Digitaalinen tietovirta vahvistaa teollisen puurakentamisen kilpailukykyä

LAB-ammattikorkeakoulu järjesti LAB Wood -tulevaisuusfoorumin yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa Lahden kampuksella 17.9.2026 (LAB 2026a). Tilaisuus kokosi yhteen yli 80 puurakentamisen, puutuotealan, rakennustekniikan, tietomallintamisen ja liiketoiminnan asiantuntijaa, opiskelijaa sekä alan yritystä. Tilaisuuteen osallistuivat myös Puurakentamisen kehitysalusta -hankkeen (LAB 2026b) toteuttajat LAB-, Karelia-, Savonia- ja Xamk-ammattikorkeakouluista sekä Kajaanin amk:sta.

Tapahtumassa tarkasteltiin puurakentamisen tulevaisuutta erityisesti digitaalisen arvoketjun, Building Information Modelling (BIM)-mallinnuksen, Suomen puuteollisuuden merkityksen ja alan tulevaisuudennäkymien näkökulmista. Tilaisuudessa puhuivat muiden muassa yritysyhteistyöstä Puurakentamisen kehitysalusta -hankkeen asiantuntijat Markku Mäki-Hokkonen ja Timo Lehtoviita; yrityksiä edustivat esimerkiksi Sweco Finland (Tähtinen 2026) ja Lapwall (Ylinen 2026). Noin kolmasosa osallistujista oli yrityksistä. 

Seuraava kehitysloikka vaatii sujuvampaa tiedonkulkua 

Digitaalinen tuotetieto ja tietomallinnus ovat keskeisiä teollisen puurakentamisen kehittämisessä (Tähtinen 2026). Rakennusalalla BIM-mallit ovat jo laajassa käytössä, mutta seuraava kilpailukykyloikka edellyttää ennen kaikkea parempaa, jatkuvampaa ja luotettavampaa tietovirtaa. Digitaalinen arvoketju vahvistaa dataohjautuvuutta, verkostomaista toimintaa ja elinkaariperusteista ajattelua. (Tähtinen 2026). Myös Gong ym. (2025) tutkimuksen mukaan BIM toimii koko toimitusketjun digitaalisena selkärankana ja vähentää arvoketjun fragmentoituneisuutta. Puurakentamisessa tietomalli palvelee sekä rakennuksen tietopankkina että tuotannon lähtötietona, mikä tekee tiedon hallinnasta olennaisen osan tuotteiden arvoa ja kilpailukykyä. (Tähtinen 2026) Myös digitaalisen tuotepassin vaatimukset lisäävät tarvetta hallita tuotetietoa entistä järjestelmällisemmin (Ylinen 2026).

Tietomallinnuksen teemoja käsitellään myös Puurakentamisen kehitysalusta -hankkeen webinaarisarjassa (Karelia-ammattikorkeakoulu 2026; LAB 2026b). Marraskuun 2026 webinaarissa keskitytään siihen, miten informaatiomallintaminen ja tietomalleihin perustuva openBIM-käytäntö voidaan toteuttaa tehokkaasti puurunkoisissa teollisuusrakentamisen hankkeissa. Webinaarisarjan muut teemat käsittelevät puun mahdollisuuksia teollisuus- ja hallirakentamisessa sekä teollisuuden hukkalämmön hyödyntämistä (Karelia-ammattikorkeakoulu 2026).

Puurakentamisen mahdollisuudet teollisuusrakentamisessa

Puurakentamisen kehitysalusta -hankkeessa kehitetään alan osaamista, ratkaisuja ja yhteistyöverkostoja yhdistämällä puutuotealan, rakennustekniikan, tietomallinnuksen, kiertotalouden ja liiketoiminnan asiantuntemusta (LAB 2026b). Tavoitteena on vahvistaa puurakentamisen kilpailukykyä ja houkuttelevuutta erityisesti teollisuusrakentamisessa. Hanke tuo yhteen teknologisen kehittämisen ja liiketoiminnan näkökulmat sekä tukee vähähiilisen rakentamisen ratkaisuja.

Hankkeessa kehitetään investointipäätöksenteon arviointimalli (Saarijärvi 2026), jossa huomioidaan eri tekijöiden vaikutukset investointipäätöksiin. Toteutettavuus, kilpailutettavuus ja riskien hallinta ovat tärkeitä investointien päätöksenteossa. 

Teollisia investointeja tulisi tarkastella taloudellisten vaikutusten lisäksi ympäristö-, aluetalous- ja sosiaalisten vaikutusten näkökulmista. Tämä on ajankohtaista esimerkiksi datakeskusten rakentamisessa Suomessa. Aluetalouden kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat, kuinka suuri osa investoinnista jää alueelle, miten paikallisia yrityksiä voidaan hyödyntää, syntyykö uusia työpaikkoja ja vahvistuuko alueellinen osaaminen. Esimerkiksi Etelä-Karjalaan on suunnitteilla tällä hetkellä neljää datakeskusta, jotka työllistäisivät arviolta yli 300 ihmistä (Toijonen 2026). Keskuksista kolme on tulossa Lappeenrantaan ja yksi Imatralle (Toijonen 2026).