Kehittämistehtävänä luotiin selkeä toistokatetrointiohje. Tavoitteena oli myös parantaa potilasohjauksen laatua ja yhdenmukaisuutta sekä lisätä hoitohenkilöstön tietoa ja osaamista. Tämä heijastuu suoraan hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen.
Virtsaumpi eli virtsaretentio tarkoittaa kyvyttömyyttä virtsata lainkaan tai tyhjentää virtsarakkoa kokonaan (Valli 2025). Äkillinen virtsaumpi on tyypillisesti erittäin kivulias ja tukala olotila lukuun ottamatta hermostoperäistä virtsaumpea, joka on usein kivuton. Tyypillinen oire on pakonomainen tarve virtsata. Täysi virtsarakko tuntuu painaessa pinkeytenä alavatsalla häpyluun yläpuolella. Suuri täyttynyt virtsarakko voi tuntua navassa saakka. (Halinen 2025.)
Vähitellen kehittyneessä virtsaummessa rakon seinämän hermot turtuvat, ja tukala tunne saattaa heikentyä, eikä virtsaumpi enää aiheutakaan voimakasta oiretta. Pidempään jatkuneessa virtsaummessa voi esiintyä täyttyneen rakon ylivuotona virtsan karkaamista. Ylivuoto voi ilmetä esimerkiksi virtsaan tahattomana lirahduksena asennon muutoksen yhteydessä. (Halinen 2025.)
Virtsaummen helpottavana toimenpiteenä virtsarakko tyhjennetään lähes aina katetrin avulla, minkä lisäksi tilanteen taustalla olevat syyt selvitetään. Äkillisessä virtsaummessa, pelkkä kertatyhjennys katetrilla saattaa riittää hoidoksi. (Halinen 2025.)
Toistokatetrointi turvaa rakon toiminnan ja elämänlaadun
Kun virtsarakon tyhjeneminen on pysyvämmin tai pitkäaikaisesti vaikeutunutta, paras vaihtoehto on toistokatetrointi. Se tarkoittaa virtsarakon säännöllistä tyhjentämistä kertakäyttöisen virtsakatetrin avulla. (Keski-Suomen HVA.) Toistokatetroinnin avulla tyhjennetään säännöllisesti rakko, joka ei tyhjene itsestään tai jonne jää liikaa jäännösvirtsaa. Toistokatetrointi suoritetaan tavallisesti 1–6 kertaa vuorokaudessa. (Varsinais-Suomen HVA.)
Säännöllisellä toistokatetroinnilla on suuri merkitys potilaan terveydelle ja arjelle. Sen avulla voidaan turvata virtsarakon ja munuaisten toimintaa sekä vähentää virtsatieinfektioiden riskiä. Monilla potilailla myös elämänlaatu paranee, kun pystyy hallitsemaan virtsarakon toimintaa. (Keski-Suomen HVA.)
Hyvä potilasohje on onnistuneen ohjauksen perusta
Hyvä potilasohjaus on tärkeä hoidon onnistumisessa ja potilaan sitoutumisessa omaan hoitoonsa. Se mahdollistaa potilaalle riittävät tiedot sairaudestaan ja sen hoitamisesta sekä taidot omahoitoon, jotka puolestaan vahvistavat potilaan hallinnantunnetta ja parantavat elämänlaatua. (Lipponen 2014.)