Lasten sosioemotionaalisten taitojen tukemiseen varhaiskasvatuksessa
Kuva
Erilaisten arvioiden mukaan varhaiskasvatusikäisistä lapsista 10 – 30 %:lla arvioidaan olevan puutteita sosiaalisemotionaalisissa taidoissa. Sosiaalisemotionaalisilla taidoilla tarkoitetaan taitoja, joita tarvitaan vuorovaikutuksessa, sekä käsiteltäessä kanssakäymisessä herääviä tunteita ja kokemuksia. Puutteelliset sosiaalisemotionaaliset valmiudet korostuvat entisestään lapsen viettäessä päivänsä suuressa lapsiryhmässä. Vallitsevan inklusiivisen näkemyksen mukaisesti myös erityistä tukea tarvitsevat lapset sijoitetaan usein tavallisiin varhaiskasvatusryhmiin. Lasten sosiaalisemotionaalisten taitojen puute lisää varhaiskasvatuksen arjessa haastavia kasvatustilanteita, jotka vaikuttavat muun muassa lapsen minäkuvan kehittymiseen. Mikäli lapsi ei saa tarvitsemaansa tukea, on hän vaarassa joutua ryhmässä syrjityksi tai kiusatuksi. Henkilöstön valmiudet kohdata haastavia kasvatustilanteita vaikuttavat myös henkilöstön työhyvinvointiin.
Sosiaalisemotionaalisten taitojen tukeminen on alue, jolla varhaiskasvatuksen kentällä on jatkuva täydennyskoulutuksen tarve. Varhaiskasvatuksessa työskentelevät kaipaavat tietoa sekä sosiaalisemotionaaliseen kehitykseen vaikuttavista tekijöistä keinoista vastata näihin tuen tarpeisiin. Toimintakulttuurin kehittäminen ja myönteisen kasvatusilmapiirin rakentaminen edellyttävät koko varhaiskasvatushenkilöstön yhteistä panosta, ja myös täydennyskoulutus on kohdistettava koko henkilöstöön. Varhaiskasvatuksen kasvattajatiimin toimintatavat ja vuorovaikutussuhteet toimivat mallina lasten toiminnalle. Täydennyskoulutuksen odotetaan olevan mahdollisimman saavutettavaa ja tarjoavan vaihtoehtoja kasvokkain tapahtuvalle koulutukselle.
Sosiaalisemotionaalisten taitojen tukeminen on alue, jolla varhaiskasvatuksen kentällä on jatkuva täydennyskoulutuksen tarve. Varhaiskasvatuksessa työskentelevät kaipaavat tietoa sekä sosiaalisemotionaaliseen kehitykseen vaikuttavista tekijöistä keinoista vastata näihin tuen tarpeisiin. Toimintakulttuurin kehittäminen ja myönteisen kasvatusilmapiirin rakentaminen edellyttävät koko varhaiskasvatushenkilöstön yhteistä panosta, ja myös täydennyskoulutus on kohdistettava koko henkilöstöön. Varhaiskasvatuksen kasvattajatiimin toimintatavat ja vuorovaikutussuhteet toimivat mallina lasten toiminnalle. Täydennyskoulutuksen odotetaan olevan mahdollisimman saavutettavaa ja tarjoavan vaihtoehtoja kasvokkain tapahtuvalle koulutukselle.
Toteutusaika
-
Projektin tila
Päättynyt
Toteutusalue
Kansallinen
Rahoitus
Valtionavustukset/Erillismäärärahat
Kuva
LABin rooli
Hallinnoija
Yksikkö
Hyvinvointi
Painoala
Hyvinvoiva ihminen