”Eturauhasen koepalan otto” –fraasin kehittäminen sairaanhoitajan työn tueksi

Suomessa todetaan vuosittain yli 5000 uutta eturauhasensyöpää. Se on miesten yleisin syöpä. Elossa olevia eturauhasensyöpään sairastuneita, joiden diagnoosista on kulunut 5 vuotta tai vähemmän, on 60 000.

Eturauhasensyöpäpotilaat kuormittavat mittavasti terveydenhuoltojärjestelmää (Leppä ym. 2024). Eturauhassyöpä varmennetaan tai poissuljetaan ottamalla eturauhasesta histologinen näyte, jonka patologi tutkii. Eturauhasen koepalojen otto on kriittinen osa hoitopolun alkuvaihetta (Kilpeläinen ym. 2025). Sen takia kirjaamisen tulee olla yhdenmukaista ja potilasturvallista (Kauvo ym. 2025).

LAB-ammattikorkeakoulun uroterapian täydennyskoulutuksen kehittämistehtävänä syntyi fraasi helpottamaan sairaanhoitajan työtä urologian vastaanotolla Porvoon sairaalassa. Fraasin avulla sairaanhoitaja pystyy nopeuttamaan kirjaamista ja varmistamaan, että kaikki tärkeät asiat tulee huomioitua ja kirjattua potilaan eturauhasen koepalan oton yhteydessä. Fraasin avulla sairaanhoitaja pystyy dokumentoimaan tiedot yhdenmukaisesti. Tämä vähentää muistikuormaa ja parantaa potilasturvallisuutta (Kauvo ym. 2025).

Sairaanhoitajan osuus koepalan otossa

Eturauhasen koepala voidaan ottaa joko systemaattista tai kognitiivista näytteenottoa käyttäen. Systemaattista näytteenottoa käytetään, kun on ilmeistä, että potilaalla on eturauhasensyöpä. Näytteenotossa otetaan kattavasti ja järjestelmällisesti koepaloja eturauhasen eri alueista. Kognitiivista näytteenottoa käytetään, kun magneettikuvissa todetaan epäilyttävä alue. Tällöin urologi ottaa kohdennetusti useita biopsioita, tyypillisesti 3–5 neulanäytettä (Kilpeläinen ym. 2025). 

Sairaanhoitajan työ koepalan otossa on monivaiheista. Potilaan henkilöllisyys, allergiat, verenohennuslääkkeet ja ulkomaanmatkat tulee varmistaa. HUS:n ohjeiden mukaan antibioottiprofylaksiana annetaan joko siprofloksasiini tai fosfomysiini. Sairaanhoitaja kerää tarvittavat välineet, valmistelee ultraäänilaiteen ja varmistaa urologilta näytteenoton tyypin. Transrektaalisessa tekniikassa potilaalle annetaan polyvidonijodia ja puudutegeeliä peräsuoleen. Toimenpiteen aikana ja sen jälkeen kivunarviointi on tärkeää. Näytteenoton jälkeen potilaalle annetaan suulliset ja kirjalliset kotihoito-ohjeet ja muistutetaan infektioriskistä, joka voi vaatia nopeaa hoitoon hakeutumista (HUS 2025 ja Eturauhassyöpä 2025).

Fraasit ovat osa rakenteista kirjaamista

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön tulee merkitä potilasasiakirjoihin potilaan hoidon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen ja seuraamisen turvaksi tarvittavat tiedot rakenteisesti. Rakenteisella kirjaamisella tarkoitetaan potilastiedon kirjaamista yhteisten ja sovittujen rakenteiden avulla (THL 2024).

Fraasit ovat yksi osa laajempaa rakenteellista kirjaamista, jossa tietoa ei tallenneta pelkästään vapaatekstinä, vaan myös määrämuotoisena. Fraasien avulla pystytään yhtenäistämään kirjauksia, nopeuttamaan dokumentointia, vähentämään toistuvaa kirjoittamista ja varmistamaan olennaisten asioiden läpikäyntiä (ACEP 2021).

Fraasi muotoutui nelivaiheisesti

Fraasin kehittäminen eteni PDCA-mallia hyödyntäen: ensin koottiin tietopohja, sitten kerättiin toiveita hoitajilta, jalkautettiin fraasi käytäntöön ja lopuksi muokattiin sitä saadun palautteen perusteella. Kesällä 2026 HUS:n urologinen johtoryhmä linjasi, että kognitiiviset koepalat otetaan jatkossa fuusiobiopsioina transperianaalisesti. Lähin tähän tarkoitukseen soveltuva laite on Meilahdessa. Tämä tarkoittaa, että Porvoon sairaalassa otetaan jatkossa vain systeemikoepaloja transrektaalisesti.

Kesällä 2026 annetuissa palautteissa sairaanhoitajat kokivat fraasin selkeäksi ja hyödylliseksi. Suurin muutos oli kognitiivisten koepalojen poistaminen Porvoon käytännöstä. Fraasia muokattiin niin, että se palvelisi mahdollisimman hyvin Porvoon sairaalan urologisia vastaanottoja. Viimeistelty ja lopullinen fraasi otettiin käyttöön elokuussa 2026.