LAB Focus -blogit
LABin blogeissa julkaistaan tekstejä kunkin vahvuusalan TKI-toiminnasta ja siihen liittyvästä koulutuksesta.
Julkaisusarja
LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarjan tavoitteena on julkaista ammatillisen korkeakoulutuksen ja TKI-toiminnan kannalta merkittäviä tutkimuksia, raportteja, opinnäytetöitä ja oppimateriaalia sekä tehdä tunnetuksi alueellista osaamista.
Julkaisusarjan osat ovat vapaasti luettavissa verkkokirjasto Theseuksessa.
Lisätietoja julkaisutoiminnasta
LABin julkaisutoiminnasta voi lukea tarkemmin Julkaisijan oppaasta. Lisäksi oppaaseen on koottu neuvoja, ohjeita ja vinkkejä liittyen mm. avoimeen julkaisemiseen, rinnakkaistallennukseen ja julkaisujen arviointiin.
Kaikissa julkaisutoimintaan liittyvissä asioissa lisätietoja saa osoitteesta julkaisut
lab [dot] fi (julkaisut[at]lab[dot]fi).
Uusimmat artikkelit
LAB Open
Kulttuurisesti ja kielellisesti responsiivinen harjoittelun tukimalli maahanmuuttajataustaisille hoitotyön opiskelijoille
Maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden kliinisissä harjoitteluissa kohdataan usein haasteita, jotka liittyvät kielitaitoon, kulttuurisiin odotuksiin, ohjauksen vaihtelevuuteen ja epäselviin rooleihin. Elma 2.0 -hankkeessa LAB-ammattikorkeakoulu kehitti uuden harjoittelun tukiprosessin, joka vahvistaa opiskelijoiden kielellistä ja ammatillista kasvua sekä selkeyttää opettajien ja työelämän ohjaajien yhteistyötä. Malli tukee opiskelijan oppimista ennen harjoittelua, sen aikana ja sen jälkeen – ja on helposti muokattavissa myös muiden alojen maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden harjoittelujen tueksi. Lähde
Aurinkoenergian tuotannon haittavaikutuksia voidaan vähentää monihyötyisellä viherrakenteella
Aurinkoenergian tuotantoon liittyvät uudet hankkeet ovat lisääntyneet viime vuosina voimakkaasti eri puolilla Suomea. Hankkeiden kehittäminen alkaa usein yritysten ja kiinnostuneiden maanomistajien kesken, kun taas alueella asuville uusi voimala-alue saattaa näyttäytyä asuinympäristön laatua heikentävänä tekijänä. Yhtenä ratkaisumahdollisuutena on asutusta suojaavien vihervyöhykkeiden käyttäminen suunnitteluratkaisuissa. Lähde
Taidelähtöiset menetelmät yhteisöllisen resilienssin vahvistamisessa – näkökulmia yhteisölliseen taidetyöskentelyyn
Taidelähtöisiä menetelmiä hyödynnetään yhä enemmän työyhteisöjen kehittämisessä ja hyvinvoinnin tukemisessa. Tässä artikkelissa tarkastellaan mekanismeja, joiden kautta yhteisöllinen taidetyöskentely voi tukea yhteisöllisen resilienssin rakentumista. Tarkastelua peilataan Yhteisöllinen resilienssi ja taide työpaikoilla -hankkeessa toteutetun osallistavan kuunnelmapilotin havaintoihin, joita on kuvattu tarkemmin hankkeen pilotointia käsittelevässä sisarartikkelissa. Vuosina 2024-2025 toteutetun LABin hallinnoiman hankkeen rahoitti Etelä-Karjalan liitto. Lähde
LAB Focus
Luonto tarjoaa kognitiivista tukea kuormittuneille aivoille
Arjen ja työelämän kuormitus sekä erilaiset terveydelliset haasteet voivat heikentää keskittymiskykyä, tarkkaavaisuutta, oppimista ja muita kognitiivisia toimintoja. Luontovierailut elvyttävät tehokkaasti nykymaailman informaatiotulvan keskellä kuormittuneita aivoja. Säännöllinen lumoutuminen luonnon ihmeistä onkin yksinkertainen mutta tärkeä terveysteko aivojen hyvinvoinnille. Mistä kognitiivinen kuormitus syntyy? Kognitio tarkoittaa mielen toimintojen kokonaisuutta, johon kuuluvat mm. muisti, oppiminen, havaitseminen, tarkkaavuus, päättelykyky, kieli ja […] The post Luonto tarjoaa kognitiivista tukea kuormittuneille aivoille appeared first on LAB Focus.
Yhteiskunnan resilienssi – Ei vain selviytymistä
Tiivistettynä yhteiskunnan kriisinsietokyky tarkoittaa yhteiskunnan kykyä ennakoida, varautua, sietää, toipua ja pysyä toimintakykyisenä erilaisten häiriötilanteiden ja kriisien aikana ja niiden jälkeen. Vuoden 2028 alusta avautuu uusi EU-ohjelmakausi, joka jatkuu vuoden 2034 loppuun. Alustavien tietojen mukaan uusi rahoituskausi tietää merkittäviä muutoksia ohjelmien teemallisiin painotuksiin. Sekä Unioni että Suomi tähtää rahoituksen kohdentamista keskeisimpiin poliittisin prioriteetteihin kuten kokonaisturvallisuuden […] The post Yhteiskunnan resilienssi – Ei vain selviytymistä appeared first on LAB Focus.
Luontolähtöisiä palveluita kehittämässä Kaakkois-Suomessa
Suomessa on paljon pieniä yrityksiä ja monet niistä sijaitsevat maaseudulla. Maatalouden lisäelinkeinona moni on aloittanut myös palveluiden myynnin, joka voi sisältää majoituspalveluita, elämyksiä tai ruokaa. Tämä tukee maaseudun pitämistä elinvoimaisena ja tarjoaa samalla maaseudulla asuville yrittäjille uusia ansaintamahdollisuuksia. Luontolähtöisten palveluiden kehittämishanke (LuoPaKe) tähtäsi Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maaseudun elinvoiman kasvattamiseen tarjoamalla yrityksille tai yrittäjyyden alussa oleville […] The post Luontolähtöisiä palveluita kehittämässä Kaakkois-Suomessa appeared first on LAB Focus.
Uusimmat julkaisut
fi=Julkaisut|sv=Publikationer|en=Publications|
Datatalous sekä dataratkaisuja rakennetussa ympäristössä : Datatyöselvitys : Rakennetun ympäristön vihreiden dataratkaisujen tutkimustiimi - DATAMI-hanke
Datatalous sekä dataratkaisuja rakennetussa ympäristössä : Datatyöselvitys : Rakennetun ympäristön vihreiden dataratkaisujen tutkimustiimi - DATAMI-hanke Rautiainen, Jarno; Huttunen, Mauri; Eloranta, Vilppu; Mäki-Hokkonen, Markku; Mustonen, Mikko Tässä julkaisussa on katselmoitu EU- ja kansallisen tason datatalouden lainsäädäntöä sekä merkittävien datatyökokonaisuuksien, -ympäristöjen ja teknologioiden mahdollisuuksia, hyviä käytänteitä ja ratkaisuja. Tarkastelua on tehty erityisesti rakennetun ympäristön ja rakentamisen konteksteissa. Selvityksen havaintojen perusteella on muodostettu toimenpide-ehdotusten sarja, joka huomioi eri osapuolet sekä rakennuksen elinkaaren vaiheet. Toimenpide-ehdotuksiin on koottu esimerkit potentiaalisimmista ratkaisuista rakennetun ympäristön resurssitehokkuuden ja digitalisaation tutkimuksen ja kehitysteemojen pohjaksi. Selvitys on toteutettu osana LAB-ammattikorkeakoulun Rakennetun ympäristön vihreiden dataratkaisujen tutkimustiimi, DATAMI-hanketta. Hankkeen toteutus ajoittui aikavälille 1.8.2023–31.12.2025 ja se on Euroopan unionin osarahoittama.
Elävä kaupunki : Toimintamalli kaupungin luontopositiiviseen viherrakentamiseen
Elävä kaupunki : Toimintamalli kaupungin luontopositiiviseen viherrakentamiseen Nurminen, Paula; Koistinen, Mervi; Apajalahti, Sanna; Tanskanen, Carita; Pirttijärvi, Piritta Viherrakentamisen alalla on tunnistettu mikro- ja nanomuovien aiheuttamat ympäristö- ja terveyshaasteet. Erityisesti muovipohjaiset, rakentamisessa käytetyt alusmateriaalit (geotekstiilit) ovat ongelmallisia. Tarvitaan uusia, luonnonmukaisia ja biohajoavia, muovia korvaavia vaihtoehtoja, jotka tukevat sekä ekologista että taloudellista kestävyyttä. LAB-ammattikorkeakoulun MUOKS-hankkeessa on kokeiltu muotoilun keinoin uusia viherrakentamisen ratkaisuja hyödyntäen orgaanisia kuituja, kuten puuvilla-villa-poistotekstiiliä ja jätevillaa. Poistotekstiilistä on tuotettu biohajoavaa kuitumattoa, joka toimii kasvualustana ja tukirakenteena elävälle, luontopositiivisesti kehittyvälle kaupunkiympäristölle. Toimintamallin tavoitteena on edistää kiertotaloutta, vähentää mikromuovipäästöjä ja luoda viherratkaisuja, jotka tukevat luonnon monimuotoisuutta ja kaupunkien luontopositiivisuutta. LABin hanke Muotoilulla uudistavaa kasvua: Orgaaniset jätekuidut ja sivuvirrat luontopohjaisten ratkaisujen perustana – MUOKS on Euroopan unionin osarahoittama (1.1.2024 – 31.12.2025).
Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutukset -tutkimusraportti
Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutukset -tutkimusraportti Tiitta, Iira Kansalliset ja kansainväliset strategiat ovat tunnistaneet tarpeen vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ilmasto- ja ympäristöosaamista. Maailman terveysjärjestö WHO korostaa, että terveydenhuollon henkilöstön koulutus ja osaamisen kehittäminen ovat keskeisiä keinoja ilmastonmuutoksen terveysvaikutusten ehkäisemisessä ja niihin sopeutumisessa. Kansallisten ja kansainvälisten linjausten mukaisesti koulutusta tarvitaan, jotta sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat edistää terveyttä muuttuvassa ilmastossa ja toimia kestävän kehityksen ja planetaarisen terveyden edistäjinä omissa organisaatioissaan. Näistä lähtökohdista LAB-ammattikorkeakoulussa käynnistettiin koulutuksen suunnittelu, jonka tavoitteena on kehittää ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutusmalli. Mallin tarkoituksena on vastata koulutuksen ja työelämän tunnistamaan osaamisvajeeseen tarjoamalla tieteellisesti perusteltu ja käytännönläheinen kokonaisuus, joka vahvistaa hoitajien ja muiden sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden ilmasto- ja ympäristöosaamista. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutuksia osallistujien tietoisuuteen, osaamiseen ja toimijuuteen. Tavoitteena oli tuottaa tutkimusperustaista tietoa siitä, miten koulutus tukee hoitotyön asiantuntijuuden kehittymistä ilmasto–terveysnäkökulmasta sekä tunnistaa koulutuksen sisällölliset ja pedagogiset vahvuudet ja kehittämiskohteet. Kaikki aineistolähteet muodostivat yhtenäisen kuvan koulutuksen vaikuttavuudesta. Koulutus lisäsi merkittävästi osallistujien tietopohjaa, terävöitti riskien havaitsemista ja vahvisti ammatillista toimijuutta. Muutos näkyi sekä arjen valinnoissa että työyhteisöjen käytännöissä, ja ilmasto–terveys nousi entistä useammin keskustelunaiheeksi kollegoiden ja potilaiden kanssa. Osallistujien alkuperäiset toiveet – tutkimusperustainen tieto, käytännön työkalut ja vaikuttava viestintä – heijastuivat selkeästi saavutetuissa tuloksissa. Laadulliset havainnot osoittivat, että oppiminen ei jäänyt faktatiedon tasolle, vaan ilmeni myös tunteiden käsittelynä, vuorovaikutuksena ja ammatillisena identiteettinä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa ilmasto- ja terveysosaamisen vahvistamisessa, hoitotyön koulutuksen kehittämisessä ja terveydenhuollon organisaatioiden strategisessa varautumisessa ilmastonmuutoksen terveysuhkiin.