Virtsaamiseen liittyvät vaivat ovat yleisiä raskauden aikana. Kehittämistyö käynnistyi tarpeesta lisätä kätilöiden tietoa synnytyksen aikana tapahtuvasta virtsarakon ylivenyttymisestä. Kehittämistehtävän tuloksena luotiin aihetta koskeva koulutusmateriaali.
Alkuraskaudessa virtsaamistarve lisääntyy pikkulantion alueen verenkierron vilkastumisen vuoksi. Raskauden edetessä kasvava kohtu pienentää virtsarakon tilavuutta lisäten virtsaamistarvetta. Myös kohtu saattaa painaa virtsanjohtimia, mikä altistaa virtsatieinfektioille. Virtsankarkailua esiintyy sikiön tarjoutuvan osan aiheuttaman virtsarakkoon kohdistuvan paineen seurauksena. (Tiitinen 2024.) Synnytyksen jälkeen jopa 15 % synnyttäjistä saattaa kärsiä virtsaummesta (Säily jne. 2012).
Synnytyksen jälkeen virtsaneritys lisääntyy elimistön poistaessa raskausaikana kertynyttä ylimääräistä nestettä (Tiitinen 2024). Virtsaneritystä lisäävät myös synnytyksen aikana annettu suonensisäinen nesteytys sekä synnyttäjän omien supistusten tehostamiseen käytetty oksitosiini. Virtsaamistarpeen tunnistamista voi vaikeuttaa synnytyksen aikaiset kivunlievitysmenetelmät, erityisesti selkäpuudutus (Hutchison ym. 2025; Rouhe 2024).
Synnyttäjän virtsaamista voidaan tukea rauhoittamalla ympäristö oikein ajoitetulla kivunhoidolla sekä spontaania virtsaamista helpottavalla lääkehoidolla tamsulosiinillä. Tamsulosiini rentouttaa rakon kaulan lihaksia. (Boström 2025; Rahkonen ym. 2023). Mikäli virtsaaminen ei käynnisty spontaanisti, virtsarakko tulee tyhjentää katetroimalla (Rouhe 2024).
Koulutuksesta tukea kliiniseen hoitotyöhön
Koulutukset ovat keskeinen keino vahvistaa osaamista ja jakaa tietoa työyhteisössä. Koulutustilanteissa aiemmin julkilausuttu ja tutkimukseen perustuva tieto yhdistyy henkilöstön kokemuksen myötä kertyneeseen hiljaiseen tietoon, jolloin syntyy uutta ymmärrystä ja mahdollisuuksia toimintatapojen kehittämiseen. Hiljainen tieto siirtyy eteenpäin erityisesti vuorovaikutuksen, yhteisen työskentelyn ja mentoroinnin kautta. (Heiskanen ym. 2019).
Kätilötyössä hyödynnetään hiljaista tietoa, jonka sanallistaminen ja siirtäminen eteenpäin voi olla haastavaa, sillä se ilmenee usein toiminnallisena osaamisena. Hiljaisen tiedon jakaminen on tärkeää sekä yksittäisen kätilön että organisaation näkökulmasta. Organisaation kyky uudistua, oppia ja kehittää toimintaansa perustuu pitkälti tiedon jakamiseen, hiljaisen tiedon näkyväksi tekemiseen sekä uuden osaamisen oppimiseen. (Rinne 2025, 33).
Koulutus koettiin hyödylliseksi
Kätilöiden toiveesta teimme koulutusmateriaalin virtsaumpeen johtavista tekijöistä sekä keinoista ehkäistä virtsarakon ylivenyttymistä synnytyksen aikana. Materiaali tuotettiin kehittämistyönä Päijät-Hämeen keskussairaalan synnytys- ja lapsivuodeosastolla. Kehittämistehtävän tavoitteena oli laatia hoitohenkilökunnalle koulutusmateriaali synnyttäjän virtsaummen ennaltaehkäisystä ja hoidosta.
Koulutuksia järjestettiin kevään, kesän ja syksyn aikana Päijät-Hämeen keskussairaalan synnytys- ja lapsivuodeosaston henkilökunnalle. Koulutuksissa keskusteltiin yksiköiden hoitokäytännöistä ja sovittiin uusista toimintatavoista.
