Hyvinvoiva ihminen

Tekoäly hoitotyöntekijän etiikan haasteena

Tekoälyn käyttö on lisääntymässä terveydenhuollossa ja sen mahdollisuuksia tutkitaan aktiivisesti. Myös hoitotyöntekijöiden eettistä osaamista tulisi vahvistaa entistä enemmän.

Terveydenhuollon ammattilaisilta vaaditaan uudenlaista kriittistä ajattelukykyä tekoälyä hyödynnettäessä. Tulevaisuudessa tekoäly voi tarjota tukea päätöksentekoon, mutta sen rinnalle tarvitaan edelleen terveydenhuollon ammattilainen vahvistamaan arvioita. Onkin aiheellista pysähtyä miettimään, miten tekoälysovellusten kehittyminen ja niiden käyttäminen vaikuttavat hoitotyöntekijän eettiseen osaamiseen, harkintaan ja vastuunkantoon.

Hoidon tarpeen arviointia ja kiireellisyysluokitusta tekoälyn tukemana

Hoidon tarpeen arvioinnissa päätöksenteko perustuu potilaan yksilöllisen tilanteen arviointiin, hoitajan ammatilliseen osaamiseen ja eettiseen harkintaan. Tällä hetkellä tekoäly voi tarjota terveydenhuollon ammattilaiselle tukea ja tietoa päätöksentekoon erityisesti triage-luokituksessa ja hoidon tarpeen arvioinnissa, mutta sen ei tulisi korvata ammattilaisen tekemää kokonaisvaltaista arviota. Tekoäly ei myöskään pysty korvaamaan potilaan kohtaamista, kuuntelemista ja ymmärtämistä. (Yi ym. 2025; Hujanen & Tiikkaja 2026.)

Tekoälyn tuottama tieto ei välttämättä aina sovellu sellaisenaan yksittäisiin potilastilanteisiin, koska tekoälyn toiminta perustuu laajoihin potilasaineistoihin ja yleistettävyyteen. Ammattilaisen täytyykin pystyä punnitsemaan, millaista tietoa tekoäly tarjoaa ja miten se sopii yhteen juuri kyseisestä potilaasta saatavan tiedon kanssa. Tärkeä on tunnistaa milloin, tekoälyn arvio tarvitsee rinnalle ammattilaisen tekemää arviota.

Hoitaja ja asiakas näyttöruudun ääressä

Kuva 1. Triagea tekoälyavusteisesti. (Kuva: Microsoft Copilot / Outi Koivulahti)

Tekoälyn tuomat eettiset haasteet hoitotyössä

Hoidon tarpeen arvioinnissa tekoälypäätöksenteko herättää huolta etiikasta, sillä sen tekemien arvioiden luotettavuus saattaa olla vaihtelevaa erilaisissa potilastilanteissa, jos mallinnukset on tehty yksipuolisten rekisteriaineistojen perusteella. Tällöin yhdenvertaisuus ja potilaan oikeudet eivät välttämättä toteudu parhaalla mahdollisella tavalla.

Tekoälyn käyttöön liittyvät eettiset haasteet eivät rajoitu vain mallinnukseen ja teknologian toimivuuteen, sillä huomioon on otettava myös tiedon riittävyys, potilasturvallisuus myös tietoturvanäkökulmasta sekä päätöksenteon läpinäkyvyys. Tekoälyn kehittyessä onkin tärkeä pohtia, miten sitä voidaan turvallisesti käyttää siten, että teknologian hyödyt eivät vaaranna terveydenhuollon eettisiä periaatteita ja laatua. 

Kuka kantaa vastuun?

Tekoäly ei kanna vastuuta tekemästään arviosta, vaan vastuu kuuluu terveydenhuollon ammattilaiselle, joka käyttää sitä apunaan, sekä organisaatiolle, joka päättää tekoälyn käyttöönotosta ja siihen liittyvistä prosesseista.

Oma osansa on myös tekoälyä kehittävällä ja valvovalla taholla. Hoitotyöntekijän on tärkeää ymmärtää, että tekoäly toimii päätöksenteon yhtenä tukivälineenä eikä itsenäisenä päätöksentekijänä. (Alomari ym. 2025.)

Terveydenhuollon ammattilaisilla on sekä kliininen sekä eettinen vastuu tehdyistä päätöksistä. Tekoäly voi tehdä vääriä luokitteluja potilaista ja seuraukset voivat olla hengenvaarallisia, mikäli hoitaja perustaa ratkaisunsa tekoälyn luomaan arvioon ja kliininen päätöksenteko sivuutetaan täysin esimerkiksi resursseihin vedoten. (Menshawi & Hassan 2024.)

Vastuuasiat eivät ole kuitenkaan aina yksiselitteistä. Jos virhe johtuu esimerkiksi tekoälyn teknisestä ongelmasta, puutteellisesta datasta tai järjestelmän toiminnassa olevasta puutteesta, voidaan joutua pohtimaan kehittäjien, terveydenhuollon organisaatioiden ja järjestelmätoimittajien vastuuta asiaan. Vastuun määrittäminen voi vaikeutua, jos tekoälyn tekemän virheen taustalla olevia syitä ei pystytä jäljittämään. (Alomari ym. 2025.)

Tekoälyn hyödyntämiseen tarvitaan tämän vuoksi selkeitä toimintatapoja. Terveydenhuollon ammattilaisen täytyy tietää, missä tilanteissa tekoälyä voidaan hyödyntää ja miten toimia, jos tekoälyn arvio onkin virheellinen. Organisaation vastuulla on huolehtia, että tekoälyjärjestelmä on tarkoituksenmukainen, ajantasainen ja sen käyttöön koulutetaan asianmukaisesti.

Lähteet

Alomari, L. M., Alshammari, M. M., Arbaeen, A. O., Alshehri, R. A., & Almalki, H. S. 2025. Safety and accuracy of AI in triaging patients in the emergency department. International Journal of Emergency Medicine, 18, Article 243. Viitattu 28.9.2026. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/41266963/

Hujanen, H. & Tiikkaja, M. 2026. Tekoälyn hyödyntäminen triage-luokittelussa päivystyksessä: kuvaileva kirjallisuuskatsaus. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö, ensihoidon koulutusohjelma, Lappeenranta. Viitattu 12.11.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026100127207

Menshawi, A. M., & Hassan, M. M. 2024. A novel triage framework for emergency department based on machine learning paradigm. Expert Systems, 42(2), e13735. Viitattu 28.9.2026. Saatavissa https://research.ebsco.com/c/mecfjj/search/details/mbo3q5kinv?db=aci%2Cc8h%2Cbsh%2Cafh%2Chjh%2C8gh

Yi, N., Baik, D., & Baek, G. 2023. The effects of applying artificial intelligence to triage in the emergency department: A systematic review of prospective studies. Journal of Nursing Scholarship, 55(6), 857–868. Viitattu 28.9.2026. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/39262027/

Lue myös