Yritysten ja korkeakoulujen yhteistyöstä puhuttaessa lähtökohtana on usein yrityksen tunnistama tarve. Yritys voi haluta kasvaa uudella markkinalla, kehittää palveluaan, löytää uusia asiakkaita tai hyödyntää teknologiaa liiketoiminnassaan. Tarve voi olla selkeä, mutta keinot sen ratkaisemiseen eivät välttämättä ole. Silloin tärkeintä on ymmärtää, mistä yrityksen tilanteessa oikeastaan on kyse.
Yrityksen esittämä ensimmäinen kysymys kertoo usein enemmän tavoitteesta kuin varsinaisesta kehittämistarpeesta. Esimerkiksi kysymys "Miten saisimme lisää kansainvälistä myyntiä?" voi pitää sisällään hyvin erilaisia haasteita. Tarvitaanko parempaa asiakasymmärrystä, tietoa kohdemarkkinoista, tukea tuotteistamiseen, uusia myyntikanavia vai jotakin muuta?
Kun kysymystä tarkastellaan tarkemmin, myös käsitys tarvittavasta osaamisesta selkeytyy. Juuri tässä yrityksen ja korkeakoulun välinen vuoropuhelu on tärkeää. TKI-yhteistyössä ei ole kyse pelkästään tiedon tai asiantuntijuuden siirtämisestä korkeakoulusta yritykseen. Yhtä tärkeää on rakentaa yhteinen ymmärrys siitä, mitä ollaan kehittämässä ja miksi. Usein se merkittävin oivallus syntyy jo ennen ratkaisujen etsimistä.
Yrityksen voi olla vaikea tietää, mistä suunnasta apua kannattaisi lähteä etsimään. Korkeakouluissa, tutkimusorganisaatioissa ja kehittämishankkeissa on paljon osaamista, mutta oikean kontaktin löytäminen ei aina ole helppoa. Toisaalta myöskään ensimmäinen yhteydenotto ei aina vielä kerro, millaista osaamista tilanteessa lopulta tarvitaan.
Tässä erilaisilla välittäjätoimijoilla voi olla tärkeä rooli. Sunin, Liun ja Cain (2025) tekemän selvityksen mukaan niiden tehtävänä voi olla esimerkiksi sopivien toimijoiden yhdistäminen, yhteistyön käynnistämisen tukeminen sekä eri osapuolten välisten yhteyksien rakentaminen. Kyse ei ole pelkästään oikean asiantuntijan löytämisestä. Joskus tärkeintä on auttaa yritystä hahmottamaan, mistä sen tilanteessa oikeastaan on kyse ja millaisia vaihtoehtoja kehittämiseen on olemassa.
Keskustelu muuttaa näkökulmaa
LABin Business Millissä yritysten kanssa käytävät keskustelut havainnollistavat tätä hyvin (Business Mill, 2026). Yritys saattaa tulla keskustelemaan kasvusta, uudesta liikeideasta tai liiketoiminnan arjessa vastaan tulleesta haasteesta. Keskustelun aikana voi kuitenkin käydä ilmi, että kehittämistarve on hieman eri kuin aluksi ajateltiin.
Tällainen keskustelu ei vielä itsessään ole TKI-projekti. Se voi kuitenkin olla se vaihe, jossa mahdollinen yhteistyö alkaa hahmottua. On myös hyvä hyväksyä, ettei ensimmäiseen kysymykseen tarvitse aina löytää välitöntä vastausta. Joskus arvokkain lopputulos on parempi ymmärrys siitä, mitä yrityksen kannattaa seuraavaksi selvittää tai mitä sen selvittämiseksi vaaditaan.
Osaaminen löytyy harvoin yhdestä paikasta
Yrityksen tarpeen ja korkeakoulun osaamisen kohtaaminen on keskeinen teema myös LABin INKA-hankkeessa (LAB 2026). Hankkeessa kehitetään yrityslähtöistä palvelumallia, jonka tavoitteena on helpottaa pk-yritysten pääsyä korkeakoulujen TKI-palveluihin ja -infrastruktuureihin myös yli alueellisten rajojen.
Yrityksen näkökulmasta tärkeintä ei ole, mikä organisaatio tai hanke lopulta tarjoaa ratkaisun. Olennaisempaa on, että oikea osaaminen löytyy silloin, kun sitä tarvitaan. Samalla toimintatapa haastaa myös korkeakouluja tarkastelemaan palvelujaan yrityksen näkökulmasta. Mitä vaikeampaa yrityksen on selvittää, keneen pitäisi olla yhteydessä, sitä korkeammaksi yhteistyön aloittamisen kynnys nousee.
Yhteistyön arvo syntyy yhdessä
TKI-yhteistyön arvo ei välttämättä synny valmiista vastauksista. Usein merkittävämpää on se, että yrityksen käytännön haasteita tarkastellaan uusista näkökulmista ja niiden taustalla olevia ilmiöitä peilataan laajempaan tietoon ja osaamiseen. Yrityksissä haasteet näyttäytyvät usein konkreettisina arjen kysymyksinä: kasvun hidastumisena, asiakkaiden muuttuvina tarpeina, osaajapulana tai vaikeutena hyödyntää uusia teknologioita. Näiden taustalla olevat syyt eivät kuitenkaan aina ole heti nähtävissä.
Juuri tässä TKI-yhteistyö voi tuoda lisäarvoa. Kun yrityksen käytännön kokemus ja korkeakoulun asiantuntemus kohtaavat, yksittäinen ongelma voidaan nähdä osana laajempaa kokonaisuutta. Samalla voi avautua uusia ratkaisuvaihtoehtoja, joita ei olisi alussa osattu edes etsiä.
