Hyvinvoiva ihminen

Toistokatetrointiohje toimii muistin tukena potilaalle ja hoitajalle

Kehittämistehtävänä luotiin selkeä toistokatetrointiohje. Tavoitteena oli myös parantaa potilasohjauksen laatua ja yhdenmukaisuutta sekä lisätä hoitohenkilöstön tietoa ja osaamista. Tämä heijastuu suoraan hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen.

Virtsaumpi eli virtsaretentio tarkoittaa kyvyttömyyttä virtsata lainkaan tai tyhjentää virtsarakkoa kokonaan (Valli 2025). Äkillinen virtsaumpi on tyypillisesti erittäin kivulias ja tukala olotila lukuun ottamatta hermostoperäistä virtsaumpea, joka on usein kivuton. Tyypillinen oire on pakonomainen tarve virtsata. Täysi virtsarakko tuntuu painaessa pinkeytenä alavatsalla häpyluun yläpuolella. Suuri täyttynyt virtsarakko voi tuntua navassa saakka. (Halinen 2025.)

Vähitellen kehittyneessä virtsaummessa rakon seinämän hermot turtuvat, ja tukala tunne saattaa heikentyä, eikä virtsaumpi enää aiheutakaan voimakasta oiretta. Pidempään jatkuneessa virtsaummessa voi esiintyä täyttyneen rakon ylivuotona virtsan karkaamista. Ylivuoto voi ilmetä esimerkiksi virtsaan tahattomana lirahduksena asennon muutoksen yhteydessä. (Halinen 2025.)

Virtsaummen helpottavana toimenpiteenä virtsarakko tyhjennetään lähes aina katetrin avulla, minkä lisäksi tilanteen taustalla olevat syyt selvitetään. Äkillisessä virtsaummessa, pelkkä kertatyhjennys katetrilla saattaa riittää hoidoksi. (Halinen 2025.)

Toistokatetrointi turvaa rakon toiminnan ja elämänlaadun

Kun virtsarakon tyhjeneminen on pysyvämmin tai pitkäaikaisesti vaikeutunutta, paras vaihtoehto on toistokatetrointi. Se tarkoittaa virtsarakon säännöllistä tyhjentämistä kertakäyttöisen virtsakatetrin avulla. (Keski-Suomen HVA.) Toistokatetroinnin avulla tyhjennetään säännöllisesti rakko, joka ei tyhjene itsestään tai jonne jää liikaa jäännösvirtsaa. Toistokatetrointi suoritetaan tavallisesti 1–6 kertaa vuorokaudessa. (Varsinais-Suomen HVA.)

Säännöllisellä toistokatetroinnilla on suuri merkitys potilaan terveydelle ja arjelle. Sen avulla voidaan turvata virtsarakon ja munuaisten toimintaa sekä vähentää virtsatieinfektioiden riskiä. Monilla potilailla myös elämänlaatu paranee, kun pystyy hallitsemaan virtsarakon toimintaa. (Keski-Suomen HVA.)

Hyvä potilasohje on onnistuneen ohjauksen perusta

Hyvä potilasohjaus on tärkeä hoidon onnistumisessa ja potilaan sitoutumisessa omaan hoitoonsa. Se mahdollistaa potilaalle riittävät tiedot sairaudestaan ja sen hoitamisesta sekä taidot omahoitoon, jotka puolestaan vahvistavat potilaan hallinnantunnetta ja parantavat elämänlaatua. (Lipponen 2014.)

Kuva 1. Hyvä potilasohje parantaa ohjauksen laatua. (Kuva: Katja Jansson)

Jokaisen potilasta ohjaavan tulisi tunnistaa ja tiedostaa omat ohjausta koskevat lähtökohtansa, kuten mitä ohjaus on, miten potilasta ohjataan ja miksi. Laadukkaan ohjauksen tulee olla myös potilaslähtöistä ja vuorovaikutteista. (Kääriäinen 2007.)

Tässä kehittämistehtävässä perehdyttiin toistokatetroinnin saloihin tarkoituksena luoda uusi, selkeä toistokatetrointiohje Pihlajalinnan poliklinikan potilaille. Ohje suunniteltiin annettavaksi potilaalle ohjaustilanteessa ja muistilistaksi ohjaustilanteen jälkeen, mutta se toimii myös hoitajan muistilistana ohjaustilanteessa. Ohjeeseen on koottu selkeästi ja napakasti kaikki toistokatetrointiin liittyvät käytännön ohjeistukset sekä tarvittavat yhteystiedot. Näin varmistetaan, että potilas pärjää ja osaa toimia itsenäisesti sekä turvallisesti katetroidessaan kotona.

Ohje testattavana ja kehitteillä eteenpäin

Kehittämistyön tuotoksena valmistunut toistokatetrointiohje annettiin Pihlajalinnan Koskiklinikan poliklinikan hoitajille testattavaksi ja arvioitavaksi. Kerättyjen kirjallisten palautteiden perusteella ohje koettiin hyväksi, selkeälukuiseksi sekä mainioksi. Palautteiden perusteella hoitajat toivoivat ohjeen olevan yleisessä muodossa ilman sukupuolisidonnaisuutta. Tämä helpottaa ohjeen käyttöä ja tekee siitä tasavertaisen kaikille potilaille.

Tulevaisuudessa on tarkoituksena digitalisoida toistokatetrointiohje niin, että siitä tulee valtakunnallinen ohje käyttöön kaikkiin Pihlajalinnan yksiköihin.

Lähteet

Halinen, M. 2025. Virtsaumpi miehellä 6/2025 Duodecim. Viitattu 3.3.2026. Saatavissa:  https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00346

Keski-Suomen hyvinvointialue (HVA). 2026. Toistokatetrointiohje miehille. Viitattu 3.3.2026. Saatavissa:  https://www.hyvaks.fi/sites/default/files/ohjeet/Toistokatetrointiohje%20miehille.pdf

Kääriäinen, M. 2007. Potilasohjauksen laatu: Hypoteettisen mallin kehittäminen. Oulun yliopisto, hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos. Viitattu 26.2.2026. Saatavissa: http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789514284984.pdf

Lipponen, K. 2014. Potilasohjauksen toimintaedellytykset. Viitattu 26.2.2026. Saatavissa: http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526203720.pdf

Valli, J. 3/2025. Lyhyt oppimäärä virtsarakosta. Uutis Urho. Viitattu 3.3.2026. Saatavissa: https://indd.adobe.com/view/8b8b11fc-7cc1-4d85-865f-fcdf20839da0

Varsinais-Suomen hyvinvointialue (HVA). 2026. Virtsan katetrointi ja katetrin hoito. Viitattu 3.3.2026. Saatavissa:  https://hoito-ohjeet.fi/fi/Ohjepankki/VSSHP/Virtsan%20katetrointi%20ja%20katetrin%20hoito.pdf

Lue myös