Yrittäjyyttä tukevat palvelut ja yrittäjän yhteiskunnassa kohtaama arvostus ovat eri asioita. Suomen yrittäjyyskulttuurin kehittämisessä kannattaa tarkastella myös mahdollisuuksia jatkaa epäonnistumisen jälkeen.
Global Entrepreneurship Monitor -raportissa Suomen fyysinen infrastruktuuri saa asiantuntijoilta arvion 8,5 ja yrittäjyyttä tukevat sosiaaliset ja kulttuuriset normit 4,7 asteikolla 0–10. Virossa normien arvio on 7,3. Väestökyselyn suomalaisvastaajista 51 prosenttia ilmoittaa epäonnistumisen pelon estävän yrityksen perustamisen. (Björk ym. 2026.) Luvut eivät kuitenkaan erottele, kuinka paljon pelkoon vaikuttavat taloudelliset seuraukset ja kuinka paljon muiden suhtautuminen.
Arvostus on osa toimintaympäristöä
Institutionaalisessa tutkimuksessa toimintaympäristöä tarkastellaan sääntelyn, yhteisten käsitysten sekä arvojen ja normien kautta (Torkkeli ym. 2019). Siinä normien näkökulma kertoo, mitä yhteiskunnassa pidetään hyväksyttävänä ja arvostettuna. Yrityksen perustamisen helppous ja yrittäjän riskinoton hyväksyminen ovat siten eri kysymyksiä. Normien merkitystä voi tarkastella esimerkiksi siinä, pääseekö aiemmin epäonnistunut yrittäjä keskustelemaan uudesta hankkeestaan rahoittajien ja kumppanien kanssa.
Pelkkä asenteiden muuttaminen olisi silti liian kapea tavoite, koska myös yrittäjyyspolitiikan tuki ja painoarvo saavat GEM-raportissa Suomessa arvion 4,7 (Björk ym. 2026). Epävarmuus toimeentulosta tai rahoituksesta sinänsä voikin usein olla perusteltu syy varovaisuuteen.