LAB Focus -blogit
LABin blogeissa julkaistaan tekstejä kunkin vahvuusalan TKI-toiminnasta ja siihen liittyvästä koulutuksesta.
Julkaisusarja
LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarjan tavoitteena on julkaista ammatillisen korkeakoulutuksen ja TKI-toiminnan kannalta merkittäviä tutkimuksia, raportteja, opinnäytetöitä ja oppimateriaalia sekä tehdä tunnetuksi alueellista osaamista.
Julkaisusarjan osat ovat vapaasti luettavissa verkkokirjasto Theseuksessa.
Lisätietoja julkaisutoiminnasta
LABin julkaisutoiminnasta voi lukea tarkemmin Julkaisijan oppaasta. Lisäksi oppaaseen on koottu neuvoja, ohjeita ja vinkkejä liittyen mm. avoimeen julkaisemiseen, rinnakkaistallennukseen ja julkaisujen arviointiin.
Kaikissa julkaisutoimintaan liittyvissä asioissa lisätietoja saa osoitteesta julkaisut
lab [dot] fi (julkaisut[at]lab[dot]fi).
Uusimmat artikkelit
LAB Open
Innostava Sote Sprintti – Design Sprintin sovellus sote-alalle
Tässä ajassa tarvitaan ketteriä menetelmiä, jotka tukevat nopeaa ideointia ja yhteiskehittämistä. Elma 2.0 -hankkeessa kehitetty Sote Sprintti tarjoaa tähän yhden ratkaisun. Se on intensiivinen palvelumuotoilun prosessi, joka tuo käyttäjien kokemukset esiin ja lisää alan toimijoiden välistä yhteistyötä. Lähde
Hoitotyön osaamisen ja kielellisten valmiuksien syventäminen hoidon tarpeen arvioinnin simulaatioilla SAILA-hankkeessa
Hoidon tarpeen arvioinnin tärkeys on hiljattain noussut esille julkisessa keskustelussa. Hoitajaa on luonnehdittu muun muassa portinvartijaksi, jonka ammattitaito määrittää sen, ohjataanko potilas hakeutumaan asiantuntijan arvioon vai kehotetaanko häntä seuraamaan tilannetta kotona. SAILA-hankkeessa hoidon tarpeen arviointi on kulkenut läpileikkaavana teemana laillistamisväylän opinnoissa. Hoitotyön kliinisen osaamisen opintojaksolla laillistujat pääsivät osallistumaan opintoihin sisältyneeseen hoidon tarpeen arvioinnin simulaatioon. Simulaatioharjoitus toteutettiin yhdessä hoitotyön ja suomen kielen opettajan kanssa. Yhteisopettajuuteen perustuva simulaatioharjoitus tuki sekä hoitotyön osaamisen että kielellisten valmiuksien käyttöä todentuntuisissa hoitotyön tilanteissa. Lähde
Nuoret ja raha
Vuonna 2024 merkittiin lähes kaksi miljoonaa maksuhäiriömerkintää. Samoilla henkilöillä on useita merkintöjä. Huolestuttavaa on se, että Asiakastiedon tilastojen mukaan nuorilla, 20-24-vuotiailla, on erityisen paljon maksuhäiriömerkintöjä, ja että nuorten osuuden kasvu on jatkunut jo useamman vuoden ajan. Tässä artikkelissa tarkastellaan syitä nuorten taloudenhallinnan ongelmiin ja mietitään ratkaisuja. Lähde
LAB Focus
Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston hankkeissa edistetään tasa-arvoa työmarkkinoilla
Suomalaiset työmarkkinat ovat edelleen vahvasti sukupuolittuneet. Naiset ja miehet työskentelevät pääosin eri aloilla, ammateissa ja tehtävissä. Kun työmarkkinat ovat näin vahvasti sukupuolen mukaan eriytyneet, näkyy tämä rakenne paitsi työllisyydessä, myös työttömyydessä. Rakennemuutokset osuvat eri tavoin sukupuolisidonnaisille aloille ja kokonaiset alat voivat uusiutua tai kadota. Juuri tällaisia iskuja vaimentamaan on perustettu JTF-rahasto, jonka tarkoituksena on lieventää […] The post Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston hankkeissa edistetään tasa-arvoa työmarkkinoilla appeared first on LAB Focus.
Ajankohtaisia alueellisia kehitysnäkymiä Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa
Etelä-Karjala ja Kymenlaakso kulkevat monessa suhteessa rinnakkaisia polkuja talouden murroksessa. Molempien maakuntien tilannetta leimaavat teollisuuden rakennemuutokset, logistiikan hiljeneminen ja matkailun vaikeudet. Alueiden välillä on kuitenkin selviä eroja siinä, miten voimakkaasti muutokset heijastuvat ja millaisia investointeja on näköpiirissä. KaakkoACT -hankkeessa luodaan tilannekuvaa alueen todellisuudesta ja luodaan tämän pohjalta uusia tulevaisuuskuvia, joiden pohjalta mietitään ja kokeillaan myös […] The post Ajankohtaisia alueellisia kehitysnäkymiä Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa appeared first on LAB Focus.
Varautuminen vahvistaa valmiutta ja luo toivoa
Poikkeusolot haastavat yhteiskunnan rakenteita ja ihmisten jaksamista. Varautuminen vahvistaa toimintakyvyn ja toivon säilymistä myös haastavina aikoina, niin organisaatioissa kuin yksilöissäkin. Suomen lainsäädännössä poikkeusoloilla tarkoitetaan tilanteita, joissa yhteiskunnan toiminta vaarantuu olennaisesti. Näitä voivat olla aseellinen hyökkäys tai siihen rinnastettava vakava uhka ja sen jälkitila, väestön toimeentuloon tai talouden perustoihin kohdistuva erityisen vakava kriisi, laaja-alainen suuronnettomuus sekä […] The post Varautuminen vahvistaa valmiutta ja luo toivoa appeared first on LAB Focus.
Uusimmat julkaisut
fi=Julkaisut|sv=Publikationer|en=Publications|
Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutukset -tutkimusraportti
Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutukset -tutkimusraportti Tiitta, Iira Kansalliset ja kansainväliset strategiat ovat tunnistaneet tarpeen vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ilmasto- ja ympäristöosaamista. Maailman terveysjärjestö WHO korostaa, että terveydenhuollon henkilöstön koulutus ja osaamisen kehittäminen ovat keskeisiä keinoja ilmastonmuutoksen terveysvaikutusten ehkäisemisessä ja niihin sopeutumisessa. Kansallisten ja kansainvälisten linjausten mukaisesti koulutusta tarvitaan, jotta sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat edistää terveyttä muuttuvassa ilmastossa ja toimia kestävän kehityksen ja planetaarisen terveyden edistäjinä omissa organisaatioissaan. Näistä lähtökohdista LAB-ammattikorkeakoulussa käynnistettiin koulutuksen suunnittelu, jonka tavoitteena on kehittää ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutusmalli. Mallin tarkoituksena on vastata koulutuksen ja työelämän tunnistamaan osaamisvajeeseen tarjoamalla tieteellisesti perusteltu ja käytännönläheinen kokonaisuus, joka vahvistaa hoitajien ja muiden sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden ilmasto- ja ympäristöosaamista. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutuksia osallistujien tietoisuuteen, osaamiseen ja toimijuuteen. Tavoitteena oli tuottaa tutkimusperustaista tietoa siitä, miten koulutus tukee hoitotyön asiantuntijuuden kehittymistä ilmasto–terveysnäkökulmasta sekä tunnistaa koulutuksen sisällölliset ja pedagogiset vahvuudet ja kehittämiskohteet. Kaikki aineistolähteet muodostivat yhtenäisen kuvan koulutuksen vaikuttavuudesta. Koulutus lisäsi merkittävästi osallistujien tietopohjaa, terävöitti riskien havaitsemista ja vahvisti ammatillista toimijuutta. Muutos näkyi sekä arjen valinnoissa että työyhteisöjen käytännöissä, ja ilmasto–terveys nousi entistä useammin keskustelunaiheeksi kollegoiden ja potilaiden kanssa. Osallistujien alkuperäiset toiveet – tutkimusperustainen tieto, käytännön työkalut ja vaikuttava viestintä – heijastuivat selkeästi saavutetuissa tuloksissa. Laadulliset havainnot osoittivat, että oppiminen ei jäänyt faktatiedon tasolle, vaan ilmeni myös tunteiden käsittelynä, vuorovaikutuksena ja ammatillisena identiteettinä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa ilmasto- ja terveysosaamisen vahvistamisessa, hoitotyön koulutuksen kehittämisessä ja terveydenhuollon organisaatioiden strategisessa varautumisessa ilmastonmuutoksen terveysuhkiin.
Kielimentorin työkirja
Kielimentorin työkirja Lindeberg, Tytti; Liski, Evelina Tähän työkirjaan on koottu toimintatapoja, ideoita ja harjoituksia, joita on kokeiltu Elma 2.0 - Kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla -hankkeen järjestämissä kielimentorimallin piloteissa Päijät-Hämeen hyvinvointialueella vuosina 2024–2025. Työkirjaa voivat käyttää sosiaali- ja terveysalan työyhteisöjen kielimentorit, perehdyttäjät ja kaikki työpaikalla tapahtuvasta kielenoppimisesta kiinnostuneet työntekijät ja esihenkilöt.
Yhteenveto tekstiilien tunnistuksen nykytilasta
Yhteenveto tekstiilien tunnistuksen nykytilasta Arvez, Enni; Rintala, Niko; Kharbach, Mourad OmniTexLux-hankkeessa kehitetään tekstiilien tunnistusta hyödyntämällä moderneja tunnistusteknologioita ja tekoälyä. Yhtenä tavoitteena on ollut tehdä tekstiilien tunnistuksesta tilannekatsaus. Kartoitusten pohjalta syntyi tämä yhteenveto, jossa käsitellään tekstiilien tunnistuksen haasteita ja nykytilannetta. Hankkeen toteuttajana on LAB-ammattikorkeakoulu ja hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Hankkeen rahoittajana toimii Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.