Perehdytyssuunnitelma – avunantaja uuteen työhön

Uudet tilat, uudet toimintatavat ja uudet työkaverit, mutta sama päämäärä: potilaan hoitaminen. Uuteen työhön perehtyminen on mielenkiintoista ja antoisaa, mutta myös kuormittavaa. Perehtyminen on prosessi, jota tuetaan selkeällä suunnitelmalla, tuella ja tavoitteilla. 

Teho- ja valvontaosastolla sekä leikkausosastolla työn vaativuus on suurta ja ammattitaito vahvaa. Silti työnkuvat eroavat toisistaan.  Teho-osastolla keskitytään yhden potilaan kokonaisvaltaiseen hoitoon pidempiäkin aikoja, kun taas leikkausosastolla potilaiden vaihtuvuus on suurta ja pääpaino on potilaan hoidossa leikkauksen aikana ja heti sen jälkeen. Tehokkaalla perehdytyssuunnitelmalla saadaan ammattitaitoa kehitettyä ja työvoimaa siirrettyä tarpeen mukaan osastojen välillä.

Päijät-Hämeen keskussairaalassa käynnistettiin vuonna 2025 työnkiertoon perustuva yhteistyö teho- ja valvontaosaston sekä leikkausosaston välillä. Muuttuva työtilanne koko Suomessa ajoi miettimään tehokkaampaa henkilöstöresurssien käyttöä. Haluttiin vastata äkillisiin työvoimapuutoksiin liikuttamalla henkilöstöä kahden vaativan osaston välillä.

Toimiva suunnitelma tehostaa perehdytystä

Kirjallisen perehdytyssuunnitelman avulla työntekijän osaamista ja tavoitteita pystytään seuraamaan reaaliaikaisesti perehdytyksen edetessä, jolloin kaikki osaamisalueet tulee käytyä systemaattisesti läpi eikä osaaminen jää vain muistin varaan.

Työterveyslaitoksen (2026) mukaan suunnitelmallinen perehdytys on tärkeää työturvallisuuden, työkyvyn ja työn sujuvuuden kannalta. Perehdytys on prosessi, jota tarvitaan aina työtehtävien ja työmenetelmien muuttuessa (Työterveyslaitos, 2026). 

Aittovaaran ym. (2022, 20-29) mukaan perehtymistä sekä oppimista tukee perehdytyksen suunnitelmallisuus, yksilön tarpeiden huomioiminen ja perehtyjän oma aktiivisuus. Ennakkomateriaali, työtehtävien toistot, rakentava palaute sekä annettu tuki edistävät oppimista. Myös perehdyttäjän sekä työyhteisön asenteella on suuri merkitys perehtymisen onnistumisessa.

Työnkierrolla kehitystä osaamiseen

Artikkeli Viisi vinkkiä työnkiertoon (Sairaanhoitajat, 2018) perustuu Ritva Miinalaisen Pro Gradu -tutkielmaan, jonka aiheena oli työnkierron ja osaamisen kehittymisen yhteys. Artikkelin mukaan tutkielmasta käy ilmi, että työnkierron onnistumiseen vaikuttavat suunnitellut tavoitteet, kesto, oikea-aikaisuus ja armollisuus. Työntekijän tavoite voi olla lisäoppiminen ja työnantajan mahdollisuus sujuvoittaa yhteistyötä eri yksiköiden välillä. Työnkierron kestoon vaikuttavat asetetut tavoitteet. 

Työntekijän on hyvä olla itselleen armollinen ja muistaa, ettei uusia asioita voi osata heti. Oppimiselle on annettava aikaa. On myös hyvä pohtia, missä kohtaa uraa on sopiva hetki lähteä työnkiertoon. Työnkierron onnistumisen avaimina pidetään myös hyvää suunnitelmallisuutta ja avoimuutta uutta työntekijää kohtaan (Sairaanhoitajat, 2018).

Näe, tee, kirjaa – avaimet osaamiseen

LAB-ammattikorkeakoulun anestesiahoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksen kehittämistehtävän tuotoksena syntyi perehdytyssuunnitelma Päijät-Hämeen keskussairaalan teho- ja leikkausosastoille. 

Perehdytyssuunnitelmassa työntekijä pystyy itse seuraamaan omaa kehitystään arvioimalla sanallisesti tai numereellisesti jo opittuja taitoja. Suunnitelmasta käy ilmi myös kohta kohdalta, mihin työntekijän tulisi vielä perehtyä. Oppimispolkua työntekijä käy säännöllisesti läpi esihenkilön ja perehdyttäjien kanssa keskustellen ja kirjaamalla suunnitelmaan tavoitteet jatkosta. 

Perehdytyssuunnitelma otetaan käyttöön syksyn 2026 aikana, jolloin sen toimivuutta voidaan arvioida ja suunnitelmaa kehittää edelleen käyttäjäkokemusten, tarpeiden ja käytettävyyden perusteella. Suunnitelma on yksiköiden käytettävissä sähköisessä muodossa, joten sitä on helppo jakaa ja päivittää.