LAB Focus -blogit
LABin blogeissa julkaistaan tekstejä kunkin vahvuusalan TKI-toiminnasta ja siihen liittyvästä koulutuksesta.
Julkaisusarja
LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarjan tavoitteena on julkaista ammatillisen korkeakoulutuksen ja TKI-toiminnan kannalta merkittäviä tutkimuksia, raportteja, opinnäytetöitä ja oppimateriaalia sekä tehdä tunnetuksi alueellista osaamista.
Julkaisusarjan osat ovat vapaasti luettavissa verkkokirjasto Theseuksessa.
Lisätietoja julkaisutoiminnasta
LABin julkaisutoiminnasta voi lukea tarkemmin Julkaisijan oppaasta. Lisäksi oppaaseen on koottu neuvoja, ohjeita ja vinkkejä liittyen mm. avoimeen julkaisemiseen, rinnakkaistallennukseen ja julkaisujen arviointiin.
Kaikissa julkaisutoimintaan liittyvissä asioissa lisätietoja saa osoitteesta julkaisut
lab [dot] fi (julkaisut[at]lab[dot]fi).
Uusimmat artikkelit
LAB Open
Oppimisen oivalluksia moniammatillisesta työpajatyöskentelystä kohti ammatillisuutta
Moniammatillinen toiminta sosiaali- ja terveysalalla mahdollistaa laadukkaat ja turvalliset palvelut. Sote-alan opiskelijoiden tulee opintojen aikana saavuttaa sekä moniammatillinen että oman koulutusalansa asiantuntijuus ja ammatti-identiteetti. Jotta tämä mahdollistuu, tarvitaan yhteisiä oppimisympäristöjä ja pedagogisia ratkaisuja, jotka tukevat yhteistyöosaamista. Kaikkien LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ydinosaamisessa olevalla opintojaksolla “Asiantuntijana monialaisissa verkostoissa” painottuu muun muassa kollegiaalisuuden merkitys ja turvallisuuden huomioiminen osana asiantuntijuutta. Opiskelijoilta on saatu työpajojen yhteydessä kokemuksia yhteisestä työskentelystä ja oppimisen tuomista oivalluksista, joista esimerkkejä esitetty tässä artikkelissa. Lähde
Kielituen malleja sotekentällä – vieraskielisten hoitajien kielitaidon tukeminen työpaikalla
Sosiaali- ja terveysalalla hyvä kielitaito on keskeinen osa ammatillista osaamista ja turvallista työskentelyä. Vieraskielisten hoitajien määrän kasvaessa työpaikoilla on noussut tarve kehittää uusia tapoja tukea kielen oppimista ja työyhteisöjen kielitietoisuutta. Elma 2.0 – kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla -hankkeessa on toteutettu vuosina 2024–2025 kolme kokeilua kielituen malleista, joiden tavoitteena on vahvistaa vieraskielisten hoitajien kielitaitoa työpaikoilla. Kielituen malleja kokeiltiin yhteistyössä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ja Attendon kanssa. Lähde
Hakijan odotusten tunnistaminen parantaa rekrytointikokemusta
Organisaatiot voivat vaikuttaa hakijakokemukseen tunnistamalla rekrytointiprosessin vaiheet, joissa tapahtuu vuorovaikutusta hakijan ja organisaation välillä. Keräämällä tietoa hakijoiden kokemuksista vaiheiden kulusta ja sisällöstä organisaatiot saavat arvokasta tietoa hakijoiden odotuksista ja tarpeista rekrytointiprosessin aikana. Kun organisaatio vähentää hakijoille negatiivisia kokemuksia aiheuttavia toimintatapoja, se parantaa työnantajamielikuvaa haluttuna työnantajana. Väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen kasvu, henkilöstön eläköityminen ja tiukka taloudellinen tilanne haastavat hyvinvointialueita työnantajina. Sosiaali- ja terveysalalla on tunnistettu onnistuneen rekrytoinnin ja hyvän työnantajamielikuvan merkitys alan vetovoimaisuuden ja osaavan henkilöstön saatavuuden takaamisessa. Lähde
LAB Focus
Millaista kieli- ja viestintäosaamista yritykset tarvitsevat?
Yritysten arki muuttuu yhä monikielisemmäksi, ja selkeän viestinnän merkitys korostuu kaikilla toimialoilla. Kun asiakkaat odottavat ymmärrettävää palvelua ja työyhteisöt tarvitsevat sujuvaa yhteistyötä, kieli- ja viestintätaidoista tulee kriittinen osa yritysten toimintakykyä. Tutkimuksen mukaan nykyinen osaaminen ei kuitenkaan vastaa kaikilta osilta yritysten tarpeita. Aallon ja Tourusen (2020, 49–55) mukaan suomalaisissa yrityksissä viestintään liittyvät osa-alueet kuten työilmapiiri, asiakaskokemus […] The post Millaista kieli- ja viestintäosaamista yritykset tarvitsevat? appeared first on LAB Focus.
Lääkehoidon osaaminen perioperatiivisessa hoitotyössä sairaanhoitajaopinnoissa
Lääkehoitoon liittyvät virheet muodostavat merkittävän haasteen terveydenhuollossa. Arvioiden mukaan noin kuusi prosenttia sairaalahoidossa olevista potilaista kokee lääkehaittatapaturman, ja neljäsosa näistä tapauksista olisi ennalta ehkäistävissä (Hodkinson ym. 2020). Poikkeamien järjestelmällinen raportointi sekä riskinhallinnan ennakoivien keinojen kehittäminen ovat keskeisiä keinoja varmistaa lääkitysturvallisuus ja luoda saumaton lääkehoitoketju koko potilaan hoitopolun ajan. (Schepel & Kuitunen, 2020.) Perioperatiiviset potilaat ovat […] The post Lääkehoidon osaaminen perioperatiivisessa hoitotyössä sairaanhoitajaopinnoissa appeared first on LAB Focus.
Luova työ tarvitsee ihmistä myös tekoälyn aikakaudella
Tekoälyn käyttö on viime vuosina yleistynyt yrittäjien ja luovien tekijöiden arjessa. Sitä hyödynnetään monipuolisesti luovissa tehtävissä ja erilaisten sisältöjen tuottamisessa. Samalla aihe herättää paljon huolta ja kysymyksiä: mitä tekoäly oikeasti osaa, missä sen rajat kulkevat ja mitä tämä tarkoittaa luovalle työlle? Tekoälystä tehokkuutta ja asiakkuuksia -hankkeessa (LAB 2024) haluttiin tarttua erityisesti luovilla aloilla esiin nousseeseen […] The post Luova työ tarvitsee ihmistä myös tekoälyn aikakaudella appeared first on LAB Focus.
Uusimmat julkaisut
fi=Julkaisut|sv=Publikationer|en=Publications|
Datatalous sekä dataratkaisuja rakennetussa ympäristössä : Datatyöselvitys : Rakennetun ympäristön vihreiden dataratkaisujen tutkimustiimi - DATAMI-hanke
Datatalous sekä dataratkaisuja rakennetussa ympäristössä : Datatyöselvitys : Rakennetun ympäristön vihreiden dataratkaisujen tutkimustiimi - DATAMI-hanke Rautiainen, Jarno; Huttunen, Mauri; Eloranta, Vilppu; Mäki-Hokkonen, Markku; Mustonen, Mikko Tässä julkaisussa on katselmoitu EU- ja kansallisen tason datatalouden lainsäädäntöä sekä merkittävien datatyökokonaisuuksien, -ympäristöjen ja teknologioiden mahdollisuuksia, hyviä käytänteitä ja ratkaisuja. Tarkastelua on tehty erityisesti rakennetun ympäristön ja rakentamisen konteksteissa. Selvityksen havaintojen perusteella on muodostettu toimenpide-ehdotusten sarja, joka huomioi eri osapuolet sekä rakennuksen elinkaaren vaiheet. Toimenpide-ehdotuksiin on koottu esimerkit potentiaalisimmista ratkaisuista rakennetun ympäristön resurssitehokkuuden ja digitalisaation tutkimuksen ja kehitysteemojen pohjaksi. Selvitys on toteutettu osana LAB-ammattikorkeakoulun Rakennetun ympäristön vihreiden dataratkaisujen tutkimustiimi, DATAMI-hanketta. Hankkeen toteutus ajoittui aikavälille 1.8.2023–31.12.2025 ja se on Euroopan unionin osarahoittama.
Elävä kaupunki : Toimintamalli kaupungin luontopositiiviseen viherrakentamiseen
Elävä kaupunki : Toimintamalli kaupungin luontopositiiviseen viherrakentamiseen Nurminen, Paula; Koistinen, Mervi; Apajalahti, Sanna; Tanskanen, Carita; Pirttijärvi, Piritta Viherrakentamisen alalla on tunnistettu mikro- ja nanomuovien aiheuttamat ympäristö- ja terveyshaasteet. Erityisesti muovipohjaiset, rakentamisessa käytetyt alusmateriaalit (geotekstiilit) ovat ongelmallisia. Tarvitaan uusia, luonnonmukaisia ja biohajoavia, muovia korvaavia vaihtoehtoja, jotka tukevat sekä ekologista että taloudellista kestävyyttä. LAB-ammattikorkeakoulun MUOKS-hankkeessa on kokeiltu muotoilun keinoin uusia viherrakentamisen ratkaisuja hyödyntäen orgaanisia kuituja, kuten puuvilla-villa-poistotekstiiliä ja jätevillaa. Poistotekstiilistä on tuotettu biohajoavaa kuitumattoa, joka toimii kasvualustana ja tukirakenteena elävälle, luontopositiivisesti kehittyvälle kaupunkiympäristölle. Toimintamallin tavoitteena on edistää kiertotaloutta, vähentää mikromuovipäästöjä ja luoda viherratkaisuja, jotka tukevat luonnon monimuotoisuutta ja kaupunkien luontopositiivisuutta. LABin hanke Muotoilulla uudistavaa kasvua: Orgaaniset jätekuidut ja sivuvirrat luontopohjaisten ratkaisujen perustana – MUOKS on Euroopan unionin osarahoittama (1.1.2024 – 31.12.2025).
Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutukset -tutkimusraportti
Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutukset -tutkimusraportti Tiitta, Iira Kansalliset ja kansainväliset strategiat ovat tunnistaneet tarpeen vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ilmasto- ja ympäristöosaamista. Maailman terveysjärjestö WHO korostaa, että terveydenhuollon henkilöstön koulutus ja osaamisen kehittäminen ovat keskeisiä keinoja ilmastonmuutoksen terveysvaikutusten ehkäisemisessä ja niihin sopeutumisessa. Kansallisten ja kansainvälisten linjausten mukaisesti koulutusta tarvitaan, jotta sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat edistää terveyttä muuttuvassa ilmastossa ja toimia kestävän kehityksen ja planetaarisen terveyden edistäjinä omissa organisaatioissaan. Näistä lähtökohdista LAB-ammattikorkeakoulussa käynnistettiin koulutuksen suunnittelu, jonka tavoitteena on kehittää ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutusmalli. Mallin tarkoituksena on vastata koulutuksen ja työelämän tunnistamaan osaamisvajeeseen tarjoamalla tieteellisesti perusteltu ja käytännönläheinen kokonaisuus, joka vahvistaa hoitajien ja muiden sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden ilmasto- ja ympäristöosaamista. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutuksia osallistujien tietoisuuteen, osaamiseen ja toimijuuteen. Tavoitteena oli tuottaa tutkimusperustaista tietoa siitä, miten koulutus tukee hoitotyön asiantuntijuuden kehittymistä ilmasto–terveysnäkökulmasta sekä tunnistaa koulutuksen sisällölliset ja pedagogiset vahvuudet ja kehittämiskohteet. Kaikki aineistolähteet muodostivat yhtenäisen kuvan koulutuksen vaikuttavuudesta. Koulutus lisäsi merkittävästi osallistujien tietopohjaa, terävöitti riskien havaitsemista ja vahvisti ammatillista toimijuutta. Muutos näkyi sekä arjen valinnoissa että työyhteisöjen käytännöissä, ja ilmasto–terveys nousi entistä useammin keskustelunaiheeksi kollegoiden ja potilaiden kanssa. Osallistujien alkuperäiset toiveet – tutkimusperustainen tieto, käytännön työkalut ja vaikuttava viestintä – heijastuivat selkeästi saavutetuissa tuloksissa. Laadulliset havainnot osoittivat, että oppiminen ei jäänyt faktatiedon tasolle, vaan ilmeni myös tunteiden käsittelynä, vuorovaikutuksena ja ammatillisena identiteettinä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa ilmasto- ja terveysosaamisen vahvistamisessa, hoitotyön koulutuksen kehittämisessä ja terveydenhuollon organisaatioiden strategisessa varautumisessa ilmastonmuutoksen terveysuhkiin.