Aineeton arvonluonti

Suomen yrittäjyysekosysteemi kasvuyrittäjän näkökulmasta

Suomessa yrittäjyyden infrastruktuuri saa vahvoja arvioita, mutta yrittäjien kasvuodotukset ovat matalat. Kasvuyritykselle olennaista on, miten se saa tarvitsemansa osaamisen, rahoituksen ja verkostot käyttöönsä.

Yrittäjyysekosysteemi muodostuu toisistaan riippuvaisista yhteiskunnallisista toimijoista ja tekijöistä, joiden yhteistoiminta mahdollistaa tuottavan yrittäjyyden (Stam 2015). Uudessa GEM 2025/2026-raportissa Suomen fyysinen infrastruktuuri saa asiantuntijoilta asteikolla 0–10 arvion 8,5 ja kaupalliset ja asiantuntijapalvelut 6,9. Yrittäjyyttä tukevan kulttuurin arvio on Suomessa 4,7 ja Virossa 7,3. (Björk ym. 2026.) Suomen yrittäjyysekosysteemistä on siten kasvuyrittäjyyden tukemisen näkökulmasta sekä vahvuuksia että puutteita.

Tutkimuskartoituksessamme yrittäjyysekosysteemissä erityisen tärkeitä toimintoja ovat verkostot, alueelliset olosuhteet ja toimijoiden oma aloitteellisuus (Velt, Torkkeli & Laine 2020). Wurthin ym. (2022) katsaus korostaa tarvetta selvittää ekosysteemin osatekijöiden yhteisvaikutuksia ja niiden yhteyksiä yrittäjyyden tuloksiin. Kasvuyrityksen kannalta kannattaa siten kysyä, miten saatavilla oleva osaaminen, rahoitus ja verkostot tukevat yhdessä yritysten kasvutavoitteita.

Kuva 1. Kasvuyritys tarvitsee yhteyksiä osaajiin ja yhteistyökumppaneihin. (Coleman 2023)

Kasvun vaihe määrittää, mitä ekosysteemiltä tarvitaan

Suomalaisia ja virolaisia nopeasti kansainvälistyviä startup-yrityksiä koskevassa tutkimuksessamme, jossa selvitettiin yritysten perustajien arvioita resurssien merkityksestä eri vaiheissa, vastaajat arvioivat ekosysteemin osatekijöiden merkitystä kahdessa varhaisessa vaiheessa. Osaavien työntekijöiden ja pääomasijoitusrahoituksen merkitys arvioitiin tärkeimmäksi vaiheessa, jossa liikeidean toimivuutta todennetaan (Velt, Torkkeli & Saarenketo 2020). 

Kasvuyritysten tukemiseksi kannattaakin muistaa, että yritysten tuotekehitykseen voi löytyä osaamista niiden omista tiimeistä ja korkeakouluista, mutta kansainvälisen myynnin onnistunut käynnistäminen ja johtaminen vaatii usein ihmisen, jolla on siitä jo kokemusta. Rahoitusta suunniteltaessa on siksi selvitettävä myös, mistä yritys saa myynnistä vastaavan henkilön ja miten se pääsee keskustelemaan mahdollisten asiakkaiden kanssa.

Ekosysteemin toimijat voivat täydentää toisiaan: korkeakoulu auttaa ratkaisun testaamisessa, sijoittaja rahoittaa ja aiemmin kansainvälistyneen yrityksen johtaja neuvoo myynnin järjestämisessä. Yhteistyö kannattaa kuitenkin sopia tietyn kasvutavoitteen ympärille. 

Pieni maa täydentää ekosysteemiään rajojen yli

Tutkimuksessamme tarkastelimme Suomen ja Viron ekosysteemejä rajat ylittävän kokonaisuuden näkökulmasta (Velt, Torkkeli & Saarenketo 2020). Tästä näkökulmasta alueellisten kehittäjien ja korkeakoulujen kannattaa auttaa kasvuyrityksiä löytämään täydentävää osaamista myös ulkomailta.

Jokaiselle alueelle ei tarvitse rakentaa kaikkia kasvun edellytyksiä erikseen, vaan esimerkiksi kansainvälisen myynnin osaajaa etsivälle yritykselle ulkomainen kumppani tai korkeakoulun kansainvälinen alumniverkosto voi tarjota yhteyden, jota paikallinen palveluvalikoima ei sisällä. Arvioinnissa ratkaisee, mitä yritys pystyy yhteistyön ansiosta tekemään ja millaista osaamista sille kertyy.

Kehittäminen tarvitsee tietoa myös tekemättä jääneistä päätöksistä

Yrittäjyysekosysteemiä kehitetään nyt pitkälti rakenteita mittaavien indeksien ja asiantuntija-arvioiden varassa, mutta niiden rinnalle tarvitaan tietoa kasvua tavoittelevien yritysten toteutuneista rekrytoinneista, uusista asiakkuuksista ja rahoituksen käytöstä. Lisäksi on oltava perustelut myös päätöksille, jotka jäivät tekemättä. Vasta yritysten omien kokemusten perusteella voidaan sanoa, tarvitaanko lisää koulutusta, yhteyksiä muualla toimiviin osaajiin vai muutoksia rahoituksen ehtoihin.

GEM sisältää asiantuntija-arvioiden lisäksi väestökyselyn, jolla selvitetään myös yrittäjyysaktiivisuutta ja kasvuodotuksia (Björk ym. 2026). Vertailutiedon rinnalle tarvitaan tietoa kasvuyritysten rekrytoinneista, uusista asiakkuuksista ja rahoituksen käytöstä. Myös toteutumatta jääneiden päätösten syitä kannattaa selvittää. Sopivan osaajan puuttuminen ja liian kalliiksi arvioitu rekrytointi vaativat erilaisia ratkaisuja.

Lähteet

Björk, P., Joensuu-Salo, S., Viljamaa, A., Saarela, M., Yeasmin, N., van der Have, R., Kotavaara, O., Varamäki, E. & Muhos, M. 2026. Global Entrepreneurship Monitor 2025/2026 Finnish Report. Publications of the University of Oulu Kerttu Saalasti Institute 4/2026. Oulun yliopisto. Viitattu 9.11.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202604012418

Coleman, D. 2023. A group of people sitting around a table. Unsplash. Viitattu 9.11.2026. Saatavissa https://unsplash.com/photos/a-group-of-people-sitting-around-a-table-jIKxRCInAFA

Stam, E. 2015. Entrepreneurial ecosystems and regional policy: A sympathetic critique. European Planning Studies. Vol. 23 (9), 1759–1769. Viitattu 9.11.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1080/09654313.2015.1061484

Velt, H., Torkkeli, L. & Laine, I. 2020. Entrepreneurial ecosystem research: Bibliometric mapping of the domain. Journal of Business Ecosystems. Vol. 1 (2), 43–83. Viitattu 9.11.2026. Saatavissa https://doi.org/10.4018/JBE.20200701.oa1

Velt, H., Torkkeli, L. & Saarenketo, S. 2020. Transnational entrepreneurial ecosystems: The perspectives of Finnish and Estonian born-global start-ups. Teoksessa Novotny, A., Rasmussen, E., Clausen, T. H. & Wiklund, J. (toim.) Research Handbook on Start-Up Incubation Ecosystems. Edward Elgar Publishing. 110–134. Viitattu 9.11.2026. Saatavissa https://doi.org/10.4337/9781788973533.00013

Wurth, B., Stam, E. & Spigel, B. 2022. Toward an entrepreneurial ecosystem research program. Entrepreneurship Theory and Practice. Vol. 46 (3), 729–778. Viitattu 9.11.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1177/1042258721998948

 

 

Lue myös