LAB Focus -blogit
LABin blogeissa julkaistaan tekstejä kunkin vahvuusalan TKI-toiminnasta ja siihen liittyvästä koulutuksesta.
Julkaisusarja
LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarjan tavoitteena on julkaista ammatillisen korkeakoulutuksen ja TKI-toiminnan kannalta merkittäviä tutkimuksia, raportteja, opinnäytetöitä ja oppimateriaalia sekä tehdä tunnetuksi alueellista osaamista.
Julkaisusarjan osat ovat vapaasti luettavissa verkkokirjasto Theseuksessa.
Lisätietoja julkaisutoiminnasta
LABin julkaisutoiminnasta voi lukea tarkemmin Julkaisijan oppaasta. Lisäksi oppaaseen on koottu neuvoja, ohjeita ja vinkkejä liittyen mm. avoimeen julkaisemiseen, rinnakkaistallennukseen ja julkaisujen arviointiin.
Kaikissa julkaisutoimintaan liittyvissä asioissa lisätietoja saa osoitteesta julkaisut
lab [dot] fi (julkaisut[at]lab[dot]fi).
Uusimmat artikkelit
LAB Open
Digitalisaatio mullistaa taloushallinnon – kuljetusyrittäjä saa rinnalleen sparraajan
Digitalisaatio on viime vuosina ravistellut taloushallinnon normeja ja käytäntöjä. Se on tuonut mukanaan joukon uusia työkaluja, jotka mahdollistavat entistä ketterämmän ja kustannustehokkaamman taloushallinnon sekä helpottavat monia prosesseja. Keskeisin muutosvoima on ollut automatisointi, joka on vähentänyt merkittävästi asiantuntijoiden rutiinitöitä ja vapauttanut aikaa vaativampiin tehtäviin. Nykyään taloushallinnon asiantuntijat eivät enää ole pelkästään kirjanpidon hoitajia, vaan heistä on tullut yrittäjien neuvonantajia, strategisia kumppaneita ja liiketoiminnan sparraajia. Lähde
Työhyvinvointi ja johtaminen perheyrityksissä – käytännön oppeja PEILI-hankkeen peilauskierroksilta
Työhyvinvointi ja johtaminen liittyvät – tai ainakin niiden pitäisi liittyä – toisiinsa yritysten arjessa. Kun huolehditaan yrityksen arvoista, avoimesta vuoropuhelusta johdon ja työntekijöiden välillä sekä työn sujuvuudesta, tuetaan henkilöstön jaksamista ja liiketoiminnan menestystä. Työhyvinvoinnin haasteet liittyvät usein viestintään, ajankäyttöön, delegointiin ja työympäristön kehittämiseen, mutta ratkaisut löytyvät harvoin valmiista malleista. Arkiset pienet teot ja yhdessä tekeminen auttavat rakentamaan työyhteisöä, jossa jokaisen osaamista arvostetaan ja hyödynnetään. Lähde
Varhaiskasvatus lasten fyysisen aktiivisuuden edistäjänä
Varhaiskasvatus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden vaikuttaa lasten fyysiseen aktiivisuuteen jo elämän varhaisina vuosina. Varhaiskasvatusyksiköiden pedagogiset ratkaisut, toimintaympäristöt ja arjen valinnat voivat merkittävästi lisätä lasten liikkumista ja tukea heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan. On tärkeää tiedostaa, millainen rooli varhaiskasvatuksella on lasten fyysisen aktiivisuuden edistäjänä ja miten paikallisesti kehitetyt työvälineet voivat tukea ja edistää liikkumista. Lähde
LAB Focus
Digitalisaation ja tietomallien vaikutus rakentamislain lupaprosesseihin
Eduskunta hyväksyi rakentamislain (751/2023) ja siihen liittyvät muut lakimuutokset 1.3.2023.Hyväksyttyyn rakentamislakiin tehtiin kuitenkin muutoksia ennen lain voimaantuloa niin kutsutulla rakentamislain korjaussarjalla, joka annettiin eduskunnalle syyskuussa 2024. Korjaussarjan tavoitteena oli, että hallinnollinen taakkaa kevenee sekä myös byrokratia ja valitusoikeus selkeytyy. (Ympäristöministeriö 2024.) Uusi rakentamislaki (751/2023) astui voimaan 1.1.2025 ja korvasi maankäyttö- ja rakennuslain rakentamisen osuuden. Rakentamislailla […] The post Digitalisaation ja tietomallien vaikutus rakentamislain lupaprosesseihin appeared first on LAB Focus.
Kohti hybridi-infrastruktuuria: keskitetyn ja hajautetun GPU-laskennan lähentyvä tulevaisuus
Pilvilaskennan kasvu on tehnyt Graphics Processing Unit (GPU) -kapasiteetista kriittisen resurssin erityisesti tekoälyn ja suurten kielimallien kehityksessä. Keskitettyjen hyperskaalajien palvelut – kuten AWS, Azure ja Google Cloud – toimivat edelleen globaalin pilvilaskennan vakaana ytimenä, mutta rinnalle on syntynyt nopeasti kehittyvä hajautetun GPU-kolokaation ekosysteemi. Hajautetun GPU-kolokaation ekosysteemillä tarkoitetaan mallia, jossa yksittäiset toimijat liittävät omia, maantieteellisesti hajallaan […] The post Kohti hybridi-infrastruktuuria: keskitetyn ja hajautetun GPU-laskennan lähentyvä tulevaisuus appeared first on LAB Focus.
Tekoäly ja luova työ – generatiivinen tekoäly luovien alojen osaamisen vahvistajana
LuovAIn! – Tekoäly luovan ja kulttuurialan ekosysteemissä -hanke (LAB 2025) toteutti syksyllä 2025 verkkotyöpajakokonaisuuden, jonka tavoitteena oli tarjota osallistujille tietoa siitä, miten generatiivista tekoälyä voi hyödyntää ja ymmärtää paremmin osana luovaa toimintaa ja muuttuvaa toimintaympäristöä. Lähtökohtana oli ajankohtainen, käytännönläheinen ja helposti lähestyttävä tieto tekoälyn mahdollisuuksista luovassa toiminnassa. Verkkokokonaisuuteen sisältyi kaksi verkkotyöpajaa sekä LuovAIn! -hankkeessa kehitetty […] The post Tekoäly ja luova työ – generatiivinen tekoäly luovien alojen osaamisen vahvistajana appeared first on LAB Focus.
Uusimmat julkaisut
fi=Julkaisut|sv=Publikationer|en=Publications|
Elävä kaupunki : Toimintamalli kaupungin luontopositiiviseen viherrakentamiseen
Elävä kaupunki : Toimintamalli kaupungin luontopositiiviseen viherrakentamiseen Nurminen, Paula; Koistinen, Mervi; Apajalahti, Sanna; Tanskanen, Carita; Pirttijärvi, Piritta Viherrakentamisen alalla on tunnistettu mikro- ja nanomuovien aiheuttamat ympäristö- ja terveyshaasteet. Erityisesti muovipohjaiset, rakentamisessa käytetyt alusmateriaalit (geotekstiilit) ovat ongelmallisia. Tarvitaan uusia, luonnonmukaisia ja biohajoavia, muovia korvaavia vaihtoehtoja, jotka tukevat sekä ekologista että taloudellista kestävyyttä. LAB-ammattikorkeakoulun MUOKS-hankkeessa on kokeiltu muotoilun keinoin uusia viherrakentamisen ratkaisuja hyödyntäen orgaanisia kuituja, kuten puuvilla-villa-poistotekstiiliä ja jätevillaa. Poistotekstiilistä on tuotettu biohajoavaa kuitumattoa, joka toimii kasvualustana ja tukirakenteena elävälle, luontopositiivisesti kehittyvälle kaupunkiympäristölle. Toimintamallin tavoitteena on edistää kiertotaloutta, vähentää mikromuovipäästöjä ja luoda viherratkaisuja, jotka tukevat luonnon monimuotoisuutta ja kaupunkien luontopositiivisuutta. LABin hanke Muotoilulla uudistavaa kasvua: Orgaaniset jätekuidut ja sivuvirrat luontopohjaisten ratkaisujen perustana – MUOKS on Euroopan unionin osarahoittama (1.1.2024 – 31.12.2025).
Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutukset -tutkimusraportti
Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutukset -tutkimusraportti Tiitta, Iira Kansalliset ja kansainväliset strategiat ovat tunnistaneet tarpeen vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ilmasto- ja ympäristöosaamista. Maailman terveysjärjestö WHO korostaa, että terveydenhuollon henkilöstön koulutus ja osaamisen kehittäminen ovat keskeisiä keinoja ilmastonmuutoksen terveysvaikutusten ehkäisemisessä ja niihin sopeutumisessa. Kansallisten ja kansainvälisten linjausten mukaisesti koulutusta tarvitaan, jotta sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat edistää terveyttä muuttuvassa ilmastossa ja toimia kestävän kehityksen ja planetaarisen terveyden edistäjinä omissa organisaatioissaan. Näistä lähtökohdista LAB-ammattikorkeakoulussa käynnistettiin koulutuksen suunnittelu, jonka tavoitteena on kehittää ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutusmalli. Mallin tarkoituksena on vastata koulutuksen ja työelämän tunnistamaan osaamisvajeeseen tarjoamalla tieteellisesti perusteltu ja käytännönläheinen kokonaisuus, joka vahvistaa hoitajien ja muiden sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden ilmasto- ja ympäristöosaamista. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutuksia osallistujien tietoisuuteen, osaamiseen ja toimijuuteen. Tavoitteena oli tuottaa tutkimusperustaista tietoa siitä, miten koulutus tukee hoitotyön asiantuntijuuden kehittymistä ilmasto–terveysnäkökulmasta sekä tunnistaa koulutuksen sisällölliset ja pedagogiset vahvuudet ja kehittämiskohteet. Kaikki aineistolähteet muodostivat yhtenäisen kuvan koulutuksen vaikuttavuudesta. Koulutus lisäsi merkittävästi osallistujien tietopohjaa, terävöitti riskien havaitsemista ja vahvisti ammatillista toimijuutta. Muutos näkyi sekä arjen valinnoissa että työyhteisöjen käytännöissä, ja ilmasto–terveys nousi entistä useammin keskustelunaiheeksi kollegoiden ja potilaiden kanssa. Osallistujien alkuperäiset toiveet – tutkimusperustainen tieto, käytännön työkalut ja vaikuttava viestintä – heijastuivat selkeästi saavutetuissa tuloksissa. Laadulliset havainnot osoittivat, että oppiminen ei jäänyt faktatiedon tasolle, vaan ilmeni myös tunteiden käsittelynä, vuorovaikutuksena ja ammatillisena identiteettinä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa ilmasto- ja terveysosaamisen vahvistamisessa, hoitotyön koulutuksen kehittämisessä ja terveydenhuollon organisaatioiden strategisessa varautumisessa ilmastonmuutoksen terveysuhkiin.
Kielimentorin työkirja
Kielimentorin työkirja Lindeberg, Tytti; Liski, Evelina Tähän työkirjaan on koottu toimintatapoja, ideoita ja harjoituksia, joita on kokeiltu Elma 2.0 - Kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla -hankkeen järjestämissä kielimentorimallin piloteissa Päijät-Hämeen hyvinvointialueella vuosina 2024–2025. Työkirjaa voivat käyttää sosiaali- ja terveysalan työyhteisöjen kielimentorit, perehdyttäjät ja kaikki työpaikalla tapahtuvasta kielenoppimisesta kiinnostuneet työntekijät ja esihenkilöt.