Moni tunnistaa varmasti tilanteen, kun ajatus harhailee etäkokouksessa tai webinaaria kuunnellessa, sähköposti vetää puoleensa ja kiireisen ihmisen mieli yrittää toimittaa montaa asiaa samaan aikaan muttei oikeasti keskity mihinkään. Huomio ei pysy olennaisessa, vaan mieleen tulvii koko ajan uusia tehtäviä tai ärsykkeitä, joihin on vaikea olla reagoimatta heti.
Usean asian tekeminen yhtä aikaa tai limittäin rasittaa aivoja ja aiheuttaa levottomuutta. Multitaskaajat ovat alttiita virheiden tekemiselle, kun aivot siirtelevät tarkkaavaisuutta tehtävien välillä eivätkä ehdi asettua niistä minkään äärelle. (Kujala 2020.) Tietotyöläistä turhauttaa, kun kaikki tuntuu keskeneräiseltä eivätkä asiat tule valmiiksi.
Neulomalla hetkeen kiinni
Mikä siis avuksi; miten rauhoittua kulloinkin käsillä olevan asian äärelle ja estää ajatuksia sinkoilemasta sinne tänne? Ehdotan ratkaisua, jonka totesin omalla kohdallani toimivaksi jo vuosia sitten. Yliopistossa opiskellessani havaitsin kovin helposti ajautuvani luennoilla tilanteeseen, jossa olin fyysisesti paikalla mutta henkisesti en lainkaan läsnä. Tarvitsin tekemistä, joka ankkuroisi minut tiiviisti aikaan ja tilaan ja auttaisi keskittymään luennoitsijan puheeseen. Otin neuletyön mukaan luentosaliin ja kas, oppimistulokseni paranivat välittömästi.
Erikoista on, että samanaikainen neulominen ja kuunteleminen on periaatteessa multitaskaamista. Yksinkertainen käsillä tekeminen ei kuitenkaan hajota huomiota samalla tavalla kuin kaksi ajattelua vaativaa tehtävää. Esimerkiksi Andrade (2010) havaitsi tutkimuksessaan, että piirteleminen kuuntelutehtävän aikana edisti keskittymistä niin, että piirtelijät muistivat kuulemastaan enemmän kuin ne, jotka vain kuuntelivat. Neulojille tehdyssä kyselytutkimuksessa noin 60 prosenttia vastaajista raportoi neulomisen parantavan heidän muistiaan ja keskittymiskykyään (Riley ym. 2013).
Kaikki multitaskaaminen ei ole samanlaista
Useamman asian tekeminen samaan aikaan on haitaksi aivoille silloin, kun ne kuormittavat samaa muistialuetta. Tarkkaavaisuuden jakaminen palaverin ja sähköpostin välillä on vaikeaa, koska molemmat toimet tarvitsevat aktiivista työmuistia. (Leinonen 2020.) Tuttu ja paljon harjoiteltu toiminta sen sijaan automatisoituu, jolloin sen suorittaminen perustuu pitkäkestoiseen muistiin ja vaatii vähemmän tietoista kontrollia (Servant ym. 2018). Kokenut neuloja tuottaa silmukoita sen kummemmin asiaa ajattelematta, ja samaan aikaan on mahdollista seurata keskittyneesti esimerkiksi webinaarin keskustelua (vrt. Riley ym. 2013, 54).
Aivan kaikki neuleet eivät toki sovi seuraksi webinaariin tai kokoukseen. Esimerkiksi uuden tekniikan opettelu tai monimutkainen pitsikuvio kannattaa säästää kotisohvalle tai muuhun rauhalliseen hetkeen, koska ne edellyttävät tarkkaavaisuutta ja työmuistin käyttöä. Palaverineuleeksi käyvät vaikkapa helpot huivit, kaulurit ja pipot, ja itse neulon myös villapaitoja, kunhan työvaihe ei vaadi laskemista tai muuta aivojen herättelyä. Parhaita tilanteita neulomiseen ovat henkilöstöinfojen tyyppiset kokoukset, joihin osallistutaan lähinnä kuuntelemalla, ja informaalit palaverit, kuten oman tiimin tapaamiset.