LAB Focus -blogit
LABin blogeissa julkaistaan tekstejä kunkin vahvuusalan TKI-toiminnasta ja siihen liittyvästä koulutuksesta.
Julkaisusarja
LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarjan tavoitteena on julkaista ammatillisen korkeakoulutuksen ja TKI-toiminnan kannalta merkittäviä tutkimuksia, raportteja, opinnäytetöitä ja oppimateriaalia sekä tehdä tunnetuksi alueellista osaamista.
Julkaisusarjan osat ovat vapaasti luettavissa verkkokirjasto Theseuksessa.
Lisätietoja julkaisutoiminnasta
LABin julkaisutoiminnasta voi lukea tarkemmin Julkaisijan oppaasta. Lisäksi oppaaseen on koottu neuvoja, ohjeita ja vinkkejä liittyen mm. avoimeen julkaisemiseen, rinnakkaistallennukseen ja julkaisujen arviointiin.
Kaikissa julkaisutoimintaan liittyvissä asioissa lisätietoja saa osoitteesta julkaisut
lab [dot] fi (julkaisut[at]lab[dot]fi).
Uusimmat artikkelit
LAB Open
Miten parannetaan pk-yritysten edellytyksiä T&K-toimintaan?
LAB-ammattikorkeakoulu toteutti elokuu-joulukuu 2025 välillä Lahden kaupungin tilaaman ja Sitran rahoittaman FIKSU yhteistyö -nimellä kulkeneen projektin, jonka aikana saatiin päivitettyä tilannekuvaa Lahden seudun sidosryhmien edellytyksistä yhteistyöhön pk-yritysten t&k-toiminnan kehittämisessä. Tässä artikkelissa esitellään lyhyesti projektissa tehtyjä havaintoja. Lähde
Kliinisesti erikoistuneita sairaanhoitajia tarvitaan tulevaisuudessa
Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on kohtaamassa merkittäviä haasteita lähivuosina väestön ikääntymisen ja terveydenhuollon palveluiden kasvavan kysynnän myötä. Näihin haasteisiin vastaamiseksi on tunnistettu tarve kliinisesti erikoistuneille sairaanhoitajille, jotka voivat tarjota laadukasta ja potilasturvallista hoitoa erilaisissa terveydenhuollon ympäristöissä. Tässä artikkelissa tarkastellaan kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien kasvavaa tarvetta Suomessa vuosina 2024–2028 ja pohditaan sen mahdollisia vaikutuksia korkeakoulutukseen. Lähde
Varhaiskasvatuksen aloituksessa onnistuminen tukee sekä lasta että huoltajaa
Varhaiskasvatuksen aloitus on koko perheen siirtymävaihe, jolloin paitsi lapset, myös huoltajat kokevat usein jännitystä ja epävarmuutta. Onnistunut alku varhaiskasvatuksessa edellyttääkin luottamuksellista yhteistyötä varhaiskasvattajan kanssa. Millä keinoilla voidaan tukea perheitä ja rakentaa myönteinen pohja lapsen varhaiskasvatuksen polulle, on tarkastelun arvoinen asia. Lähde
LAB Focus
Luova työ tarvitsee ihmistä myös tekoälyn aikakaudella
Tekoälyn käyttö on viime vuosina yleistynyt yrittäjien ja luovien tekijöiden arjessa. Sitä hyödynnetään monipuolisesti luovissa tehtävissä ja erilaisten sisältöjen tuottamisessa. Samalla aihe herättää paljon huolta ja kysymyksiä: mitä tekoäly oikeasti osaa, missä sen rajat kulkevat ja mitä tämä tarkoittaa luovalle työlle? Tekoälystä tehokkuutta ja asiakkuuksia -hankkeessa (LAB 2024) haluttiin tarttua erityisesti luovilla aloilla esiin nousseeseen […] The post Luova työ tarvitsee ihmistä myös tekoälyn aikakaudella appeared first on LAB Focus.
Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin on tulossa yhden opiskelupaikan säännös
Hallitus julkaisi juuri joulun alla esityksen, joka tuo merkittävän uudistuksen korkeakoulujen opiskeluoikeuksiin. Uudistuksen keskiössä on yhden opiskeluoikeuden periaate, jonka mukaan opiskelijalla voi jatkossa olla kerrallaan vain yksi saman tasoiseen tutkintoon johtava opiskeluoikeus. Tämä koskee sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulututkintoja. Tavoitteena on nostaa koko väestön koulutustasoa ja erityisesti lisätä korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuutta, kuitenkaan tinkimättä koulutuksen ja […] The post Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin on tulossa yhden opiskelupaikan säännös appeared first on LAB Focus.
Rakkauslaulu soi uuden soittokumppanin avulla
Sain kunnian toimia pääpuhujana Luovat alat & AI – uhka vai mahdollisuus?-tapahtumassa Lahdessa joulukuussa 2025 (LADEC Oy 2025). Puheenvuoroni pohjautui LuovAIn-hankkeessa kehittämääni asiantuntemukseen tekoälyn ja luovien alojen rajapinnasta (LAB 2026). Tapahtuma keräsi Päijät-Hämeen luovan alan toimijat yhteen keskustelemaan generatiivisesta tekoälystä ja sen vaikutuksista luovuuteen ja luovaan toimialaan. Musiikki, tekoäly ja ihmisen tarina Olen koulutukseltani MBA […] The post Rakkauslaulu soi uuden soittokumppanin avulla appeared first on LAB Focus.
Uusimmat julkaisut
fi=Julkaisut|sv=Publikationer|en=Publications|
Datatalous sekä dataratkaisuja rakennetussa ympäristössä : Datatyöselvitys : Rakennetun ympäristön vihreiden dataratkaisujen tutkimustiimi - DATAMI-hanke
Datatalous sekä dataratkaisuja rakennetussa ympäristössä : Datatyöselvitys : Rakennetun ympäristön vihreiden dataratkaisujen tutkimustiimi - DATAMI-hanke Rautiainen, Jarno; Huttunen, Mauri; Eloranta, Vilppu; Mäki-Hokkonen, Markku; Mustonen, Mikko Tässä julkaisussa on katselmoitu EU- ja kansallisen tason datatalouden lainsäädäntöä sekä merkittävien datatyökokonaisuuksien, -ympäristöjen ja teknologioiden mahdollisuuksia, hyviä käytänteitä ja ratkaisuja. Tarkastelua on tehty erityisesti rakennetun ympäristön ja rakentamisen konteksteissa. Selvityksen havaintojen perusteella on muodostettu toimenpide-ehdotusten sarja, joka huomioi eri osapuolet sekä rakennuksen elinkaaren vaiheet. Toimenpide-ehdotuksiin on koottu esimerkit potentiaalisimmista ratkaisuista rakennetun ympäristön resurssitehokkuuden ja digitalisaation tutkimuksen ja kehitysteemojen pohjaksi. Selvitys on toteutettu osana LAB-ammattikorkeakoulun Rakennetun ympäristön vihreiden dataratkaisujen tutkimustiimi, DATAMI-hanketta. Hankkeen toteutus ajoittui aikavälille 1.8.2023–31.12.2025 ja se on Euroopan unionin osarahoittama.
Elävä kaupunki : Toimintamalli kaupungin luontopositiiviseen viherrakentamiseen
Elävä kaupunki : Toimintamalli kaupungin luontopositiiviseen viherrakentamiseen Nurminen, Paula; Koistinen, Mervi; Apajalahti, Sanna; Tanskanen, Carita; Pirttijärvi, Piritta Viherrakentamisen alalla on tunnistettu mikro- ja nanomuovien aiheuttamat ympäristö- ja terveyshaasteet. Erityisesti muovipohjaiset, rakentamisessa käytetyt alusmateriaalit (geotekstiilit) ovat ongelmallisia. Tarvitaan uusia, luonnonmukaisia ja biohajoavia, muovia korvaavia vaihtoehtoja, jotka tukevat sekä ekologista että taloudellista kestävyyttä. LAB-ammattikorkeakoulun MUOKS-hankkeessa on kokeiltu muotoilun keinoin uusia viherrakentamisen ratkaisuja hyödyntäen orgaanisia kuituja, kuten puuvilla-villa-poistotekstiiliä ja jätevillaa. Poistotekstiilistä on tuotettu biohajoavaa kuitumattoa, joka toimii kasvualustana ja tukirakenteena elävälle, luontopositiivisesti kehittyvälle kaupunkiympäristölle. Toimintamallin tavoitteena on edistää kiertotaloutta, vähentää mikromuovipäästöjä ja luoda viherratkaisuja, jotka tukevat luonnon monimuotoisuutta ja kaupunkien luontopositiivisuutta. LABin hanke Muotoilulla uudistavaa kasvua: Orgaaniset jätekuidut ja sivuvirrat luontopohjaisten ratkaisujen perustana – MUOKS on Euroopan unionin osarahoittama (1.1.2024 – 31.12.2025).
Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutukset -tutkimusraportti
Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutukset -tutkimusraportti Tiitta, Iira Kansalliset ja kansainväliset strategiat ovat tunnistaneet tarpeen vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ilmasto- ja ympäristöosaamista. Maailman terveysjärjestö WHO korostaa, että terveydenhuollon henkilöstön koulutus ja osaamisen kehittäminen ovat keskeisiä keinoja ilmastonmuutoksen terveysvaikutusten ehkäisemisessä ja niihin sopeutumisessa. Kansallisten ja kansainvälisten linjausten mukaisesti koulutusta tarvitaan, jotta sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat edistää terveyttä muuttuvassa ilmastossa ja toimia kestävän kehityksen ja planetaarisen terveyden edistäjinä omissa organisaatioissaan. Näistä lähtökohdista LAB-ammattikorkeakoulussa käynnistettiin koulutuksen suunnittelu, jonka tavoitteena on kehittää ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutusmalli. Mallin tarkoituksena on vastata koulutuksen ja työelämän tunnistamaan osaamisvajeeseen tarjoamalla tieteellisesti perusteltu ja käytännönläheinen kokonaisuus, joka vahvistaa hoitajien ja muiden sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden ilmasto- ja ympäristöosaamista. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutuksia osallistujien tietoisuuteen, osaamiseen ja toimijuuteen. Tavoitteena oli tuottaa tutkimusperustaista tietoa siitä, miten koulutus tukee hoitotyön asiantuntijuuden kehittymistä ilmasto–terveysnäkökulmasta sekä tunnistaa koulutuksen sisällölliset ja pedagogiset vahvuudet ja kehittämiskohteet. Kaikki aineistolähteet muodostivat yhtenäisen kuvan koulutuksen vaikuttavuudesta. Koulutus lisäsi merkittävästi osallistujien tietopohjaa, terävöitti riskien havaitsemista ja vahvisti ammatillista toimijuutta. Muutos näkyi sekä arjen valinnoissa että työyhteisöjen käytännöissä, ja ilmasto–terveys nousi entistä useammin keskustelunaiheeksi kollegoiden ja potilaiden kanssa. Osallistujien alkuperäiset toiveet – tutkimusperustainen tieto, käytännön työkalut ja vaikuttava viestintä – heijastuivat selkeästi saavutetuissa tuloksissa. Laadulliset havainnot osoittivat, että oppiminen ei jäänyt faktatiedon tasolle, vaan ilmeni myös tunteiden käsittelynä, vuorovaikutuksena ja ammatillisena identiteettinä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa ilmasto- ja terveysosaamisen vahvistamisessa, hoitotyön koulutuksen kehittämisessä ja terveydenhuollon organisaatioiden strategisessa varautumisessa ilmastonmuutoksen terveysuhkiin.