Yritysneuvonnalla tukea vastuullisiin kasvuvalintoihin

Vastuullisuus avaa pk-yrityksille ovia kansainvälisille markkinoille, mutta se myös sulkee niitä.

Viiden kasvuhakuisen suomalaisen pk-yrityksen haastattelut osoittavat, että yritykset jättävät vastuullisuussyistä asiakkaita, kumppaneita ja markkinoita väliin (Torkkeli ym. 2026). Yritysneuvonta Suomessa kuitenkin tarjoaa usein samaa lääkettä eli markkinatietoa ja uusia kontakteja, riippumatta yritysten vaihtelevista markkinatilanteista ja niiden verkostojen rakenteesta. 

Rajaus on usein tietoinen valinta

Haastatelluissa yrityksissä vastuullisuus näkyi kolmella tavalla. Ruokapalveluyritykselle ja luomuviejälle se oli pääsyvaatimus kilpailutuksissa ja Aasian markkinoilla, kun toisaalta digitaalisille alustoille se oli valintaperuste: ohjelmistoyritys järjesti omistuksensa ja rahoituksensa uudelleen, jotta rahoittajien kasvuodotukset eivät työntäisi sitä pois alkuperäisestä asiakaskunnasta, ja ruokahävikkialusta valitsi logistiikkakumppaninsa arvojen, ei halvimman hinnan perusteella. Kolmanneksi se oli kilpailuetu, jonka sisältö vaihteli: luomuviejälle kilpailuetua loi todennettu tuotantotapa ja puhtaus, hävikkialustalle mitatut hävikki- ja päästövaikutukset.

Jokaisella valinnalla oli kuitenkin hintansa. Ohjelmistoyrityksen johtaja arvioi, että yritys voisi olla huomattavasti suurempi, jos se palvelisi myös vähemmän vastuullisia segmenttejä. Haastattelu kertoo johdon perusteluista, ei siitä, oliko valinta vaihtoehtoja parempi. (Torkkeli ym. 2026.)

Neuvonnan on tunnistettava, mistä rajaus johtuu

Rajauksen syy siis ratkaisee, millaista tukea tarvitaan. Jos yritykseltä puuttuu aikaa tai osaamista vaikkapa päästölaskentaan, oikea vastaus on neuvonta ja tekninen tuki, jota OECD:kin (2025) suosittaa rahoituksen rinnalle. Tilanne on toinen, jos yrittäjä on punninnut vaihtoehdot ja päättänyt luopua asiakkuudesta, koska silloin koulutus tai uusi kontakti ei vastaa suoraan kyseiseen tarpeeseen. Tällöin yritysneuvojan kannattaa ensin kysyä, mitä yritys haluaa rajauksellaan turvata, ja vasta sitten etsiä muita reittejä samaan tavoitteeseen. Näitä reittejä voivat sitten olla esimerkiksi vaihtoehtoisten rahoittajien tai jakelukanavien etsiminen, tai pohtia kumppanuuksien rakentamista jatkossa niin, että ne sopivat paremmin yrityksen linjaan.

Suomen Yrittäjien gallupissa 59 prosenttia pk-yrityksistä tunnisti toimintaansa kohdistuvia vastuullisuusvaatimuksia ja 41 prosenttia uusia vastuullisuuteen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia, mutta vain 23 prosenttia oli tehnyt vastuullisuuden kehitystyötä (Suomen Yrittäjät 2026). Vaatimusten ja tekojen välinen aukko on siis paikka, jossa neuvontaa tarvitaan Suomessa erityisesti. 

Yrityksessä voidaan tunnistaa asiakkaiden, sääntelyn ja toimitusketjujen vaatimukset, mutta kaikilla ei välttämättä ole riittävästi tietoa, osaamista tai resursseja vastata niihin strategisesti. Siksi neuvonnan kannattaa tukea vastuullisuusnäkökulmien tulkintaa ja pitkäjänteistä rakentamista.

Myös ulkoministeriön julkaisemassa tutkimuksessa korostetaan, että vastuullisuussääntelyyn vastaaminen edellyttää yrityksen arvoketjujen toimijoiden välistä tiedonvaihtoa, yhteistyötä ja vastuunjakoa (Cambou ym. 2025). Erityisesti pk-yritysten mahdollisuudet vastata kasvaviin vaatimuksiin riippuvat osin siitä, millaista tietoa, tukea ja yhteistyötä niiden asiakkaat ja muut arvoketjun toimijat mahdollistavat. Siten neuvonnan tehtävänä on siten paitsi vahvistaa yritysten omaa osaamista myös auttaa niitä tunnistamaan riippuvuuksiaan, neuvottelemaan ratkaisuista muiden toimijoiden kanssa ja kehittämään vastuullisuudesta liiketoiminnallista arvoa. 

Kyse on myös edellytyksistä uudistaa liiketoimintaa ja säilyttää kilpailukyky muuttuvissa arvoketjuissa. Pk-yritysten on ratkaistava, mihin odotuksiin niiden tulee vastata, mitkä kehittämistoimet ovat liiketoiminnan kannalta olennaisia ja mistä syntyy riittävästi arvoa suhteessa vaadittaviin panostuksiin. Neuvonta voi auttaa suuntaamaan kehittämistyötä yrityksen pitkän aikavälin toimintakykyä vahvistaviin ratkaisuihin.

Hitaampi kasvu voi olla hyväksyttävä tulos

Hahn ym. (2015) kuvaavat vastuullisuutta taloudellisten, yhteiskunnallisten ja ympäristötavoitteiden välisinä jännitteinä. Neuvonnassa on siksi voitava käsitellä avoimesti myös ratkaisu, jossa vastuullisuustavoitteen säilyttäminen voi vastaavasti hidastaa yrityksen taloudellista kasvua. Neuvonnan tuloksiakaan ei kannata mitata vain uusien markkina-avausten määrällä, sillä luku ei kerro, löysikö yritys tavoitteisiinsa sopivan kumppanin, vaikka markkinoille meno siirtyi. Seurantaan kannattaa kirjata myös, miten neuvonta vaikutti yrityksen kasvutapaan, uudistumiseen, ja toteutuivatko vastuullisuudelle asetetut ehdot.