Koronaariangiografiat osaksi anestesiahoitajan päivystystyötä

Koronaariangiografioihin osallistuminen edellyttää anestesiahoitajilta uudenlaista osaamista ja vahvaa kliinistä ammattitaitoa. Moniammatillisessa yhteistyössä on kehitetty toimintamalli ja selkeä kirjallinen ohje. Osaamisen varmistamiseksi anestesiahoitajille on suunniteltu myös säännöllisiä perehdytysjaksoja sekä työkiertoa koronaariangiografiasalissa. 

Suomessa sepelvaltimotauti on edelleen yksi merkittävimmistä kuolleisuuden aiheuttajista (Latonen 2020). ST-nousuinfarkti on päivystyksellinen hätätilanne, jossa nopea pallolaajennushoito parantaa ennustetta ja vähentää kuolleisuutta (Rankinen, Ryödi & Nikus 2023; Kytö ym. 2019). Kun terveydenhuollossa on selkeä hoitoprotokolla ja se on hyvin organisoitu, ovat päivystysaikana tehdyt toimenpiteet yhtä hyviä kuin päiväsaikaan tehdyt (Sepelvaltimotautikohtaus 2026).

Toimenpide toteutetaan yleensä värttinävaltimon kautta, mutta tarvittaessa voidaan käyttää myös reisivaltimoa. Angiografiassa hyödynnetään röntgentekniikan läpivalaisua ja jodipitoista varjoainetta, joiden avulla saadaan paikallistettua ahtaumat. Ahtaumat hoidetaan ohjainvaijerin avulla vietävällä pallokatetrilla, jonka päällä on stentti, joka asetetaan ahtaumaan. (Latonen 2020.) Pallolaajennus tehdään paikallispuudutuksessa potilaan ollessa hereillä. Tarvittaessa voidaan käyttää lääkkeitä kivun hoitoon ja potilaan rauhoittamiseen.

Pallolaajennukseen, kuten kaikkiin toimenpiteisiin, liittyy komplikaatioriskejä. Komplikaatiot ovat usein lieviä, mutta vakavimmillaan ne huonontavat potilaan ennustetta ja aiheuttavat lisäkustannuksia. (Uskela ym. 2024.)

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella viikonloppuisin ja arkipyhinä päivystyksellistä koronaariangiografiaa tarvitsevat potilaat on siirretty muihin sairaaloihin hoidettaviksi, mikä on viivästyttänyt hoitoon pääsyä. Tämän vuoksi koronaariangiografiapäivystystä suunnitellaan laajennettavaksi myös viikonlopuille ja arkipyhille.

Koronaariangiografioiden vaikutus anestesiahoitajan työnkuvaan

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella alettiin keväällä 2025 suunnitella päivystyksellisten koronaariangiografioiden laajentamista kattamaan myös viikonloput ja arkipyhät. Vuoden 2027 alussa toiminnan on tarkoitus käynnistyä niin, että päivystykselliset koronaariangiografiat kuuluvat osaksi anestesia- ja leikkausosaston päivystystiimin toimenkuvaa.

Tässä uudessa toimintamallissa anestesiahoitaja joutuu opettelemaan paljon uusia asioita. Ympäristö on täysin erilainen, välineistö vierasta ja osa lääkkeistä sellaisia, joita ei leikkaussaleissa käytetä.  Toimenkuva poikkeaa merkittävästi normaalista leikkaussalityöstä.

Moniammatillisessa yhteistyössä kehitettiin toimintamalli ja -ohje anestesiahoitajalle koronaariangiografian ja pallolaajennuksen aikana. Selkeän kirjallisen toimintaohjeen tarkoituksena on myös tukea käytännön perehdytystä sekä edistää potilasturvallisuutta.

Toimintaohje sisältää ST-nousuinfarktin hoidon perusteet. Ohjeessa käydään läpi koronaariangiografiasalin keskeiset toimintatavat ja salin varustus. Ohjeessa anestesiahoitajan tehtävät on jäsennetty toimenpidettä edeltävään, sen aikaiseen ja jälkeiseen toimintaan, mikä helpottaa kokonaisuuden hahmottamista ja tukee perehdytystä. Tämän osion kokoamisessa on hyödynnetty jo olemassa ollutta ohjemateriaalia.

Potilaan mahdolliseen elvytystilanteeseen tai hengitysvajaukseen liittyvää toimintaa käsitellään omassa osiossaan. Toimintaohjeessa käydään koronaariangiografioissa käytettävät lääkkeet läpi. Ohjeen lopussa on lueteltu erilaisia sydämen rytmejä ja rytmihäiriöitä sekä laitettu linkki peliin, jonka avulla voi harjoitella erilaisten rytmien tunnistamista.

Koronaariangiografiaa yhdessä oppien

Toimintamallin kehittämisessä yhdistettiin sydänkeskuksen ja leikkausosaston asiantuntemus. Moniammatillinen yhteistyö mahdollisti anestesiahoitajille suunnatun toimintamallin rakentamisen siten, että se tukee sekä sujuvaa työnjakoa että potilasturvallisuutta. Uuden tehtävänkuvan lisäksi on saatu myös uusia työkavereita. 

Vaikka toimintamallia ei ole vielä päästy arvioimaan käytännön päivystystilanteissa, sen valmistelu on tarjonnut arvokkaan mahdollisuuden kehittää moniammatillista yhteistyötä ja vahvistaa anestesiahoitajien osaamista uudessa toimintaympäristössä. Jatkossa toimintamallin toimivuutta ja ohjeen käytettävyyttä voidaan arvioida perehdytykseen osallistuvilta hoitajilta kerättävän palautteen avulla.