REISKA - Resurssitehokkuuden parantamisella tehoja liiketoimintaan

Päijät-Hämeen alueella on tehty resurssitehokkuuteen liittyviä hankkeita ja selvityksiä, mutta niiden tuloksia ei ole vielä täysin käytetty hyväksi. Päijäthämäläisillä yrityksillä, erityisesti pk-yrityksillä, on myös potentiaalisia jäte- ja sivuvirtoja, joiden uusio- ja hyötykäyttöä REISKA selvittää ja pilotoi. Esimerkkejä tehtävistä toimenpiteistä ovat tiettyjen teollisuusalueiden materiaalivirtojen kartoittaminen ja em. virtojen paikkatietopalvelun rakentaminen sekä poistotekstiilien hyödyntämisen toimintamallin ja kehityssuunnitelman tekeminen, jne. Ravinnetalouteen liittyvässä osuudessa tarkastellaan case-tyyppisesti Lahden seudun ruoantuotantojärjestelmiä ja lasketaan ravinne-, hiili- ja vesijalanjälkiä. Em. laskelmien perusteella voidaan arvioida suljettujen ravinnekiertojen asteita ja tehostamiskeinoja aidosti suljettujen kiertojen saavuttamiseksi.

REISKA-projekti vahvistaa LAMKin työelämälähtöistä cleantech-TKI-osaamista, mahdollistaa entistä tiiviimmän yhteistyön eri sidosryhmien kanssa ja lisää TKI-työn sekä kansallista että kansainvälistä näkyvyyttä ja vaikuttavuutta yhteistyössä alueen yritysten, sidosryhmien sekä kansallisten ja kansainvälisten korkeakoulu- ja tutkimuspartnereiden kanssa. Tämä edistää sekä kansallisen että kansainvälisen hankerahoituksen saamista alueelle sekä tukee LAMKia ympäristöosaamisen kehittymistä ammattikorkeakouluna, jolla yhteistyössä yrityselämän kanssa on erityinen rooli alueen kehityksessä.
Toteutusaika
-
Projektin tila
Päättynyt
Toteutusalue
Kansallinen
Rahoitus
EAKR 2014-2020
Lue lisää projektista
Projektin kotisivut
LABin rooli
Hallinnoija
Yksikkö
Tekniikan ala
Tavoitteet
Projektin kokonaistavoitteena on tuoda ratkaisuja pk-yritysten ja niiden henkilöstön resurssitehokkuusosaamisen kasvattamiseen projektissa kehitettävien ja pilotoitavien toimenpiteiden ja toimintamallien avulla. Projektissa on neljä toiminnallista työpakettia, joilla kaikilla on omat tavoitteensa ja vastuutahonsa. Projektin päättyessä uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja on syntynyt mm. tutkimuksen ja tuotekehityksen, yritysten ja kehittäjäyhteisöjen välisen tutkimus- ja tuotekehitystyön ja käyttäjä- ja käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan alueilla resurssitehokkuuden teemaa hyväksikäyttäen.
Hankkeen vaikuttavuus
Päijät-Hämeen alueen resurssitehokkuuden osaaminen on kasvanut pk-yritysten osaamisen ja liiketoimintamahdollisuuksien kasvun myötä.
Alueen yritysten ymmärrys resurssitehokkuuden parantamisen merkityksestä liiketoimintaan on parantunut.
LAMKin ja LUT ympäristötekniikan välinen yhteistyö on vakiintunut ja tarjoaa väylän insinööriopiskelijoille täydennys- ja jatko-opintoihin alueella.
LAMKista on tullut kansallisesti yksi merkittävimmistä toimijoista ja kansainvälisesti tunnistettu cleantech-toimija.
Konsortion kaupallistamisosaaminen kasvaa.
Teollisuusalueiden yritysten yhteistyön innovatiivinen kasvu vahvistuu, ratkaisuja materiaalien laadunvarmistukseen, yritysten materiaalitietojen keräämiseen ja materiaalien hinnoitteluperiaatteisiin, yritysten ja sidosryhmien materiaaliosaaminen kasvaa, paikkatieto-osaaminen lisääntyy ja paikkatiedon hyödyntäminen kehittyy, tiedon ja sovelluksien lisääntyminen teollisuusalueiden materiaalipaikkatiedon hankintaan ja käyttöön liittyvissä haasteissa ja ratkaisumahdollisuuksissa.
Lisääntynyt ymmärrys erilaisten tapahtumien materiaalivirroista ja materiaalitehokkuuden tehostamisen mahdollisuuksista, uusien liiketoimintamahdollisuuksien kartoitus tqapahtumissa.
Tekstiilien rooli Päijät-Hämeen alueen resurssitehokkuuden parantamisessa selvitetään, osaaminen ja liiketoimintamahdollisuudet tunnistetaan.
Ravinnetaloussektori on tunnistettu ja juurtumassa osaksi alueellista biotalousosaamista, ja LUT:n ympäristötekniikan Lahden yksikkö on vakiinnuttanut toimintansa ja asemansa alueellisena biotalousosaajana.