Isoissa rakennuksissa navigointi aiheuttaa monesti haasteita. Vieras tai muuttunut ympäristö, rakennuksen eri siivet ja kerrokset sekä tilapäiset kulkujärjestelyt vaikeuttavat suunnistamista. Lisäksi epäselvät ohjeet ja sekava termistö saattavat hidastaa oikean määränpään löytämistä.
Ulkona paikannuksessa hyödynnetään satelliittipohjaisia GPS-paikannusjärjestelmiä. Sisätiloissa rakennusten rakenteet vaimentavat satelliittisignaaleja, joten GPS ei riitä luotettavaan sisätilanavigointiin. (Şentürk ym. 2026, 119.) Sisätiloissa navigointiin onkin kehitetty useita vaihtoehtoisia menetelmiä.
Paikannuksesta ymmärrettäviin ohjeisiin
Sisäpaikannuksessa voidaan hyödyntää esimerkiksi Wi-Fi-verkkoja, Bluetooth-lähettimiä ja puhelimen liikeantureita. Signaalimittauksilla arvioidaan sijaintia, ja liikeantureilla seurataan etenemistä. Ratkaisun valintaan vaikuttavat rakennuksen ominaisuuksien lisäksi tarvittava tarkkuus, käytettävissä olevat laitteet ja kustannukset. (Hailu ym. 2024.)
Automaattisen paikannuksen lisäksi voidaan paikannus toteuttaa esimerkiksi QR-koodien avulla, ja olennaista on myös se, miten reitti esitetään käyttäjälle. Opastusta voidaan tarjota myös valokuvien ja sanallisten ohjeiden avulla. De Cockin ym. (2019) tutkimuksessa sekä tekstiohjeet että opastemerkinnöillä täydennetyt valokuvat auttoivat käyttäjiä löytämään perille vähäisellä koetulla kuormituksella. Olennaista oli, että ohjeet vastasivat käyttäjän tulkintaa ympäristöstä erityisesti risteyksissä ja muissa reitin valintakohdissa.
Sisätilanavigoinnin kolme ulottuvuutta
Sisätilanavigointiin oman lisänsä tuo liikkuminen rakennuksen eri kerrosten välillä. Opasteiden tulee auttaa vierailijaa löytämään oikeaan kerrokseen ja jatkamaan reittiä portaiden tai hissin jälkeen. Rajattu näkyvyys ja toistuvat suunnanmuutokset voivat vaikeuttaa ympäristön hahmottamista. (Makri ym. 2015, 29.)
Ihmiset antavat reittiohjeita useimmiten maamerkkien perusteella, ja maamerkkeihin perustuva suunnistus onkin luonnollinen tapa navigoida uudessa ja vieraassa ympäristössä. Ne auttavat käyttäjää paikantamaan itsensä ja vahvistamaan olevansa edelleen oikealla reitillä. (Makri ym. 2015, 29–31.) Esimerkiksi ohje ”käänny vastaanottotiskin jälkeen oikealle” antaa käyttäjälle näkyvän kiintopisteen ja toimintaohjeen sen kohdalla. Ohjeita laatiessa on tärkeää myös kiinnittää huomiota siihen, erottuuko kuvattu kohde riittävästi muista samankaltaisista paikoista.
Sisätilanavigointi LABin kampuksella
LAB-ammattikorkeakoulun Lahden kampuksilla on käytössä sisätilanavigoinnin mobiilisovellus, joka toimii mobiiliselaimessa ilman erillistä asennusta ja tukee saavutettavuutta ja monikielisyyttä. Sisätilanavigointi ja sen taustajärjestelmä on kehitetty Rahikaisen (2025) opinnäytetyössä. Navigointi alkaa skannaamalla QR-koodi tai valitsemalla kampus, rakennus ja sisäänkäynti. Esimerkiksi Lahden kampuksen Mukkulankatu 19 -rakennuksesta löytyy useita sisäänkäyntipisteitä.
Valittuaan lähtöpisteen käyttäjä näkee listan kohteista, joihin sovellus osaa opastaa. Reitti esitetään askel askeleelta kuvien ja sanallisten ohjeiden avulla: kuvassa näkyvä nuoli ohjaa käyttäjää, ja teksti kertoo, minne mennä seuraavaksi ja kuinka pitkä matka sinne on.
Esimerkiksi ISKU-sisäänkäynniltä Lahden pääkampuksella opastus etenee vaihe vaiheelta: ”Kulje ovien läpi pääaulaan.” – ”Käänny aulasta vasemmalle.” – ”Mene portaiden eteen.” – ”Nouse portaat toiseen kerrokseen.” Tyypillisiin kohteisiin, kuten auditorioon, kirjastoon tai ravintolaan, matkaan kuluu 1–3 minuuttia. Seuraavassa kuvassa (Kuva 1) on esitetty navigointiohjeita ISKU-sisäänkäynniltä auditorioille portaiden kohdalla.