LAB Focus -blogit
LABin blogeissa julkaistaan tekstejä kunkin vahvuusalan TKI-toiminnasta ja siihen liittyvästä koulutuksesta.
Julkaisusarja
LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarjan tavoitteena on julkaista ammatillisen korkeakoulutuksen ja TKI-toiminnan kannalta merkittäviä tutkimuksia, raportteja, opinnäytetöitä ja oppimateriaalia sekä tehdä tunnetuksi alueellista osaamista.
Julkaisusarjan osat ovat vapaasti luettavissa verkkokirjasto Theseuksessa.
Lisätietoja julkaisutoiminnasta
LABin julkaisutoiminnasta voi lukea tarkemmin Julkaisijan oppaasta. Lisäksi oppaaseen on koottu neuvoja, ohjeita ja vinkkejä liittyen mm. avoimeen julkaisemiseen, rinnakkaistallennukseen ja julkaisujen arviointiin.
Kaikissa julkaisutoimintaan liittyvissä asioissa lisätietoja saa osoitteesta julkaisut
lab [dot] fi (julkaisut[at]lab[dot]fi).
Uusimmat artikkelit
LAB Open
Luontojalanjäljen kehittäminen pk-yritysten tarpeisiin
Hälyttävän globaalin luontokadon pysäyttäminen ja eri sidosryhmien asettamat vaatimukset luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi edellyttävät nopeita toimia yrityksiltä. Luontojalanjälki on työkalu, joka mahdollistaa luontohaittojen laskemisen ja herättää laajasti kiinnostusta yritysten keskuudessa. Pk-yrityksillä voi olla erityisiä tarpeita ja haasteita moniulotteisen luontojalanjälkilaskennan soveltamisessa, mikä voidaan ottaa huomioon kehittyvissä luontojalanjäljen laskentamenetelmissä. Lähde
Kulttuurisen kompetenssin vahvistaminen Elma 2.0 -hankkeen koulutusten avulla
Suomalaiset hoitotyön työyhteisöt monikulttuuristuvat, mikä haastaa ammattilaiset kehittämään kulttuurista kompetenssia – taitoa toimia yhdessä eritaustaisten kollegoiden, opiskelijoiden ja asiakkaiden kanssa. Monikulttuurisuus tuo työyhteisöihin rikkautta, mutta edellyttää tietoisuutta ja käytännön taitoja. Tässä artikkelissa tarkastellaan Elma 2.0 -hankkeen monikulttuurisuuskoulutusten sisältöä ja palautetta koulutuksista. Lähde
Sairaanhoitajien mikrojohtajuus ja psykologinen turvallisuus muutostilanteissa
Sairaanhoitajien mikrojohtajuus toimii parhaimmillaan psykologisen turvallisuuden rakentajana. Psykologinen turvallisuus on keskeinen tekijä työyhteisön hyvinvoinnin, oppimisen ja potilasturvallisuuden kannalta. Terveydenhuollossa puutteellinen turvallisuuden tunne näkyy epäselvänä viestintänä, huolten peittelynä tai virheiden salaamisena, mikä voi vaarantaa potilasturvallisuuden. Arjen vuorovaikutukselliset teot muodostavat mikrojohtajuuden ytimessä olevat käytännöt, jotka tukevat tiimin toimintakykyä erityisesti muutostilanteissa ja vaikuttavat suoraan psykologiseen turvallisuuteen ja potilasturvallisuuteen. Sairaanhoitajien arjen toimilla on merkittävä vaikutus koko yksikön kulttuuriin. Lähde
LAB Focus
Teollisuuden vesivastuullisuus osana kestävää kehitystä
Suomi on yhdessä muiden YK:n jäsenvaltioiden kanssa sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Vesivastuullisuuden näkökulmasta tärkein on tavoite 6: Puhdas vesi ja sanitaatio, jonka tärkeimpänä tavoitteena on taata kaikille maailman ihmisille puhdasta vettä ja sanitaatiopalvelut vuoteen 2030 mennessä. (United Nations.) Vesi liittyy kiinteästi myös muihin kestävän kehityksen tavoitteisiin, joiden hahmottamista auttaa Euroopan Unionin Joint Research Centerin […] The post Teollisuuden vesivastuullisuus osana kestävää kehitystä appeared first on LAB Focus.
Ilmastoterveysosaaminen tueksi työterveyshuollon prosesseihin
Tämän vuosisadan suurimpiin terveyttä uhkaaviin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin pystytään vastaamaan terveydenhuollon työntekijöiden osaamisen kehittämisellä. LAB-ammattikorkeakoulu on vastannut osaamisen kehittämisen tarpeeseen suunnittelemalla ja toteuttamalla Jotpa-rahoitteisen Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan -koulutuksen 20 op. Ilmastonmuutoksen vaikutukset suomalaisten terveyteen Suomessa kesän lämpötilojen ja helleaaltojen on ennustettu lisääntyvän (Tuomenvirta, 2018, 58). Kuumuus lisää perussairauksien oireiden pahentumista, mikä näkyy kuolleisuuden ja […] The post Ilmastoterveysosaaminen tueksi työterveyshuollon prosesseihin appeared first on LAB Focus.
PCA-pumppu kotisaattohoidon tukena
Saattohoitosuositusten mukaan kotisaattohoito tulisi olla mahdollista niille potilaille, jotka sitä haluavat (Terveyskylä 2021). Kotona tapahtuva saattohoito tulee tulevaisuudessa lisääntymään (Saarto 2022). Kotisaattohoito tarkoittaa potilaan loppuvaiheen hoitoa paikassa, jossa hän asuu viimeiset kuukaudet, esimerkiksi kotona tai tehostetun palveluasumisen yksikössä. Kotisaattohoidossa sallitaan potilaan kuolema kotona, jos hänen oireet ovat hallittavissa. Kotisaattohoito edellyttää tueksi läheisiä ja/tai omaisia, jotka […] The post PCA-pumppu kotisaattohoidon tukena appeared first on LAB Focus.
Uusimmat julkaisut
fi=Julkaisut|sv=Publikationer|en=Publications|
Elävä kaupunki : Toimintamalli kaupungin luontopositiiviseen viherrakentamiseen
Elävä kaupunki : Toimintamalli kaupungin luontopositiiviseen viherrakentamiseen Nurminen, Paula; Koistinen, Mervi; Apajalahti, Sanna; Tanskanen, Carita; Pirttijärvi, Piritta Viherrakentamisen alalla on tunnistettu mikro- ja nanomuovien aiheuttamat ympäristö- ja terveyshaasteet. Erityisesti muovipohjaiset, rakentamisessa käytetyt alusmateriaalit (geotekstiilit) ovat ongelmallisia. Tarvitaan uusia, luonnonmukaisia ja biohajoavia, muovia korvaavia vaihtoehtoja, jotka tukevat sekä ekologista että taloudellista kestävyyttä. LAB-ammattikorkeakoulun MUOKS-hankkeessa on kokeiltu muotoilun keinoin uusia viherrakentamisen ratkaisuja hyödyntäen orgaanisia kuituja, kuten puuvilla-villa-poistotekstiiliä ja jätevillaa. Poistotekstiilistä on tuotettu biohajoavaa kuitumattoa, joka toimii kasvualustana ja tukirakenteena elävälle, luontopositiivisesti kehittyvälle kaupunkiympäristölle. Toimintamallin tavoitteena on edistää kiertotaloutta, vähentää mikromuovipäästöjä ja luoda viherratkaisuja, jotka tukevat luonnon monimuotoisuutta ja kaupunkien luontopositiivisuutta. LABin hanke Muotoilulla uudistavaa kasvua: Orgaaniset jätekuidut ja sivuvirrat luontopohjaisten ratkaisujen perustana – MUOKS on Euroopan unionin osarahoittama (1.1.2024 – 31.12.2025).
Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutukset -tutkimusraportti
Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutukset -tutkimusraportti Tiitta, Iira Kansalliset ja kansainväliset strategiat ovat tunnistaneet tarpeen vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ilmasto- ja ympäristöosaamista. Maailman terveysjärjestö WHO korostaa, että terveydenhuollon henkilöstön koulutus ja osaamisen kehittäminen ovat keskeisiä keinoja ilmastonmuutoksen terveysvaikutusten ehkäisemisessä ja niihin sopeutumisessa. Kansallisten ja kansainvälisten linjausten mukaisesti koulutusta tarvitaan, jotta sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat edistää terveyttä muuttuvassa ilmastossa ja toimia kestävän kehityksen ja planetaarisen terveyden edistäjinä omissa organisaatioissaan. Näistä lähtökohdista LAB-ammattikorkeakoulussa käynnistettiin koulutuksen suunnittelu, jonka tavoitteena on kehittää ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutusmalli. Mallin tarkoituksena on vastata koulutuksen ja työelämän tunnistamaan osaamisvajeeseen tarjoamalla tieteellisesti perusteltu ja käytännönläheinen kokonaisuus, joka vahvistaa hoitajien ja muiden sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden ilmasto- ja ympäristöosaamista. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutuksia osallistujien tietoisuuteen, osaamiseen ja toimijuuteen. Tavoitteena oli tuottaa tutkimusperustaista tietoa siitä, miten koulutus tukee hoitotyön asiantuntijuuden kehittymistä ilmasto–terveysnäkökulmasta sekä tunnistaa koulutuksen sisällölliset ja pedagogiset vahvuudet ja kehittämiskohteet. Kaikki aineistolähteet muodostivat yhtenäisen kuvan koulutuksen vaikuttavuudesta. Koulutus lisäsi merkittävästi osallistujien tietopohjaa, terävöitti riskien havaitsemista ja vahvisti ammatillista toimijuutta. Muutos näkyi sekä arjen valinnoissa että työyhteisöjen käytännöissä, ja ilmasto–terveys nousi entistä useammin keskustelunaiheeksi kollegoiden ja potilaiden kanssa. Osallistujien alkuperäiset toiveet – tutkimusperustainen tieto, käytännön työkalut ja vaikuttava viestintä – heijastuivat selkeästi saavutetuissa tuloksissa. Laadulliset havainnot osoittivat, että oppiminen ei jäänyt faktatiedon tasolle, vaan ilmeni myös tunteiden käsittelynä, vuorovaikutuksena ja ammatillisena identiteettinä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa ilmasto- ja terveysosaamisen vahvistamisessa, hoitotyön koulutuksen kehittämisessä ja terveydenhuollon organisaatioiden strategisessa varautumisessa ilmastonmuutoksen terveysuhkiin.
Kielimentorin työkirja
Kielimentorin työkirja Lindeberg, Tytti; Liski, Evelina Tähän työkirjaan on koottu toimintatapoja, ideoita ja harjoituksia, joita on kokeiltu Elma 2.0 - Kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla -hankkeen järjestämissä kielimentorimallin piloteissa Päijät-Hämeen hyvinvointialueella vuosina 2024–2025. Työkirjaa voivat käyttää sosiaali- ja terveysalan työyhteisöjen kielimentorit, perehdyttäjät ja kaikki työpaikalla tapahtuvasta kielenoppimisesta kiinnostuneet työntekijät ja esihenkilöt.