Nuorten ylivelkaantuminen alkaa usein kulutusympäristöstä

Nuorten ylivelkaantumisesta keskustellaan usein talousosaamisen näkökulmasta. Ratkaisuksi tarjotaan budjetointitaitoja, säästämisen opettelua ja tietoa velan kustannuksista. Nämä ovat tärkeitä taitoja, mutta ne eivät yksin selitä, miksi yhä useampi nuori Suomessa ajautuu talousvaikeuksiin. Ylivelkaantumisen taustalla vaikuttaa myös kulutusympäristö, joka kannustaa ostamaan velaksi aiempaa enemmän, nopeammin ja huomaamattomammin.

Ylivelkaantumisen taustalla on usein useita samanaikaisia tekijöitä

Suomen asiakastiedon mukaan kesäkuussa 2026 maksuhäiriömerkintä oli yli 387 300 suomalaisella (Asiakastieto 2026). Nuoret aikuiset näkyvät vahvasti maksuhäiriötilastoissa. 20–24-vuotiaiden ikäryhmässä maksuhäiriömerkinnät ovat yleisiä, ja ensimmäisen maksuhäiriömerkinnän saaneiden nuorten määrä on kasvanut viime vuosina (Asiakastieto 2025).

Nuorten velkaantumista selittävät useat samanaikaiset tekijät. Taloudellinen epävarmuus, pienet tai epäsäännölliset tulot, kasvaneet elinkustannukset sekä luotonoton helppous muodostavat riskitekijöiden kokonaisuuden (Takuusäätiö 2026; Oikeusministeriö 2025). Lisäksi nuorten yksinasuminen on lisääntynyt ja toimeentuloriskit korostuvat erityisesti niillä, joilla ei ole lähipiirin tarjoamaa turvaverkkoa (Valtioneuvosto 2024).

Kulutusympäristö ohjaa käyttäytymistä

Osto- ja kulutuspäätöksiä ei tehdä tyhjiössä. Sosiaalinen media, verkkokaupat ja digitaaliset maksupalvelut muodostavat ympäristön, jossa kuluttaminen on jatkuvasti läsnä. Sosiaalisen median vertailukulttuuri rakentaa käsityksiä siitä, millainen elämäntyyli on tavoiteltava tai normaali. Erityisesti nuoret altistuvat päivittäin vaikuttajamarkkinoinnille, kohdennetuille mainoksille ja sisällöille, joissa kulutus näyttäytyy osana identiteettiä ja sosiaalista hyväksyntää.  

Digitaalinen kuluttaminen on entistä vaivattomampaa. Tuote voidaan nähdä sosiaalisessa mediassa, siirtyä verkkokauppaan yhdellä klikkauksella ja maksaa myöhemmin laskulla tai osamaksulla. Tällöin kulutushetki ja maksamishetki erkaantuvat toisistaan. Intrumin raportin mukaan nuoremmat ikäryhmät ovat alttiimpia sosiaalisen median haitoille. Suomessa noin neljännes Z-sukupolven vastaajista kertoi velkaantuneensa tavoitellessaan sosiaalisessa mediassa ihannoimaansa elämäntapaa (Intrum 2025). 

Monet digitaaliset palvelut on suunniteltu vähentämään kitkaa ostamisen ympäriltä. Käyttäjäkokemuksen tavoitteena on usein tehdä ostamisesta mahdollisimman nopeaa ja helppoa. Samalla ostamiseen liittyvä harkinta voi jäädä vähäiseksi, kun sovellukset on suunniteltu tarkoituksella niin, että käyttäjä ei tunne käyttävänsä oikeaa rahaa. Tutkimusten mukaan niin sanotut Buy Now, Pay Later (BNPL) -palvelut voivat vähentää maksamisen näkyvyyttä, lisätä impulssiostamista ja tehdä kulutuksen todellisista kustannuksista vaikeammin hahmotettavia (Cervellati ym. 2025). 

Taloustaitojen rinnalle tarvitaan kulutusympäristön lukutaitoa

Nuorten taloustaitojen vahvistaminen on edelleen erittäin tärkeää, mutta se ei yksin riitä. Nykyisessä kulutusympäristössä tarvitaan myös kykyä tunnistaa, miten algoritmit, vaikuttajamarkkinointi, sosiaalinen paine ja erilaiset digitaaliset maksutavat vaikuttavat omiin kulutuspäätöksiin.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sen ymmärtämistä, miksi tietty mainos näkyy omassa syötteessä, miten sosiaalinen paine tai tuotteiden sijoittelu vaikuttavat ostopäätökseen tai miksi ostaminen tuntuu helpommalta silloin, kun maksaminen siirtyy tulevaisuuteen. Talousosaamisen lisäksi nuorten on opittava tunnistamaan tilanteita, joissa heidän ostokäyttäytymiseensä pyritään vaikuttamaan.

Jos haluamme ehkäistä nuorten ylivelkaantumista, ei riitä, että opetamme nuoria säästämään ja budjetoimaan. Meidän on myös opetettava heitä ymmärtämään tunteita, jotka liittyvät kuluttamiseen sekä ympäristöä, joka on suunniteltu nopeaan ostamiseen. LAB-ammattikorkeakoulun RAPU-rahapuhetta nuorille hankkeessa järjestetään neljän kerran työpajakokonaisuuksia yhdessä yhteistyökumppaneiden, kuten Ohjaamon kanssa. Työpajoissa keskustellaan havainnollistavien esimerkkien kautta rahankäytön psykologiasta ja ostamiseen vaikuttavista tunteista. Keskustelut ovat saaneet monet nuoret tunnistamaan mainonnan vaikutuksia ja pohtimaan omaa kulutuskäytöstään.