LAB Focus -blogit
LABin blogeissa julkaistaan tekstejä kunkin vahvuusalan TKI-toiminnasta ja siihen liittyvästä koulutuksesta.
Julkaisusarja
LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarjan tavoitteena on julkaista ammatillisen korkeakoulutuksen ja TKI-toiminnan kannalta merkittäviä tutkimuksia, raportteja, opinnäytetöitä ja oppimateriaalia sekä tehdä tunnetuksi alueellista osaamista.
Julkaisusarjan osat ovat vapaasti luettavissa verkkokirjasto Theseuksessa.
Lisätietoja julkaisutoiminnasta
LABin julkaisutoiminnasta voi lukea tarkemmin Julkaisijan oppaasta. Lisäksi oppaaseen on koottu neuvoja, ohjeita ja vinkkejä liittyen mm. avoimeen julkaisemiseen, rinnakkaistallennukseen ja julkaisujen arviointiin.
Kaikissa julkaisutoimintaan liittyvissä asioissa lisätietoja saa osoitteesta julkaisut
lab [dot] fi (julkaisut[at]lab[dot]fi).
Uusimmat artikkelit
LAB Open
Yrittäjyyden, yhteistyön ja monimuotoisuuden voimaa: oivalluksia pyöreän pöydän keskustelusta
LAB-ammattikorkeakoulun KaakkoACT – Ennakoiva tieto toiminnaksi -hanke tukee Etelä-Karjalan alueen organisaatioiden ennakointikyvykkyyttä ja tulevaisuusajattelua. Projektissa perehdytään muun muassa työllisyysalueen tulevaisuustietotarpeisiin sekä tuetaan alueen ennakointiosaamisen ja osaamistarpeiden ennakoinnin vahvistamista. Osana hanketta järjestettiin Luumäellä pyöreän pöydän keskustelu, joka kokosi yhteen yrittäjäjärjestöjä ja kunnan työllisyysalueen toimijoita pohtimaan yhteistyötä, yrittäjyyden tulevaisuutta sekä maahanmuuttajayrittäjyyden mahdollisuuksia. Lähde
Maisemassa maisemasta maisemaan: kuljeskelu toisintietämisen tapana
Havaittu ja koettu ympäristö on aina ollut taiteilijoiden kiinnostuksen kohteena. Monilla taiteilijoilla on myös vahva tunnepitoinen side siihen, mitä kutsumme "luonnoksi". Ilmastokriisi ja yleisesti vallalla oleva ympäristöhuoli lienee vaikuttaneet siihen, että luonnonympäristöt, ympäristökysymykset ja maisemat ovat viime aikoina olleet laajasti taiteilijoiden käsittelyssä. Tässä artikkelissa pohditaan kuvataiteilijan näkökulmasta taiteellista ajattelua ja maisemassa kuljeskelua toisintietämisen tapana ja ehdotetaan, että maisemassa kuljeskelu parhaimmillaan tuottaa syvää ymmärrystä omasta elinympäristöstä, ja vastuullisia oivalluksia vastaamaan tulevaisuuden kestävyyden haasteisiin. Lähde
Työkyvyn rakenteinen arviointi vahvistaa sosiaalista kestävyyttä ja vähentää pitkittyneen työttömyyden kustannuksia
TE2024-uudistus on siirtänyt työllisyyspalveluiden järjestämisvastuun kunnille, mikä tekee työkyvyn varhaisesta arvioinnista strategisesti tärkeää. Pitkittyneen työttömyyden sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset kohdistuvat nyt suoraan kuntien vastattaviksi, mutta työkyvyn arviointikäytännöt ovat monin paikoin edelleen hajanaisia ja henkilöriippuvaisia. Rakenteinen työkyvyn arviointi voi tehostaa palveluohjausta, vähentää viivettä ja vahvistaa työnhakijoiden osallisuutta. Lähde
LAB Focus
Verkostot – muutoksen näkymätön voima
Organisaatiomuutoksista puhutaan usein rakenteiden, prosessien ja strategioiden kautta, mutta todellinen muutos tapahtuu ihmisissä. John Kotterin (1996) klassisen muutosteorian mukaan muutoksen onnistuminen perustuu ennen kaikkea ihmisten kokemuksiin ja vuorovaikutukseen – ei pelkkään organisaatiokaavioon. Siksi verkostot eivät ole muutoksen taustalla, vaan sen ytimessä. Verkostot yhdistävät osaamisen, kokemukset ja näkökulmat yli rajojen. Ne luovat tilan, jossa epävarmuus muuttuu […] The post Verkostot – muutoksen näkymätön voima appeared first on LAB Focus.
Aivovamma- ja verenkiertohäiriöpotilaiden kotikuntoutuksen tukeminen mobiiliaplikaatioilla
Aivovamman tai aivoverenkiertohäiriön (AVH) jälkeinen kuntoutus edellyttää pitkäjänteistä harjoittelua, joka jatkuu kotona vielä sairaalajakson jälkeen. Kotikuntoutus on kuitenkin usein pirstaleista, ja harjoitusten toteutuminen jää potilaan ja läheisten vastuulle. Digitaaliset ja pelilliset ratkaisut voivat tuoda merkittävää tukea tarjoamalla ohjattuja harjoitteita, palautetta ja motivaatiota. Selvityksissä on osoitettu, että digitaaliset välineet voivat monipuolistaa harjoittelua ja lisätä aktiivisuutta kotona […] The post Aivovamma- ja verenkiertohäiriöpotilaiden kotikuntoutuksen tukeminen mobiiliaplikaatioilla appeared first on LAB Focus.
Suomen teknologiakehitys nojaa maailmaan, jota ei enää ole
Suomalainen teknologiamenestys 1980–2010 perustui teollisuuden aiempien aaltojen logiikkaan: automaatioon, tehokkuuteen ja insinöörivetoiseen ajatteluun. Se toi paljon hyvää, mutta maailma on sittemmin muuttunut. Uusi kasvu ei synny enää teknologian määrästä, vaan aineettomammin: laadusta, siitä miten teknologia vaikuttaa ihmisten arkeen, turvallisuuteen ja työn mielekkyyteen – ja kuinka miellyttävä sitä on käyttää. Euroopan komission Industry 5.0 -visio siirtää […] The post Suomen teknologiakehitys nojaa maailmaan, jota ei enää ole appeared first on LAB Focus.
Uusimmat julkaisut
fi=Julkaisut|sv=Publikationer|en=Publications|
Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutukset -tutkimusraportti
Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutukset -tutkimusraportti Tiitta, Iira Kansalliset ja kansainväliset strategiat ovat tunnistaneet tarpeen vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ilmasto- ja ympäristöosaamista. Maailman terveysjärjestö WHO korostaa, että terveydenhuollon henkilöstön koulutus ja osaamisen kehittäminen ovat keskeisiä keinoja ilmastonmuutoksen terveysvaikutusten ehkäisemisessä ja niihin sopeutumisessa. Kansallisten ja kansainvälisten linjausten mukaisesti koulutusta tarvitaan, jotta sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat edistää terveyttä muuttuvassa ilmastossa ja toimia kestävän kehityksen ja planetaarisen terveyden edistäjinä omissa organisaatioissaan. Näistä lähtökohdista LAB-ammattikorkeakoulussa käynnistettiin koulutuksen suunnittelu, jonka tavoitteena on kehittää ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutusmalli. Mallin tarkoituksena on vastata koulutuksen ja työelämän tunnistamaan osaamisvajeeseen tarjoamalla tieteellisesti perusteltu ja käytännönläheinen kokonaisuus, joka vahvistaa hoitajien ja muiden sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden ilmasto- ja ympäristöosaamista. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutuksia osallistujien tietoisuuteen, osaamiseen ja toimijuuteen. Tavoitteena oli tuottaa tutkimusperustaista tietoa siitä, miten koulutus tukee hoitotyön asiantuntijuuden kehittymistä ilmasto–terveysnäkökulmasta sekä tunnistaa koulutuksen sisällölliset ja pedagogiset vahvuudet ja kehittämiskohteet. Kaikki aineistolähteet muodostivat yhtenäisen kuvan koulutuksen vaikuttavuudesta. Koulutus lisäsi merkittävästi osallistujien tietopohjaa, terävöitti riskien havaitsemista ja vahvisti ammatillista toimijuutta. Muutos näkyi sekä arjen valinnoissa että työyhteisöjen käytännöissä, ja ilmasto–terveys nousi entistä useammin keskustelunaiheeksi kollegoiden ja potilaiden kanssa. Osallistujien alkuperäiset toiveet – tutkimusperustainen tieto, käytännön työkalut ja vaikuttava viestintä – heijastuivat selkeästi saavutetuissa tuloksissa. Laadulliset havainnot osoittivat, että oppiminen ei jäänyt faktatiedon tasolle, vaan ilmeni myös tunteiden käsittelynä, vuorovaikutuksena ja ammatillisena identiteettinä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa ilmasto- ja terveysosaamisen vahvistamisessa, hoitotyön koulutuksen kehittämisessä ja terveydenhuollon organisaatioiden strategisessa varautumisessa ilmastonmuutoksen terveysuhkiin.
Kielimentorin työkirja
Kielimentorin työkirja Lindeberg, Tytti; Liski, Evelina Tähän työkirjaan on koottu toimintatapoja, ideoita ja harjoituksia, joita on kokeiltu Elma 2.0 - Kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla -hankkeen järjestämissä kielimentorimallin piloteissa Päijät-Hämeen hyvinvointialueella vuosina 2024–2025. Työkirjaa voivat käyttää sosiaali- ja terveysalan työyhteisöjen kielimentorit, perehdyttäjät ja kaikki työpaikalla tapahtuvasta kielenoppimisesta kiinnostuneet työntekijät ja esihenkilöt.
Yhteenveto tekstiilien tunnistuksen nykytilasta
Yhteenveto tekstiilien tunnistuksen nykytilasta Arvez, Enni; Rintala, Niko; Kharbach, Mourad OmniTexLux-hankkeessa kehitetään tekstiilien tunnistusta hyödyntämällä moderneja tunnistusteknologioita ja tekoälyä. Yhtenä tavoitteena on ollut tehdä tekstiilien tunnistuksesta tilannekatsaus. Kartoitusten pohjalta syntyi tämä yhteenveto, jossa käsitellään tekstiilien tunnistuksen haasteita ja nykytilannetta. Hankkeen toteuttajana on LAB-ammattikorkeakoulu ja hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Hankkeen rahoittajana toimii Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.