Julkaisut ja blogit

Julkaisutoiminnan avulla tehdään näkyväksi LAB-ammattikorkeakoulun kehittämistyötä ja LABin vahvuusalueita. LAB on sitoutunut kaikessa julkaisutoiminnassaan open access -periaatteisiin.

LAB Open

LAB Open on LAB-ammattikorkeakoulun open access -julkaisualusta, jolla julkaistaan LABin henkilökunnan, opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden artikkeleita. Alustalla julkaistaan kahta jatkuvasti päivittyvää lehteä, joissa julkaistaan artikkeleita suomeksi ja englanniksi.

LAB Focus -blogit                         

LABin blogeissa julkaistaan tekstejä kunkin vahvuusalan TKI-toiminnasta ja siihen liittyvästä koulutuksesta.

Julkaisusarja

LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarjan tavoitteena on julkaista ammatillisen korkeakoulutuksen ja TKI-toiminnan kannalta merkittäviä tutkimuksia, raportteja, opinnäytetöitä ja oppimateriaalia sekä tehdä tunnetuksi alueellista osaamista.

Julkaisusarjan osat ovat vapaasti luettavissa verkkokirjasto Theseuksessa.

Lisätietoja julkaisutoiminnasta

LABin julkaisutoiminnasta voi lukea tarkemmin Julkaisijan oppaasta. Lisäksi oppaaseen on koottu neuvoja, ohjeita ja vinkkejä liittyen mm. avoimeen julkaisemiseen, rinnakkaistallennukseen ja julkaisujen arviointiin.

Kaikissa julkaisutoimintaan liittyvissä asioissa lisätietoja saa osoitteesta julkaisutatlab [dot] fi (julkaisut[at]lab[dot]fi).

Uusimmat artikkelit

LAB Open

Kestävää insinööriosaamista Industry 5.0 -aikakaudelle: CDIO-viitekehys ylemmän insinöörikoulutuksen kehittämisessä

Teknologinen muutos haastaa insinöörikoulutusta. Industry 5.0 korostaa, ettei muutosta voi tarkastella vain tehokkuuden ja automaation näkökulmasta, vaan myös ihmisten, kestävyyden ja resilienssin kautta. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten CDIO-viitekehystä voidaan hyödyntää kestävän insinöörijohtajuuden rakentumisessa YAMK-insinöörikoulutuksessa. Lähde

Hyvinvoivista opiskelijoista työkykyisiksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaisiksi

Liikkumisen vaikutukset voivat jakautua epätasaisesti. Tämä tekee saavutettavista ja matalan kynnyksen liikkumismahdollisuuksista tärkeän osan opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämistä. Opiskeluaikaisen liikkumisen edistäminen voi olla investointi tulevaan työhyvinvointiin. Opiskelijoiden liikkumisen tukeminen ei ole pelkästään terveyden edistämistä, vaan se voi myös vahvistaa opiskelukykyä, opintojen sujuvuutta ja valmiuksia siirtyä hyvinvoivana ja työkykyisenä työelämään. Pedagogisen mallin avulla liikkuminen voidaan tehdä näkyväksi osaksi lähihoitajaopiskelijoiden oppimisprosessia, mikä tukee sekä ammatillisen osaamisen että työkykyä edistävien valmiuksien kehittymistä. Lähde

Miksi alumnityötä kannattaa kehittää?

Alumnityötä on korkeakouluissa perinteisesti tarkasteltu valmistuneisiin kohdistuvana yhteydenpitona. Viimeaikainen tutkimus osoittaa, että alumnisuhteet liittyvät laajemmin korkeakoulun vaikuttavuuteen, työelämäyhteyksiin, jatkuvaan oppimiseen ja yhteisöllisyyden rakentamiseen. Alumnit nähdään osana korkeakoulun osaamisverkostoa: he voivat tuoda näkyväksi koulutuksen vaikuttavuutta, vahvistaa opiskelijoiden työelämäyhteyksiä ja tukea jatkuvan oppimisen kulttuuria. Tässä artikkelissa alumnityötä tarkastellaan alumnityön kehittämisen näkökulmasta. Lähde

LAB Focus

Resilienssi voimavarana hoitotyössä

Sosiaali- ja terveydenhuolto elää jatkuvassa muutoksessa. Väestön ikääntyminen, henkilöstöpula, teknologian kehittyminen sekä asiakkaiden monenlaiset tarpeet haastavat hoitotyön ammattilaisia päivittäin. He kohtaavat työssään tilanteita, joissa vaaditaan nopeaa päätöksentekoa, vahvaa ammatillista osaamista sekä kykyä toimia paineen alla. Näiden vaatimusten lisäksi yhdeksi tärkeäksi taidoksi nostan myös resilienssin. Mitä resilienssi on ja miten sitä voi vahvistaa? Aiemmin resilienssi nähtiin […] The post Resilienssi voimavarana hoitotyössä appeared first on LAB Focus.

Miten neuromuskulaarinen harjoittelu tukee polven toimintaa?

Polven toiminta on tärkeässä roolissa arjen liikkumisessa, liikunnassa ja urheilussa. Polveen kohdistuu kuormitusta esimerkiksi kävellessä, portaissa liikuttaessa sekä suunnanmuutoksia sisältävissä liikkeissä. Polven toimintakykyyn vaikuttavat nivelen rakenteiden ja lihasvoiman lisäksi myös hermoston ja lihasten välinen yhteistyö sekä kyky hallita liikettä. Näiden tekijöiden merkitys korostuu erityisesti polven kuntoutuksessa ja vammariskin vähentämisessä. Mitä neuromuskulaarinen harjoittelu tarkoittaa? Neuromuskulaarinen harjoittelu […] The post Miten neuromuskulaarinen harjoittelu tukee polven toimintaa? appeared first on LAB Focus.

Voiko pelaamisesta kysyä ilman, että siitä tehdään ongelmaa? HIMA HALTUUN -tapahtumassa halutaan kuulla nuoria

Lahdessa järjestettävän HIMA HALTUUN -tapahtuman tavoitteena on vahvistaa nuorten arjen hallintaa, asumisen taitoja ja talousosaamista käytännönläheisellä tavalla. Tapahtuma järjestetään to 3.9.2026 Kauppakeskus Trion Palvelutorilla ja se on suunnattu erityisesti Lahden 2. asteen opiskelijoille, jotka ovat siirtymässä kohti itsenäisempää elämää. (Visit Lahti 2026). Tapahtuman teemat liittyvät myös LAB-ammattikorkeakoulun Ongelmapelaamisen ennaltaehkäisy ja ennakointi -hankkeen (ESR) tavoitteisiin. Hankkeessa […] The post Voiko pelaamisesta kysyä ilman, että siitä tehdään ongelmaa? HIMA HALTUUN -tapahtumassa halutaan kuulla nuoria appeared first on LAB Focus.

Uusimmat julkaisut

fi=Julkaisut|sv=Publikationer|en=Publications|

Digitaaliset ja sosiaaliset innovaatiot ikääntyvän väestön yhteiskunnassa

Digitaaliset ja sosiaaliset innovaatiot ikääntyvän väestön yhteiskunnassa Turja, Tuuli; Niemelä, Marketta

Economic and environmental impacts of frequency reserve participation for a building PV–BESS system

Economic and environmental impacts of frequency reserve participation for a building PV–BESS system Eloranta, Vilppu This paper investigates the economic and environmental impacts of Frequency Containment Reserve (FCR-N) provision for a hybrid battery energy storage system (BESS) and solar photovoltaic (PV) installation in a public office building located in Finland. Various scenarios and capacities were optimized using linear programming. The results show that FCR-N provision was necessary for the economic viability of BESS. Notably, net-positive system-level cash flows were achieved with a BESS capacity of at least 200 kWh. Generally, BESS affected annual system costs noticeably more than PV did. Furthermore, a cradle-to-gate emission metric is introduced to quantify the environmental impact of FCR-N provision. This metric was found to be 2.29 g CO₂e/kW/h for a two-hour BESS under Nordic regulation. The findings confirm the central role ancillary services have in the economic viability of BESSs. They also provide a basis for quantifying the environmental impact of grid balancing within the renewable energy transition.

Meta-analysis of biocomposites

Meta-analysis of biocomposites Rahtola, Mikko This publication compiles an extensive meta-analysis of the connections between biocomposites material development, processing, component design and system-level boundary conditions from the perspective of the ABiCo project (Advanced Biocomposites with Circular Design). The meta-analysis is based on scientific literature, internal ABiCo project data, expert and company interviews and computational tools developed in the project. In addition to this report, larger and more thorough summaries and articles have been published on each part of the research project. The task of the meta-analysis is to try to bring together the results of the different work packages and, above all, to draw conclusions about where the most important and profitable applications of biocomposites in the future, the so-called honey-pots, could be. The key conclusion of the analysis is that the bottlenecks in biocomposites are not typically related to individual material parameters, process steps or component solutions, but to the connections between these factors. The variation in the properties of materials is transferred through the processes to the component level and further to system-level requirements, such as certification, service life and circular economy solutions. The publication emphasizes the strategic choice between biodegradability and recyclability. In structural and long-life applications, mechanical recyclability requires a known and limited material composition, functional material labeling and uniform collection systems. Without these prerequisites, biocomposites often end up incinerated or chemically recycled, which should be considered as last-resort recycling options. The meta-analysis also shows that artificial intelligence and computational tools – including the Excel-based benchmark developed in the ABiCo project – enable better and more efficient management of the competitiveness and risks of biocomposites, and help with predictive decision-making already in the early design phase of composites.