Kasvun vaihe määrittää, mitä ekosysteemiltä tarvitaan
Suomalaisia ja virolaisia nopeasti kansainvälistyviä startup-yrityksiä koskevassa tutkimuksessamme, jossa selvitettiin yritysten perustajien arvioita resurssien merkityksestä eri vaiheissa, vastaajat arvioivat ekosysteemin osatekijöiden merkitystä kahdessa varhaisessa vaiheessa. Osaavien työntekijöiden ja pääomasijoitusrahoituksen merkitys arvioitiin tärkeimmäksi vaiheessa, jossa liikeidean toimivuutta todennetaan (Velt, Torkkeli & Saarenketo 2020).
Kasvuyritysten tukemiseksi kannattaakin muistaa, että yritysten tuotekehitykseen voi löytyä osaamista niiden omista tiimeistä ja korkeakouluista, mutta kansainvälisen myynnin onnistunut käynnistäminen ja johtaminen vaatii usein ihmisen, jolla on siitä jo kokemusta. Rahoitusta suunniteltaessa on siksi selvitettävä myös, mistä yritys saa myynnistä vastaavan henkilön ja miten se pääsee keskustelemaan mahdollisten asiakkaiden kanssa.
Ekosysteemin toimijat voivat täydentää toisiaan: korkeakoulu auttaa ratkaisun testaamisessa, sijoittaja rahoittaa ja aiemmin kansainvälistyneen yrityksen johtaja neuvoo myynnin järjestämisessä. Yhteistyö kannattaa kuitenkin sopia tietyn kasvutavoitteen ympärille.
Pieni maa täydentää ekosysteemiään rajojen yli
Tutkimuksessamme tarkastelimme Suomen ja Viron ekosysteemejä rajat ylittävän kokonaisuuden näkökulmasta (Velt, Torkkeli & Saarenketo 2020). Tästä näkökulmasta alueellisten kehittäjien ja korkeakoulujen kannattaa auttaa kasvuyrityksiä löytämään täydentävää osaamista myös ulkomailta.
Jokaiselle alueelle ei tarvitse rakentaa kaikkia kasvun edellytyksiä erikseen, vaan esimerkiksi kansainvälisen myynnin osaajaa etsivälle yritykselle ulkomainen kumppani tai korkeakoulun kansainvälinen alumniverkosto voi tarjota yhteyden, jota paikallinen palveluvalikoima ei sisällä. Arvioinnissa ratkaisee, mitä yritys pystyy yhteistyön ansiosta tekemään ja millaista osaamista sille kertyy.
Kehittäminen tarvitsee tietoa myös tekemättä jääneistä päätöksistä
Yrittäjyysekosysteemiä kehitetään nyt pitkälti rakenteita mittaavien indeksien ja asiantuntija-arvioiden varassa, mutta niiden rinnalle tarvitaan tietoa kasvua tavoittelevien yritysten toteutuneista rekrytoinneista, uusista asiakkuuksista ja rahoituksen käytöstä. Lisäksi on oltava perustelut myös päätöksille, jotka jäivät tekemättä. Vasta yritysten omien kokemusten perusteella voidaan sanoa, tarvitaanko lisää koulutusta, yhteyksiä muualla toimiviin osaajiin vai muutoksia rahoituksen ehtoihin.
GEM sisältää asiantuntija-arvioiden lisäksi väestökyselyn, jolla selvitetään myös yrittäjyysaktiivisuutta ja kasvuodotuksia (Björk ym. 2026). Vertailutiedon rinnalle tarvitaan tietoa kasvuyritysten rekrytoinneista, uusista asiakkuuksista ja rahoituksen käytöstä. Myös toteutumatta jääneiden päätösten syitä kannattaa selvittää. Sopivan osaajan puuttuminen ja liian kalliiksi arvioitu rekrytointi vaativat erilaisia ratkaisuja.