Kierrätys on vain osa kiertotaloutta

EU:n asettamista kierrätystavoitteista Suomi on jäljessä, ja tästä syystä Suomi maksaa EU:lle lähes 90 miljoonaa vuodessa poltetuista muovipakkauksista. Uutta jätelakia, jossa pyritään vähentämään energiajätteen polttamista ja sen sijaan kierrättämään enemmän, kaavaillaan astuvaksi voimaan syyskuussa 2027. (Miettinen 2026.)

RosKarelia ─ myö kierrätetään -hankkeen yrityskierrokset ovat alkaneet, ja olemme käyneet yrityksissä tämän uuden jätelain puitteissa. Kartoitamme tilannetta yhdessä yrittäjien kanssa: miten se koskee heitä ja millaisia haasteita heillä on. Hankkeessa pyrimme opastamaan yhdessä Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan jätehuollon kanssa oikeissa valinnoissa ja levittämään yrityksiin tietoa asiasta. (LAB 2026.) 

Nyt jo olemme huomanneet asioiden olevan melko hyvällä mallilla käymissämme yrityksissä. Uusi lakiehdotus on jo osalla ollut tiedossa ja tämän myötä mietinnässä myös uudet kierrätysvelvoitteet, toisille taas asia on ollut ihan uusi. Puolet tavoittelemistamme yrityksistä on kartoitettu, ja toisen puolikkaan tapaamisaikoja sovitaan.

Esimerkki kierrätyksestä 

Esimerkkinä kierrätyksestä on Ikea Suomi, joka on vienyt asian jo astetta pidemmälle kiertotalouden suuntaan. Ikean Suomen toimipisteiden kierrätysasteen keskiarvo on 87 %. Ikean erilaisia jätejakeita on paljon, ja ne syntyvät kuljetuksesta, toimistoista, ravintoloista ja tietysti huonekaluista, joita ei voi enää kierrättää. Heillä on pakkauskone, jolla voidaan pakata uudestaan kuljetuksissa vaurioituneet paketit, jos tuote sisällä on vielä myyntikelpoinen. Jos tuote taas ei ole myyntikelpoinen eikä sitä voida korjata tai myydä löytönurkassa, siitä saatetaan irrottaa osia Ikean varaosapalveluun. Eläinsuojelulle toimitetaan sinne sopivia tekstiileitä silloin, kun ne eivät ole myyntikunnossa. Jos mitään toimenpiteitä ei voida enää tehdä, jää energiajae loppusijoitukseen. (Jonkka 2026.)

Kiertotalouslain painopisteet

Uuden lain myötä halutaan kiinnittää huomio jätteen koko elinkaareen, ja lain nimi tuleekin olemaan kiertotalouslaki. Lakimuutoksessa on neljä painopistettä, jotka vaikuttavat arkeen. Yritysten on hankittava uusia keräilyastioita, puristimia tai paalaimia, joilla pystytään lajittelemaan tulevan jätteen paremmin. Lakimuutoksen jälkeen esimerkiksi pahvia ei saa enää laittaa energiajätteeseen, vaan se pitää kierrättää erikseen. (Miettinen 2026) Tähän saakka yrityksillä ei ole ollut velvoitetta pahvin kierrätykseen, mutta toki isommat yritykset, joille pahvia tulee paljon, ovat puristimen joko ostaneet tai vuokranneet, koska sekajätteenä se on kalliimpi hävittää. Tulevaisuudessa pahvin kierrätys koskee myös yrityksiä, joilla sitä tai jotain muuta kierrätettäväksi kelpaavaa tulee harvemmin, eikä pahvia saa silloinkaan viedä kotitalouksille suunnattuihin kierrätyspisteisiin. 

Kierrätys on siis vain osa kiertotaloutta, joka taas käsittää jätteen synnyn ehkäisyn jo tuotteen valmistamisesta saakka, eli tuotesuunnittelulla sekä tuotteiden korjaamismahdollisuuksina. Tuotteet valmistetaan niin pitkälle kierrätysmateriaaleista kuin se on mahdollista, ja niiden yhteiskäyttöön luodaan erilaisia palvelu- ja toimintamalleja, mikä taas edistää uusia ansaintalogiikoita ja liiketoimintamahdollisuuksia. Kiertotaloudessa huomioidaan taloudellisten vaikutusten lisäksi myös sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset. (Berg & Eskola 2026.)

Kiertotalouden sosiaaliset vaikutukset liittyvät työelämään ja osaamiseen, uudenlaisiin palveluihin sekä arjen kestävyyteen ja mielekkyyteen. Sosiaalisina vaikutuksina voivat näkyä myös yhteisöllisyys, elämänlaatu, hyvinvointi ja onnellisuus. (Pitkänen 2026.) Kiertotalouden ekologisilla vaikutuksilla on potentiaalia hidastaa ilmastonmuutoksen etenemistä, hillitä luontokatoa ja luonnonvarojen kulutusta (Savolahti & Berg 2026).

Kiertotalouden vaikutukset ovat siis moninaiset ja yritykset uuden edessä miettiessään, mikä on heille paras ratkaisu ja miten se vaikuttaa talouteen.