmät, josta hyötyvät sairaanhoitajakoulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut ja niiden opettajat, alan opiskelijat, työelämä sekä toiset sosiaali- ja terveysalan tutkinto-ohjelmat.
Sairaanhoitajan tutkintokoulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut: Osaamista kehitettävillä ohjaus – ja arviointimenetelmillä voidaan varmistaa Suomessa rekisteröitävän sairaanhoitajan riittävä ammatillinen perusosaaminen (180 op) koulutuksen aikana, ennen valmistumista. Näin voidaan varmistaa tasalaatuinen ja riittävä tutkinnon tuottama osaaminen riippumatta koulutuksen tarjoamasta ammattikorkeakoulusta.
Arviointimalli tehostaa opiskelijan ja opettajan työtä, auttaa käyttämään uusia menetelmiä ja hyödyntämään verkostoja ja erilaisi oppimsiympäritöjä. Näin opettajat hallitsevat nykyistä paremmin ajankäyttöään ja voivat kohdentaa työaikaansa koulutuksen tuottaman osaamisen kannalta olennaisiin asioihin. Arviointimenetelmien vaikutuksia opettajien työhön arvioidaan seurantakyselyillä hankkeen jälkeen.
Opiskelijat: Arviointimenetelmät antavat tietoa opiskelijalle omasta osaamisestaan osoittamalla osaamisalueet ja kehittämistarpeet. Arviointimenetelmät motivoivat opiskelijaa koko opiskeluprosessin ajan sitoutumaan opintoihin aikaisempaa paremmin ja harjoittelemaan ammatin kannalta oleellisia asioita. Edelleen arviointimenetelmien avulla opiskelijalla on mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tilanteissa esimerkiksi työn opinnollistamisen, aiemmin hankinut osaamisen tunnistamisen ja hyväksilukemisen osalta. Osaamista kehittävän ohjaus- ja arviointimalli auttaa opiskelijaa tauon jälkeen pääsemään nopeasti kiinnin opintnoihin ja päivittämään oman osaamisensa. Arviointimenetelmät tukevat opiskelijoiden joustavaa ja tavoitteellista opiskelua.
Työelämä: Osaamista kehittävien ohjaus- ja arviointimallin käyttö antaa työelämälle ajantasaista tietoa siitä, mitä työhön tuleva loppuvaiheen opiskelija tai juuri valmistunut sairaanhoitaja osaa riippumatta siitä, mistä ammattikorkeakoulusta hän on valmistunut. Lisäksi työelämä voi käyttää arviointimenetelmiä jatkossa myös jo työssä olevien sairaanhoitajien osaamisen arviointiin tai kehittää sen avulla organisaatiokohtaisia arviointimenetelmiä.
Muut koulutukset: Sairaanhoitajakoulutus on suurin terveydenhuollon koulutusala, jossa vuosittain aloittaa opintonsa noin 1500 opiskelijaa. Lisäksi terveydenhoitajat, kätilöt ja ensihoitajat saavat sairaanhoitajan pätevyyden ja kehitettävä osaamisen ohjaamisen ja arvioinnin malli sekä ammatillisen perusosaamisen arvointi ovat suoraan hyödynnettävissä edellä mainuttuihin koulutuksiin ja. siten varmentavat myös ko. tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden osaaminen sairaanhoitajan työssä tarvittava perusosaaminen. Lisäksi mallia voidaan sovetaa myös muihin sote alan tutkinto-ohjelmiin.
Hankkeessa tuotetuilla arviointimenetelmillä ja niitä tukevilla digitaalisilla oppimisalustoilla on myös välillisiä vaikutuksia, jotka voivat kohdentua muun muassa hoitotyön täydennyskoulutuksen tarpeen arvointiin. SOTE-uudistus muuttaa sairaanhoitajien työnkuvia ja siten edellyttää myös työssä olevien sairaanhoitajien osaamisen päivittämistä. Tässä hankkeessa kehitettyjä arviointimenetelmiä voidaan käyttää myös täydennyskoulutusten tarpeiden tunnistamiseen ja täydennyskoulutusten suunnitteluun. Systemaattisen arvioinnin avulla saadaan tietoa siitä, millaisilla keinoilla ja mistä asiasisällöistä voidaan kehittää sairaanhoitajien täydennyskoulutusta. Lisäksi osaamisen arviointia voidaan hyödyntää sairaanhoitajan työhön on palaamassa henkilöitä, joilta puuttuu ajantasainen osaaminen.
Kestävän kehityksen tavoitteet
