Sukupuolivähemmistöjen turvallisuuden ja osallisuuden kokemus asunnottomuuspalveluissa

Asunnottomuutta kokevalle sukupuolivähemmistöön kuuluvalle ihmiselle palvelu voi luoda turvaa tai turvattomuutta. Ero syntyy pitkälti siitä, miten ammattilainen kohtaa hänet. Ihmisen oikean nimen käyttäminen ja hänen kokemuksensa kuunteleminen ovat arkisia tekoja, jotka voivat ratkaista, kokeeko asiakas palvelun omakseen.

Jopa kolmannes sukupuolivähemmistöön kuuluvista kokee asunnottomuutta tai sen uhkaa (Morottaja 2023). Sukupuolivähemmistöt kokevat Suomessa Euroopan keskiarvoa enemmän syrjintää sote-palveluissa (FRA 2024). Asunnottomuutta kokevien sukupuolivähemmistöjen turvallisuuden tunne linkittyy luottamukseen, osallisuuteen ja sensitiivisyyteen, ja vaikuttaa näin kaikkien kokemusten taustalla (Hukkasuo 2026). Osallisuuden kokemus on olennainen osa turvallisuutta, ja sensitiivinen kohtaaminen mahdollistaa sitä. 

Sosiaalialan rooli turvallisuuden ja osallisuuden rakentumisessa

Työskenteli sosiaalialan ammattilainen sitten asunnottomuuspalveluissa tai muissa sosiaalipalveluissa, on hänen arkisenkin tuntuisilla toimillaan suuri merkitys turvallisuuden ja osallisuuden kokemusten rakentumisessa. Asiakkaat arvioivat ammattilaisen moninaisuusosaamista etenkin ensimmäisessä kohtaamisessa välttääkseen turvattomuuden kokemuksia (Juvonen & Åström 2025, 38–39).

Mitätöinnin ja sivuuttamisen kokemukset palveluissa heikentävät asiakkaan luottamusta, mikä voi vaikeuttaa palveluun sitoutumista. Seurauksena voi olla suoranainen palveluiden välttely ja lopulta osallisuuden heikentyminen entisestään palveluista putoamisen myötä. Tämä kokemusten ketju lisää haavoittuvuutta. Sosiaalityössä asiakkaan osallisuus rakentuu luottamuksen ja kuulluksi tulemisen kautta, ja asiakaslähtöinen työote korostaa luottamuksellisuutta (Zeelig 2023, 42, 50). Asumisen turvaaminen on osa osallisuuden edistämistä (STM).

Mitä voimme ammattilaisina tehdä?

Traumainformoitu työote tarkastelee ihmistä kokonaisuutena ja huomioi aiempien, mahdollisesti traumaattisten kokemusten vaikutukset hyvinvointiin, toimintaan ja palveluiden käyttöön (Zeelig 2023, 3–4). Aiemmat kokemukset väkivallasta tai syrjinnästä lisäävät turvattomuutta. Sosiaalialan ammattilaisten olisi tärkeä tunnistaa erityisen haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden mahdollisesti moninaiset ongelmat. Asiakkaan toiveet ja itsemääräämisoikeus tulee huomioida ensisijaisesti sosiaalihuoltoa toteutettaessa ja suunniteltaessa (Asiakaslaki 812/2000, 8 §). Turvallisuuden kokemusta voi vahvistaa myös kunnioittamalla asiakkaan sukupuolen itsemäärittelyoikeutta sekä käyttämällä hänen valitsemaansa nimeä. Samalla vahvistetaan luottamusta, joka mahdollistaa osallisuuden kokemusta.

Vastuu turvallisuuden ja osallisuuden toteutumisesta ei kuitenkaan yksin lankea yksittäisten ammattilaisten harteille. Turvallisuutta rakennetaan kohtaamisissa ammattilaisten kanssa, mutta myös palveluiden rakenteissa. Henkilöstön koulutus, syrjintään ja palveluiden epäkohtiin puuttuminen, toimintakäytännöt ja tilojen turvallisuus ovat esimerkkejä rakenteellisista seikoista, jotka vaikuttavat suoraan asiakkaiden turvallisuuden ja osallisuuden kokemiseen. Ammattilaisten tietoisuus sukupuolen moninaisuudesta vaikuttaa suoraan palvelukokemukseen (Juvonen & Åström 2025, 27–28).

Asunnottomuustyön kentällä tarvitaan lisää koulutusta ja tietoisuutta sukupuolen moninaisuudesta ja transihmisten erityistarpeista. Konkreettinen toimintaehdotus asunnottomuuden uhan vähentämiseksi on sukupuoli-identiteetin huomioivien, turvallisten ja sensitiivisten asunnottomuuspalveluiden tarjoaminen. (Morottaja 2023).

Sukupuolisensitiivisen turvallisuutta ja osallisuutta rakentavien kohtaamisen keinot ovat jo jokaisen ammattilaisen ulottuvilla. Vaikka organisaatio ei tarjoaisi moninaisuuskoulutusta, voi jokainen hankkia perustietoa sukupuolen moninaisuudesta. Näin toimimalla asiakas säästyy siltä, että hänen tulisi kouluttaa työntekijää.