Öljylämmitys uuden päästökaupan aikakaudella – Ajantasaisen rakennustiedon merkitys korostuu

Suomen tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä, mikä edellyttää fossiilisten polttoaineiden käytön merkittävää vähentämistä. Rakennusten lämmitysratkaisuilla on keskeinen rooli energiankäytön päästöjen vähentämisessä. Tämän vuoksi öljylämmityksestä luopumiseen on kannustettu Suomessa jo useiden vuosien ajan esimerkiksi valtionavustuksilla, jotka tukevat siirtymistä vähäpäästöisempiin lämmitysratkaisuihin. (Motiva 2026; Ympäristöministeriö 2026.)

Öljylämmitys ei ole vielä kadonnut Suomen rakennuskannan lämmitystavoista, vaikka sen käyttö on vähentynyt nopeasti. Kehityksen seuraamista hankaloittaa se, että lämmitysjärjestelmän vaihtuminen ei aina näy ajantasaisesti rekisteritiedoissa. Tiedon tulisi olla mahdollisimman ajantasaista, jotta öljylämmityksen päästöjä ja siitä luopumisen etenemistä voidaan seurata ja jotta päästövähennystoimia voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisesti. (Tilastokeskus 2026.)

Aiheen ajankohtaisuutta lisää Euroopan unionin uusi ETS2 (Emission trading system) -päästökauppajärjestelmä. Hinnoittelu sisältää jatkossa myös rakennusten ja tieliikenteen polttoaineiden käytöstä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt. ETS2-järjestelmän on tarkoitus tulla täysimääräisesti käyttöön vuonna 2028. Velvoitteet kohdistuvat polttoaineiden toimittajiin, mutta kustannukset voivat välittyä fossiilisten polttoaineiden hintoihin. (Euroopan komissio 2026.)

Rakennusten lämmitys osaksi uutta päästökauppaa

ETS2-järjestelmä toimii nykyisen EU-päästökaupan rinnalla ja laajenee sektoreihin, jotka eivät kuulu nykyisen järjestelmän piiriin samalla tavalla. Rakennusten osalta se kohdistuu erityisesti lämmityksessä käytettäviin fossiilisiin polttoaineisiin. Tavoitteena on vähentää ETS2-sektoriin kuuluvien toimintojen päästöjä 42 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. (Euroopan komissio 2026.)

Kunnilla on tärkeä rooli rakennuskannan lämmitystietojen seurannassa ja ajantasaisuuden varmistamisessa. Ajantasainen tieto lämmitysratkaisuista auttaa seuraamaan päästöjä ja kohdentamaan energianeuvontaa sekä päästövähennystoimia sinne, missä niitä eniten tarvitaan. 

Rekisterimerkintä ei aina kerro nykytilannetta

Julia Reidin (2026) opinnäytetyössä havaittiin, ettei rakennusten lämmitystä koskeva tieto muodostu yhdestä kattavasta ja jatkuvasti päivittyvästä tietolähteestä. Rakennusrekisterin merkintä voi säilyä ennallaan, vaikka lämmitysratkaisu olisi muuttunut. Myös Tilastokeskus (2026) toteaa, ettei tieto lämmitystavan muutoksista välttämättä kirjaudu rekisteriin.

Reidin (2026) tutkimuksen lähtöaineistossa oli 2 187 valmista asuinrakennusta, joiden pääasialliseksi polttoaineeksi oli merkitty öljy. Tietoja verrattiin useisiin aineistolähteisiin, ja 957 rakennuksessa havaittiin lämmitysratkaisun muutokseen viittaavaa tietoa. Näistä 480 rakennuksen muutos voitiin vahvistaa vähintään kahden toisistaan riippumattoman aineistolähteen perusteella.

Tulos osoittaa, miksi lähtötietojen ajantasaisuudella on merkitystä. Jos lämmitysratkaisu on muuttunut mutta tieto ei päivity käytettävään aineistoon, kokonaiskuva öljylämmityksen määrästä voi poiketa rakennuskannan todellisesta nykytilanteesta.

Ajantasainen tieto tukee toimien kohdentamista

ETS2-järjestelmä muuttaa fossiilisen lämmityksen toimintaympäristöä ja tekee ajantasaisesta rakennustiedosta entistä tärkeämpää. Kunnille tämä tarkoittaa tarvetta tunnistaa, missä öljylämmitystä edelleen käytetään ja missä siitä on jo luovuttu. Pelkkä rekisterimerkintä ei aina riitä tähän. (Euroopan komissio 2026; Tilastokeskus 2026.)

Ajantasainen rakennuskohtainen tieto auttaa seuraamaan lämmitysratkaisujen muutosta, tarkentamaan päästölaskennan lähtötietoja sekä kohdentamaan energianeuvontaa, viestintää ja muita päästövähennyksiä tukevia toimia (Reid 2026).

Ajantasainen tieto antaa realistisemman kuvan rakennuskannan nykytilanteesta ja auttaa seuraamaan lämmitysratkaisujen muutoksia. Samalla se tukee öljylämmityksestä luopumisen etenemisen arviointia ja päästövähennystoimien tarkoituksenmukaista kohdentamista.