Julkaisut ja blogit

Julkaisutoiminnan avulla tehdään näkyväksi LAB-ammattikorkeakoulun kehittämistyötä ja LABin vahvuusalueita. LAB on sitoutunut kaikessa julkaisutoiminnassaan open access -periaatteisiin.

LAB Open

LAB Open on LAB-ammattikorkeakoulun open access -julkaisualusta, jolla julkaistaan LABin henkilökunnan, opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden artikkeleita. Alustalla julkaistaan kahta jatkuvasti päivittyvää lehteä, joissa julkaistaan artikkeleita suomeksi ja englanniksi.

LAB Focus -blogit                         

LABin blogeissa julkaistaan tekstejä kunkin vahvuusalan TKI-toiminnasta ja siihen liittyvästä koulutuksesta.

Julkaisusarja

LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarjan tavoitteena on julkaista ammatillisen korkeakoulutuksen ja TKI-toiminnan kannalta merkittäviä tutkimuksia, raportteja, opinnäytetöitä ja oppimateriaalia sekä tehdä tunnetuksi alueellista osaamista.

Julkaisusarjan osat ovat vapaasti luettavissa verkkokirjasto Theseuksessa.

Lisätietoja julkaisutoiminnasta

LABin julkaisutoiminnasta voi lukea tarkemmin Julkaisijan oppaasta. Lisäksi oppaaseen on koottu neuvoja, ohjeita ja vinkkejä liittyen mm. avoimeen julkaisemiseen, rinnakkaistallennukseen ja julkaisujen arviointiin.

Kaikissa julkaisutoimintaan liittyvissä asioissa lisätietoja saa osoitteesta julkaisutatlab [dot] fi (julkaisut[at]lab[dot]fi).

Uusimmat artikkelit

LAB Open

Kun lähtökohdat vaihtelevat – kohderyhmän taustat HOT-hankkeen toiminnassa

LAB-ammattikorkeakoulun hanketoiminnalla tuetaan erilaisia asiakasryhmiä, jotka tarvitsevat yksilöllistä ohjausta ja vahvistusta osallisuuteen, työelämävalmiuksiin tai palvelupolun rakentamiseen. Tässä artikkelissa tarkastellaan kotona lapsiaan hoitavia maahanmuuttajataustaisia vanhempia, jotka eivät ole tai ovat vain heikosti kiinnittyneet työmarkkinoille, tai joiden työelämäyhteys on katkennut pitkän kotona olon vuoksi. Heidän erilaiset taustansa vaikuttivat suoraan toiminnan sisältöihin, toteutustapaan ja ryhmän vuorovaikutukseen. Lähde

EKG:n merkitys rintakipukohtauksessa

Rintakipu on yksi sairaaloiden kiireellisimmistä oireista, sillä se voi viitata akuuttiin sepelvaltimotautikohtaukseen tai muuhun vakavaan sydäntapahtumaan. 12-kanavainen EKG on rintakipupotilaan perustutkimus, jonka avulla voidaan nopeasti tunnistaa iskemia, rytmihäiriöt ja muut henkeä uhkaavat muutokset. Oikeaoppinen rekisteröinti ja tulkinta edellyttävät hoitohenkilökunnalta teknistä osaamista ja toimintavarmuutta, sillä EKG vaikuttaa suoraan potilaan ennusteeseen ja hoidon aloituksen nopeuteen. Laadukas EKG-osaaminen on siten keskeinen osa kardiologista hoitotyötä ja potilasturvallisuuden varmistamista. Lähde

Ajatusvinoumat korkeakoulujen arjessa

Meillä kaikilla, myös korkeakouluissa työskentelevillä ihmisillä, on yksityiselämään tai työkontekstiin liittyviä ajattelun vinoumia. On tärkeää tunnistaa omat ajatusvinoumat ja oppia toimimaan fiksusti niissä tilanteissa, joissa havaitsee vinoumia omassa ja lähi­ympäristön ajattelussa. Lähde

LAB Focus

Asiakaskokemuksen analysointi ja kehittäminen osana B2B-asiakaspolun hallintaa

B2B-asiakaskokemusta kehitetään usein siellä, missä se näkyy selkeimmin. Todelliset haasteet syntyvät kuitenkin taustalla, eli siellä, missä asiakas ei näe, mutta tuntee seuraukset. Kehittämistyö pysähtyy helposti, jos ongelmien juurisyitä ei tunnisteta. Ilman kokonaiskuvaa asiakassuhteen eri vaiheista toimenpiteet jäävät irrallisiksi, ja vaikutukset jäävät vähäisiksi. Asiakaspolun kriittiset vaiheet B2B-ympäristössä Kaikki B2B-asiakaspolun kosketuspisteet eivät ole yhtä merkityksellisiä, minkä vuoksi […] The post Asiakaskokemuksen analysointi ja kehittäminen osana B2B-asiakaspolun hallintaa appeared first on LAB Focus.

Inhimillinen tehokkuus työelämän kehittämisessä

Nykyisessä työelämässä törmätään yhä useammin tilanteisiin, joissa tuloksia pitää saada aikaan nopeasti, mutta työntekijöiden hyvinvointi ja työn mielekkyys jäävät sivurooliin. Aikataulut, tavoitteet ja tehokkuusmittarit ohjaavat monen tekemistä yhä vahvemmin, samalla kun työ edellyttää luovuutta, oppimista, yhteistyötä ja kykyä sopeutua jatkuvaan muutokseen. Monilla toimialoilla tehokkuutta ja inhimillisiä tekijöitä tarkastellaan ja mittaroidaan edelleen erillisinä kokonaisuuksina, mikä näkyy […] The post Inhimillinen tehokkuus työelämän kehittämisessä appeared first on LAB Focus.

Kohtaantoja rakentamassa: ketterät kokeilut ja ohjauksen työkalut sote-alalla

Suomi tarvitsee lisää osaajia sosiaali- ja terveysalalle, ja maahanmuuttajataustainen työvoima on tässä merkittävä voimavara. Reilut kaksi vuotta kestäneessä Elma 2.0 -hankkeessa (LAB 2025) keskityttiin siihen, millaisia kohtaamisia syntyy eri kohderyhmien arjessa ja miten maahanmuuttajataustaisen opiskelijan ja hoitajan polku sote-alan työtehtäviin voidaan tehdä sujuvammaksi. Käytännön ratkaisuja kehitettiin ketterien kokeilujen avulla sekä muotoilemalla työnkuvia, harjoitteluja ja opintoja […] The post Kohtaantoja rakentamassa: ketterät kokeilut ja ohjauksen työkalut sote-alalla appeared first on LAB Focus.

Uusimmat julkaisut

fi=Julkaisut|sv=Publikationer|en=Publications|

Jaetun tiedon malli : Siivittämö-hanke

Jaetun tiedon malli : Siivittämö-hanke Kröneck, Mia; Heininen-Reimi, Taina Siivittämö-hanke oli LAB-ammattikorkeakoulun ja Mente palvelujen (Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö) yhteishanke. Hankkeen kohderyhmänä olivat koulutetut kokemusasiantuntijat, mielenterveyssyistä osatyökykyiset sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutuksen saaneet sekä mielenterveyssyistä työn ja opintojen ulkopuolella olevat henkilöt. Tavoitteena oli edistää kohderyhmien etenemistä työllistymis- ja opiskeluvalmiuspolullaan. Yhteistyö kokemusasiantuntijoiden kanssa eri toimintaympäristöissä on merkityksellistä osaamisen kehittämisessä. LAB-ammattikorkeakoulun tehtävänä oli luoda jaetun tiedon malli vahvistamaan kokemusasiantuntijoiden tuottaman kokemustiedon hyödyntämistä sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa ja työelämässä. Siivittämö-hankkeen jaetun tiedon mallissa keskeisenä ajatuksena on ollut kokemus- ja asiantuntijatiedon yhteistyön ja yhteiskehittämisen laajentaminen. Jo hankehakemusta kirjoitettaessa kokemusasiantuntijat olivat mukana ideoimassa ja kommentoimassa hankesuunnitelmaa. Tämä yhdessä tekemisen eetos on ollut läsnä koko hankkeen toteutuksen ajan. Kokemusasiantuntijat ovat toimineet työpareina hankkeen asiantuntijoiden kanssa moninaisissa tehtävissä ja toimeksiannoissa. Näitä erilaisia rooleja, tehtäviä ja toimeksiantoja kuvataan tässä jaetun tiedon mallissa.

Tekstiilien palonsuoja-aineet: kirjallisuuskatsaus

Tekstiilien palonsuoja-aineet: kirjallisuuskatsaus Pajarinen, Raisa Muun muassa nykyaikaiset huonekalut sekä talojen ja autojen rakennusmateriaalit aiheuttavat suuren tulipaloriskin, joten palonsuoja-aineiden käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Eräiden arvioiden mukaan markkinoilla on vähintään 175 erilaista palonsuoja-ainetta. Palonsuoja-aineiden luokittelua voi lähestyä useammalta näkökannalta niiden lisäystavan, toiminnan tai koostumuksen perusteella.

Datatalous sekä dataratkaisuja rakennetussa ympäristössä : Datatyöselvitys : Rakennetun ympäristön vihreiden dataratkaisujen tutkimustiimi - DATAMI-hanke

Datatalous sekä dataratkaisuja rakennetussa ympäristössä : Datatyöselvitys : Rakennetun ympäristön vihreiden dataratkaisujen tutkimustiimi - DATAMI-hanke Rautiainen, Jarno; Huttunen, Mauri; Eloranta, Vilppu; Mäki-Hokkonen, Markku; Mustonen, Mikko Tässä julkaisussa on katselmoitu EU- ja kansallisen tason datatalouden lainsäädäntöä sekä merkittävien datatyökokonaisuuksien, -ympäristöjen ja teknologioiden mahdollisuuksia, hyviä käytänteitä ja ratkaisuja. Tarkastelua on tehty erityisesti rakennetun ympäristön ja rakentamisen konteksteissa. Selvityksen havaintojen perusteella on muodostettu toimenpide-ehdotusten sarja, joka huomioi eri osapuolet sekä rakennuksen elinkaaren vaiheet. Toimenpide-ehdotuksiin on koottu esimerkit potentiaalisimmista ratkaisuista rakennetun ympäristön resurssitehokkuuden ja digitalisaation tutkimuksen ja kehitysteemojen pohjaksi. Selvitys on toteutettu osana LAB-ammattikorkeakoulun Rakennetun ympäristön vihreiden dataratkaisujen tutkimustiimi, DATAMI-hanketta. Hankkeen toteutus ajoittui aikavälille 1.8.2023–31.12.2025 ja se on Euroopan unionin osarahoittama.