MAMIKSA - Maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina
Turpeen energiakäytön väheneminen maaseutualueilla vaikuttaa työpaikkoihin, erityisesti nuorten ja matalasti koulutettujen miesten kohdalla. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa näiden ryhmien toimijuutta, esimerkiksi uuden liiketoiminnan ja osaamisen kehittämisen kautta. Vaikka hiilineutraali energiantuotanto tarjoaa mahdollisuuksia, vaikuttaa siltä, että tällä hetkellä edut kasaantuvat suurille toimijoille ja menestyville alueille. Hankkeessa pyritään löytämään keinoja, jotta energiamurroksen hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisemmin ja tasaisemmin myös maaseutualueille. Hankkeen kohderyhmänä ovat Etelä-Karjalan alueen maaseudun mikroyrittäjät sekä yrittäjyydestä kiinnostuneet yksilöt. Kohderyhmänä on erityisesti kestävyyssiirtymästä tai liiketoiminnan kehittämisestä kiinnostuneet yrittäjät ja ne yrittäjät, joiden toiminnassa turve on keskeisessä asemassa ja joita turpeen energiakäytön loppuminen koskettaa joko suoranaisena työttömyysuhkana tai vaatimuksena liiketoiminnan uudelleen suuntaamisesta sekä ne yrittäjät, jotka ovat jo muuttaneet liiketoimintaansa turpeen alasajon seurauksena. Kohderyhmänä ovat myös ne nuoret, jotka ovat yrittäjyydestä kiinnostuneita tai joilta mahdollisuus turvealalle työllistymiseen on poistunut. Turvetuotannon päättyessä tarvitaan uutta liiketoimintaa, joka mahdollistaa nuorten ja matalasti koulutettujen miesten työllistymisen alueille. Hankkeessa tuodaan esille kohderyhmän kokemuksia ja unelmia, joiden pohjalta luodaan uusia liiketoimintaideoita ja verkostoja näihin liittyen. Lisäksi maaseudun yrittäjien osaamista kestävyyssiirtymän ja muutoskyvykkyyden osalta vahvistetaan. Keskeisenä kysymyksenä on, miten kestävyyssiirtymä toteutetaan paikallistasolla, niin, että se edistää alueiden elinvoimaa ja miten maaseutualueet kytkeytyvät osaksi globaalia energiamurrosta.
Hankkeen toimenpiteet on jaettu viiteen toimenpiteeseen:
1. Kartoitus ja tarpeiden ymmärtäminen: Tässä vaiheessa toteutetaan tulevaisuusdialogeja eri kunnissa, joissa kohderyhmät voivat ilmaista kokemuksensa, haasteensa ja unelmansa kestävyyssiirtymässä. Tavoitteena on jäsentää turpeen käytön loppumisesta seuraavaa tilannetta ja antaa ääni eri ryhmien tulevaisuuskuville ja visioille. Kartoitusta suunnataan yrityskehittämisen suuntaan. Kartoitetaan millaisesta yrittäjyydestä osallistujat ovat kiinnostuneet ja miten yritystoimintaa voidaan rahoittaa ja tukea.
2. Valmennukset ja asenteiden muuttaminen: Hankkeessa tarjotaan valmennuksia ja koulutuksia, jotka rohkaisevat ja tukevat kohderyhmää kehittämään turvealaa korvaavaa yrittäjyyttä. Lisäksi pyritään muuttamaan asenteita kestävyyssiirtymään liittyen myönteisemmiksi. Valmennusten sisällössä huomioidaan yritystason näkökulma, ja alkukartoituksessa esiin nousseet käsitykset ja tarpeet.
3. Uusien liiketoimintakonseptien kehittäminen: Tämä vaihe keskittyy uusien innovatiivisten liiketoimintaideoiden, kumppanuuksien ja verkostojen kehittämiseen. Työpajoihin otetaan mukaan rahoituskanavien edustajia, jotka kertovat pienyrittäjille sopivista palveluista ja rahoituskanavista, jotka auttavat yritystoiminnan kehittämisessä.
4. Hankehallinto ja viestintä: Varmistetaan hankkeen sujuva hallinto ja tehokas viestintä.
5. Ylialueellinen yhteistyö ja jakaminen: Edistetään ylialueellista yhteistyötä ja oppimista Länsi-Suomen ja Itä-Suomen välillä tarjoamalla mahdollisuuden kokemusten jakamiseen ja vertaistukeen. (Sisarhankkeet Satakunta ja Etelä-Karjala.)
Hanke lisää alueiden resilienssiä monipuolistamalla elinkeinorakennetta. Hanke lisää alueiden pitovoimaa. Hanke lisää kohderyhmän osallisuutta ja työllisyyttä kasvattamalla osaamista ja luomalla uutta liiketoimintaa.
Hankkeen toimenpiteet on jaettu viiteen toimenpiteeseen:
1. Kartoitus ja tarpeiden ymmärtäminen: Tässä vaiheessa toteutetaan tulevaisuusdialogeja eri kunnissa, joissa kohderyhmät voivat ilmaista kokemuksensa, haasteensa ja unelmansa kestävyyssiirtymässä. Tavoitteena on jäsentää turpeen käytön loppumisesta seuraavaa tilannetta ja antaa ääni eri ryhmien tulevaisuuskuville ja visioille. Kartoitusta suunnataan yrityskehittämisen suuntaan. Kartoitetaan millaisesta yrittäjyydestä osallistujat ovat kiinnostuneet ja miten yritystoimintaa voidaan rahoittaa ja tukea.
2. Valmennukset ja asenteiden muuttaminen: Hankkeessa tarjotaan valmennuksia ja koulutuksia, jotka rohkaisevat ja tukevat kohderyhmää kehittämään turvealaa korvaavaa yrittäjyyttä. Lisäksi pyritään muuttamaan asenteita kestävyyssiirtymään liittyen myönteisemmiksi. Valmennusten sisällössä huomioidaan yritystason näkökulma, ja alkukartoituksessa esiin nousseet käsitykset ja tarpeet.
3. Uusien liiketoimintakonseptien kehittäminen: Tämä vaihe keskittyy uusien innovatiivisten liiketoimintaideoiden, kumppanuuksien ja verkostojen kehittämiseen. Työpajoihin otetaan mukaan rahoituskanavien edustajia, jotka kertovat pienyrittäjille sopivista palveluista ja rahoituskanavista, jotka auttavat yritystoiminnan kehittämisessä.
4. Hankehallinto ja viestintä: Varmistetaan hankkeen sujuva hallinto ja tehokas viestintä.
5. Ylialueellinen yhteistyö ja jakaminen: Edistetään ylialueellista yhteistyötä ja oppimista Länsi-Suomen ja Itä-Suomen välillä tarjoamalla mahdollisuuden kokemusten jakamiseen ja vertaistukeen. (Sisarhankkeet Satakunta ja Etelä-Karjala.)
Hanke lisää alueiden resilienssiä monipuolistamalla elinkeinorakennetta. Hanke lisää alueiden pitovoimaa. Hanke lisää kohderyhmän osallisuutta ja työllisyyttä kasvattamalla osaamista ja luomalla uutta liiketoimintaa.
Toteutusaika
-
Projektin tila
Käynnissä
Toteutusalue
Kansallinen
Rahoitus
JTF
LABin rooli
Hallinnoija
Yksikkö
Liiketoiminta
Painoala
Aineeton arvonluonti
