Check-lista kotiutuksen tukena toistokatetroivan potilaan hoidossa

Toistokatetrointia voidaan käyttää, kun virtsaaminen spontaanisti ei onnistu tai jos rakkoon jää runsaasti jäännösvirtsaa. Jäännösvirtsalla tarkoitetaan virtsamäärää, joka jää rakkoon spontaanin virtsaamisen jälkeen. Toistokatetroinnin voi toteuttaa hoitaja, mutta myös potilas itse tai potilaan läheinen. Ohjauksen itsekatetrointiin tekee uroterapeutti tai asiaan perehtynyt sairaanhoitaja. (Seppälä 2024; Sinkkonen 2023; Seppälä 2023; Newman 2021,97–98.)

Turvataksemme itsekatetroivien potilaiden kotiutuksen laadimme check-listan kotiutuksen tueksi. Toistokatetroivien potilaiden kotiutuksia tehdään niin kirurgian vuodeosastolla, päivystyksessä kuin muillakin vuodeosastoilla. Kätevän tarkistuslistan avulla voi varmistaa kotiuksen kaikki lähtökohdat ja järjestää tarvittaessa kotiin apuja, jotta katetrointi kotona onnistuu turvallisesti. Toistokatetroinnin oikea opettaminen on tärkeää, jotta kotiutuminen on turvallista. Tärkeää on muistaa, että kotiutuvalla potilaalla on turvallinen ja luottavainen olo kotona pärjäämisen suhteen. Tämän takia alkuun järjestetty kotiapu voi olla kotona pärjäämisen kannalta tärkeää.

Check-lista parantaa laatua ja yhtenäistää tekemistä

Tarkistuslistoja on käytössä paljon eripuolilla sairaalamaailmaa ja ne yleistyvät koko ajan. Listojen laatimisen taustalla on potilasturvallisuuslaki ja tavoitteena ehkäistä potilasvahinkoja. (Ikonen & Welling 2020.) Tarkistuslistan tarkoituksena on olla tukena ja kehittää työnlaatua. Tarkistuslistan avulla voidaan ennakoida mahdollisia tulevia haasteita. Se toimii tukena ja pohjana yhtenäiselle tekemiselle. (Raukola-Lindblom, Salminen & Huhtasalo 2023.) Tarkistuslistojen avulla vähennetään virheitä, kun hoitajan ei tarvitse luottaa vain muistiin tai tarkkaavaisuuteen (Kinnunen & Helovuo 2019).

Kehitimme toistokatetroivien tarkistuslistan yhteistyössä Etelä-Karjalan keskussairaalan vuodeosaston urologian ylilääkärin kanssa. Otimme kehitystyössä huomioon myös asioita, joita monet potilasta kotiuttavat ammattilaiset olivat tuoneet haasteina esiin. Tarkistuslistasta pyrittiin tekemään helppolukuinen ja kattava, jotta jokainen listaa käyttävä onnistuu kotiututtamisessa turvallisesti.

Toimintakyvyn arviointi kotiutuksen perusteena

Kotiutuksen yhteydessä check-lista käydään läpi kohta kohdalta potilasturvallisuuden varmistamiseksi. Ensin arvioidaan, onko potilaalla riittävä toimintakyky itsenäiseen toistokatetrointiin. Jos toimintakyky herättää epäilyksiä, potilaalle järjestetään kotihoito. Jos kotiuttaja arvioi toimintakyvyn riittäväksi, kotiutus tehdään listan ohjeiden mukaisesti. Mikäli suorituksessa on vielä pientä epävarmuutta, kotiin voidaan järjestää alkuvaiheen tukea katetroinnin turvaamiseksi.

Kattavan tarkistuslistan kehitystyön tavoitteena on tehdä kotiuttamisprosessista mahdollisimman helppoa. Listaa on esitelty ja testattu Etelä-Karjalan keskussairaalan vuodeosastolla K2 sekä varahenkilöstön koulutuksessa. Samalla on kerätty palautetta Forms-kyselyllä. Saatu palaute on ollut positiivista, ja lista koetaan tärkeäksi sekä hyödylliseksi työkaluksi. 

Ammattilaisten palautteet tarkistuslistan jatkokehityksessä

Palautteen perusteella haastavimmaksi on koettu oikean katetrin valinta, johon toivotaan selkeää ohjeistusta ja koulutusta. Myös katetrointitiheydestä on kaivattu tarkempia ohjeita. Sairaalan olemassa oleva ohjetaulukko katetrointitiheydestä onkin jo päätetty lisätä tarkistuslistan liitteeksi.

Kokonaisuutena tarkistuslista koetaan selkeänä ja tärkeänä työkaluna. Palautetta antaneiden mukaan lista helpottaa kotiuttamista ja varmistaa, ettei mikään vaihe unohdu kohta kohdalta edetessä. Erityisen hyvänä asiana pidetään listalla olevaa ohjetta ottaa tarvittaessa yhteys uroterapeuttiin. Tämä mahdollistaa matalan kynnyksen neuvonnan ongelmatilanteissa.