Hoitohenkilökunta tarvitsee työnsä tueksi helposti saatavilla olevia toimintaohjeita. Ammattilaisten käytössä olevassa sovelluksessa on ohjeet virtsaumpipotilaan hoidosta, toistokatetroinnin ohjaamisesta sekä hoitotarvikejakelulähetteen tekemisestä.
Virtsaumpi tarkoittaa kyvyttömyyttä tyhjentää virtsarakko (Valli 2025). Kun virtsarakko pääsee venymään liikaa, sen seinämän lihas menettää supistuvoimansa, jolloin virtsarakko ei enää kykene luomaan tarvittavaa painetta virtsan ulostyöntämiseksi (Tiitinen 2024). Tällöin hoitona on virtsarakon tyhjentäminen katetroimalla (Halinen 2025).
Äkillisessä virtsaummessa virtsarakon tyhjentäminen katetrilla kerran saattaa olla riittävä hoito. Pitempiaikaisessa virtsaummessa pysyvämpi virtsakatetri voi olla tarpeen. (Halinen 2025). Kestokatetri asetetaan viikon ajaksi virtsarakon toiminnan palauttamiseksi, mikäli jäännösvirtsaa on yli 1000 ml. Tämän jälkeen potilaalle tulisi antaa ohjausta toistokatetroinnista. Jos jäännösvirtsamäärä on pienempi, voidaan toistokatetrointiin liittyvä potilasohjaus toteuttaa jo samalla vastaanottokäynnillä. (Säily 2012). Virtsaummen syy on aina selvitettävä (Halinen 2025).
Vahvistusta hoitajien osaamiseen
Perusterveydenhuollossa virtsaumpipotilaalle asetetaan päivystyksellisessä tilanteessa kestokatetri, jonka kanssa potilas jää odottamaan erikoissairaanhoidossa toteutettavia jatkotutkimuksia. Monissa tapauksissa toistokatetrointi olisi kuitenkin kestokatetria suositeltavampi vaihtoehto, sillä siihen liittyy muun muassa pienempi virtsatieinfektioriski (Säily 2012).
Päijät-Hämeen sotekeskuksissa ei työskentele urologisiin sairauksiin erikoistuneita hoitajia ja toistokatetroinnin ohjauksen on ajateltu edellyttävän tätä erityisosaamista. Käytännössä omatoimisen toistokatetroinnin potilasohjauksen voi kuitenkin toteuttaa siihen perehtynyt ja asianmukaisen koulutuksen saanut sairaanhoitaja (Le Breton ym.).