Kaupunkilogistiikassa asukkaille on tärkeää kuljetusten sujuvuus ja turvallisuus

Lahden kaupungin, Business Lahden ja LAB-ammattikorkeakoulun Towards Zero-Emission Urban Transport and Logistics (Zero-Trail) -hankkeessa laadittiin Lahteen kestävän kaupunkilogistiikan suunnitelma, jonka luonnostelun aikana osallistettiin sidosryhmiä, muun muassa elinkeinoelämän ja logistiikka-alan toimijoita sekä asukkaita. 

Kuljettajia ja kivijalkaliikkeitä haastateltiin kestävän kaupunkilogistiikan toimenpiteiden vaikutusarviointia varten. Sidosryhmätyöpajoissa keskustelluista toimenpidevaihtoehdoista kerättiin myös asukasnäkökulmia kyselyllä. (LAB 2026).

Asukaskyselyn tavoitteena oli selvittää, miten asukkaat suhtautuvat keskustalogistiikan katutilassa tapahtuviin kehittämistoimiin. Kyselyyn vastasi 52 asukasta, joista 77 % asuu keskustassa tai sen lähialueella. Vastaajista 4 % oli alle 25-vuotiaita, 46 % 26–44-vuotiaita, 35 % 45–64-vuotiaita ja 15 % yli 65-vuotiaita. Vastaajista keskustassa asioi 42 % päivittäin ja 48 % viikoittain. Keskustan ja sen lähialueen vastaajista kävellen asioi 50 % ja autolla 38 %.

Asukkaat pitävät tavaratoimituksia tärkeänä elinvoimaisuudelle

Kaupunkikeskustassa elinkeinoelämä, kuljetukset ja asukkaiden arki sekoittuvat ja siksi myös asukkaat ovat tärkeä sidosryhmä (Stathopoulos ym. 2012). Asukkaiden näkökulmat lisäävät ymmärrystä kaupunkilogistiikan paikallisista vaikutuksista (Amaya ym. 2021).

Kyselyn vastaajat tunnistivat, että sujuvat toimitukset ovat elinehto keskustan elinvoimaisuudelle ja kivijalkaliikkeiden toiminnalle. Siksi kuljetuksille on pystyttävä järjestämään tilaa kaupunkiympäristössä. Tavaratoimituksiin liittyy vastaajien mukaan kuitenkin turvallisuushaasteita. Erityisesti jakeluautojen ajaminen ja pysäköinti jalankululle ja pyöräilylle varatuilla alueilla aiheuttaa vaaratilanteita, sillä kuljetuskaluston väleistä kulkeminen heikentää turvallisuuden tunnetta.

Toimenpiteistä pysähtymis- ja purkupaikkoihin oli melko positiivinen suhtautuminen. Puolet vastaajista koki tavaratoimituksille varattavien purkupaikkojen vaikuttavan positiivisesti turvallisuuteen. Lisäksi 40 % koki tämän parantavan keskusta-asioinnin sujuvuutta ja keskustan viihtyisyyttä. Kielteisiä vaikutuksia keskusta-asioinnin sujuvuuteen sekä ympäristöön (päästöt ja melu) arvioi 27 % vastaajista. Avoimissa vastauksissa pohditutti, sisältyykö toimenpiteeseen tyhjäkäyntikielto.

Kadunvarsipysäköinnin varaaminen aamutunneille koettiin positiivisena tuvallisuudelle (62 %) ja keskustan viihtyisyydelle (64 %). Vain harva vastasi tämän vaikuttavan negatiivisesti esim. liikkumisen sujuvuuteen ja keskusta-asioinnin sujuvuuteen (14 %). Aamuun rajattu ratkaisu sai enemmän kannatusta kuin jatkuva purkupaikkavaraus. Osa kivijalkaliikkeistä aukeaa myöhemmin aamupäivällä, joten ratkaisun vaikutukset kivijalkaliikkeen jo muutenkin vaikeaan tilanteeseen mietitytti avoimissa vastauksissa.

Enemmistö vastaajista koki yhdistetyt ja keskitetyt toimitukset positiivisena ympäristölle (66 %), liikkumisen sujuvuuteen (57 %) ja keskusta-asioinnin sujuvuuteen (58 %). Negatiivisia vaikutuksia arvioitiin keskusta-asiointiin ja turvallisuuteen (14 %). Asukkaat pohtivat yhdistettyjen toimitusten vähentävän keskustassa liikkuvien kuljetusajoneuvojen määrää ja mahdollistavan toimitusten keskittämisen ajankohtiin, jolloin muuta liikennettä on vähemmän. Asiakkaat kuitenkin toivovat saavansa tuotteensa nopeasti, joten harvennettujen toimitusten myötä mahdolliset toimitusviiveet voisivat muutamien vastaajien mukaan vaikuttaa liikkeiden houkuttelevuuteen. Sähköisen kuljetuskaluston priorisointia pidettiin pääsääntöisesti positiivisena asiana, sen koettiin vaikuttavan positiivisesti ympäristölle (62 %) ja keskustan viihtyisyyteen (56 %). Osaa vastaajista kuitenkin mietityttivät  latauspaikat keskusta-asioinnin sujuvuuden (18 %) ja keskustan viihtyisyyden (16 %) näkökulmista. Lahden kaupunginhallitus päätti kestävän kaupunkilogistiikkasuunnitelman kokonaisuudesta elokuussa 2026.

Zero-Trail -hanketta rahoitetaan NetZeroCitiesin kautta EU:n Horizon 2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta. Hanke päättyi syyskuussa 2026.