Sateenkaari-ihmisten kielteiset kokemukset sotepalveluissa liittyvät usein epäasialliseen kohteluun, seksuaali- tai sukupuoli-identiteetin kyseenalaistamiseen sekä tarpeettomiin oletuksiin asiakkaan parisuhteesta tai sukupuolesta. Oletuksia saatetaan tehdä myös ulkonäön, äänen tai nimen perusteella, ja nämä tulkinnat voivat johtaa tilanteisiin, joissa asiakas ei tule kohdatuksi omana itsenään. Ammattilaisten asenteet saatetaan kokea paitsi epämukavina myös leimaavina ja tuomitsevina.
Sateenkaarinuorista miltei viidennes on kokenut palveluissa ennakkoluuloja tai syrjintää. Heihin liitetään usein myös kielteisiä mieli- ja kielikuvia, kuten oletuksia traumoista, mielenterveyden haasteista tai yksinäisyydestä. Tämä voi entisestään nostaa nuorten kynnystä kertoa omista kokemuksista tai identiteetistä, jotta välttyisi ongelmaleimalta tai negatiiviselta tulevaisuuden kuvalta. (Suomen Punainen Risti 2023). Syrjinnän kokemukset, ennakkoluulot ja pelko kielteisestä kohtelusta voivat aiheuttaa vähemmistöstressiä, joka kuormittaa nuoren hyvinvointia ja saattaa lisätä tuen tarvetta.
Seksuaalikasvatuksessa moninaisuuden huomioiminen on keskeistä. Sateenkaarinuori tarvitsee pitkälti samoja tietoja, taitoja ja valmiuksia kuin kuka tahansa nuori. Merkityksellisintä on kokemus hyväksynnästä, arvostuksesta ja turvallisuudesta. Positiiviset kokemukset sosiaali- ja terveyspalveluista rakentuvatkin ennen kaikkea ammattilaisen hyväksyvästä ja kunnioittavasta kohtaamisesta. Asiakkaalle on tärkeää voida asioida omana itsenään ilman pelkoa ennakkoluuloista tai tarpeettomasta huomion kohdistamisesta seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin (Merikari 2019, Miettinen 2020).
Lasten ja nuorten kanssa työskennellessä myös vanhempien kohtaaminen on tärkeää. Oman lapsen seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli-identiteetti voi herättää vanhemmissa monenlaisia tunteita, vaikka heidän arvonsa olisivat lähtökohtaisesti myönteisiä ja hyväksyviä. Terveydenhoitajan tehtävänä on tarjota turvallinen tila keskustelulle ja tukea sekä nuorta että hänen läheisiään. Työn tukena voidaan hyödyntää esimerkiksi Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen laatimaa Vanhemman kohtaamismallia (Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus 2026).
Hyvä ja kunnioittava kohtaaminen lisää nuorten luottamusta
Sensitiivisellä kohtaamisella on vaikutusta paitsi siihen, miten nuori uskaltaa ottaa apua vastaan, myös palveluja koskevaan luottamukseen. Luottamusta vahvistaa nuoren kokemus yksilöllisestä kohtaamisesta, oikeudesta määritellä ja olla oma itsensä sekä ymmärretyksi tulemisesta. Ammattilaisten on siis tärkeää tunnistaa omia asenteitaan ja mahdollisia ennakkokäsityksiään, jotta he voivat muuttaa niitä.
Kohtaamisen taito lisää sensitiivisen kohtaamisen taitoja
Kohtaamisen taito -hankkeessa vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osaamista kohdata seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia nuoria yhdenvertaisesti, turvallisesti ja arvostavasti (LAB 2025).
Lopulta yhdenvertainen kohtaaminen rakentuu pienistä teoista: kuuntelemisesta, kunnioituksesta ja halusta kohdata ihminen ilman oletuksia. Oleta ainoastaan moninaisuutta!
