Aineeton arvonluonti

Prompti ei yksin riitä: tietopohja markkinoijan apuna

Markkinoinnin tekoälyvalmennuksissa kysytään usein, miten tekoälyltä pyydetään LinkedIn-julkaisu, uutiskirje tai kampanjakuva. Kehote eli prompti on vasta työn alku, sillä yrityksen näköinen sisältö rakentuu taustatietojen, jatkokysymysten ja markkinoijan ammattitaidon varaan.

Ajantasaiset tuotetiedot, asiakashavainnot, viestintäohjeet ja vaikkapa esimerkit auttavat tekoälyä tuottamaan hyödyllisempiä luonnoksia. Markkinoijan työ painottuu silloin siihen, missä hänen asiantuntemuksensa on arvokkainta, kuten tavoitteiden asettamiseen, valintoihin ja julkaisukelpoisuuden arviointiin. LAB-ammattikorkeakoulun Älyä markkinointiin – tekoälyä Päijät-Hämeen maaseudun yrityksille -hankkeen valmennuksessa yrittäjät ja yritysten henkilöstö oppivat, miten tekoälyä käytetään markkinoinnissa älykkäästi. Hankkeessa vahvistetaan mikro- ja pk-yritysten digikyvykkyyttä, kilpailukykyä ja kestävää kasvua (LAB 2026).

Mitä tietoa tekoälylle kannattaa antaa – ja mitä ei

Kun tekoälyä käyttää markkinoinnissa, on päätettävä, millaista aineistoa sille annetaan ja kuinka paljon ihminen muokkaa tuotosta ennen julkaisua. Yrityksen oma, rajattu aineisto voi tehdä sisällöstä osuvampaa, jos se on ajantasaista ja tarkoitukseen sopivaa. Ihmisen tekemä muokkaus ja tarkistus on olennainen osa markkinointityötä myös tekoälyn kanssa, ei vain sen virheiden korjaamista. (Grewal ym. 2025.)

Hyvä kehote kertoo, mitä tehdään, kenelle, mitä aineistoa saa käyttää ja missä rajat kulkevat. Kun nämä tiedot ovat valmiina yhteisessä projektissa tai dokumenttivarastossa, niitä ei tarvitse kirjoittaa jokaisen keskustelun alkuun. On myös sovittava, mitä aineistoa ei käytetä. Asiakas- ja henkilötietojen hyödyntäminen tekoälyjärjestelmässä vaatii tapauskohtaista harkintaa, huomioon on otettava ainakin tietojen käyttötarkoitus, tarpeellisuus ja käsittelyn vaikutukset (EDPB 2024).

Messilässä testattiin markkinoinnin ajattelua

Syksyllä 2026 Messilässä järjestetty Tekoälyllä tehoa markkinointisisältöihin -tapahtuma kokosi täyden salin yrittäjiä ja markkinoinnista vastaavia kuulemaan tekoälyn käytöstä käytännön työssä. Tapahtuman järjesti Älyä markkinointiin -hanke, ja puhujana oli tekoälykouluttaja Esa Riutta Eduhouselta. (Älyä markkinointiin 2026.)

Riutta havainnollisti demojen kautta, miten markkinoinnin tehtäviä voidaan jäsentää, ideoida ja arvioida tekoälyn avulla. Hän näytti, miten yrityksen omia dokumentteja voi hyödyntää projektin taustatietona ja miten kielimalleja voi vertailla kyseisen tehtävän kannalta. Tekoälyltä voi pyytää myös vaihtoehtoja, palautetta ja keskeneräisen ajatuksen haastamista. Esityksessä tehtiin näkyväksi ne tiedot ja tarkistuspisteet, joiden varassa laadukas markkinointityö syntyy. (Riutta 2026.)

Työnjako on selkeä. Tekoäly voi auttaa alkuun, tehdä vaihtoehtoja ja käsitellä laajaa aineistoa. Markkinoija päättää, mikä kysymys on ratkaisemisen arvoinen, mitkä väitteet ovat perusteltuja ja mikä sävy tuntuu asiakkaasta uskottavalta. (Riutta 2026.)

[Ihmisiä kuuntelemassa esitystä luentotilassa.]

Kuva 1. Messilässä maaseutuyritykset oppivat käyttämään tekoälyä markkinoinnissa. (Kuva: Sampo Kokkonen)

Arviointikyky ratkaisee

Sujuva ensiluonnos ei vielä ole valmis markkinointiteksti. Kirk ja Givi (2025) havaitsivat, että vastaanottajat suhtautuivat tunnepitoiseen markkinointiviestiin kielteisemmin, jos he uskoivat sen olevan tekoälyn kirjoittama. Tällöin heidän halukkuutensa suositella yritystä ja asioida sen kanssa oli vähäisempi kuin silloin, kun viesti miellettiin ihmisen kirjoittamaksi. Vaikutus oli lievempi, kun tekoälyä käytettiin viestin muokkaamisessa itsenäisen tuottamisen sijaan. 

Tekoälyn tuotosta kannattaakin pitää pohjana, josta markkinoija jatkaa. Kun käytössä ovat yrityksen omat tiedot, asiantuntijan harkinta ja julkaisemista edeltävä tarkistus, tekoäly voi nopeuttaa tekemistä ilman, että yrityksen oma ääni häviää. Käytännön tekoälylukutaito rakentuu samalla, kun opetellaan arvioimaan sekä työkalua että sen tuottamaa sisältöä.

Artikkelin ideoinnissa ja rakenteen jäsentämisessä on hyödynnetty generatiivista tekoälyä. Kirjoittaja vastaa artikkelin sisällöstä, lähteistä ja lopullisesta muotoilusta.

Lähteet

European Data Protection Board (EDPB). 2024. Opinion 28/2024 on certain data protection aspects related to the processing of personal data in the context of AI models. Brussels: European Data Protection Board. Viitattu 3.11.2026. Saatavissa https://www.edpb.europa.eu/documents/opinion-of-the-board-art-64/opinion-282024-on-certain-data-protection-aspects-related-to_en 

Grewal, D., Satornino, C. B., Davenport, T. & Guha, A. 2025. How generative AI is shaping the future of marketing. Journal of the Academy of Marketing Science, 53(3), 702–722. Viitattu 3.11.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s11747-024-01064-3 

Kirk, C. P. & Givi, J. 2025. The AI-authorship effect: Understanding authenticity, moral disgust, and consumer responses to AI-generated marketing communications. Journal of Business Research 186. Viitattu 12.11.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.jbusres.2024.114984

LAB. 2026. Älyä markkinointiin – tekoälyä Päijät-Hämeen maaseudun yrityksille. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 12.11.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/alya-markkinointiin-ph 

Riutta, E. 2026. Tekoälyllä tehoa markkinointisisältöihin. Esitys Älyä markkinointiin -tapahtumassa 27.8.2026. Messilä.

Älyä markkinointiin. 2026. Tapahtuma 27.8.2026 Messilässä: Tekoälyllä tehoa markkinointisisältöihin. Viitattu 12.11.2026. Saatavissa https://www.alyamarkkinointiin.fi/meilla-tapahtuu/tapahtuma-messila 

Liittyvä projekti

Lue myös