Kahvi
Kahvia keittäessä alle prosentti pavuista siirtyy nesteeseen, kun taas loput päätyvät puruina jätteeksi. Kahvin kulutus tuottaa maailmanlaajuisesti 6-8 miljoonan tonnia jätettä vuodessa. Suomessa kahvin osuus on 13% koko syntyvän ruokajätteen määrästä. Käytetyillä kahvinpuruilla voi kuitenkin olla paljon muitakin käyttökohteita. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi maanparannukseen, bioenergian raaka-aineena tai valmistaa öljyä kosmetiikka-alalle.
Mäski
Mäskiä syntyy sivuvirtana oluen ja tislattujen alkoholijuomien valmistusprosessissa. 40 miljoonaa tonnia mäskiä syntyy joka vuosi oluen valmistuksen yhteydessä. Mäskiä käytetään paljon etenkin eläinten rehuna ja bioenergiana, mutta sitä on käytetty myös paperin ja kartongin valmistuksessa ja viljatuotteiden raaka-aineena.
Ligniini ja sahanpuru
Puuteollisuus tuottaa merkittävän määrän sivuvirtoja valmistusprosessien eri vaiheissa. Sivuvirtoina syntyy muun muassa sahanpurua ja haketta. Näistä on jo pitkään jalostettu erilaisia puupohjaisia tuotteita kuten vaneria ja lastulevyä. Ongelmallista on kuitenkin esimerkiksi viilujen liimaamisessa käytettävät hartsiliimat, joka on myrkyllistä ja aiheuttaa päästöjä.
Ligniini puolestaan on puiden omaa sidosainetta, joka pitää kasvisolukon koossa. Suurin osa tuotetusta ligniinistä poltetaan tällä hetkellä energiaksi. Käyttämällä ligniiniä sidosaineena puujalosteissa, voidaan luoda päästötön ja täysin luonnollinen tuote.
Hius
Hius- ja karvajätettä syntyy satoja tonneja vuodessa. Melkein kaikki hius ja karva päätyy
poltettavaksi sekajätteeseen, koska ne maatuvat huonosti, eikä niillä ole merkittävää taloudellista uusiokäyttökohdetta. Ihmisen ja eläimen karvoilla on kuitenkin paljon hyödyllisiä ominaisuuksia. Ne pystyvät esimerkiksi imemään itseensä merkittävän määrän öljyä ja niitä onkin käytetty öljyvahinkojen siivoamiseen. Rakennusalalla hiuksia pystytään käyttämään betonin lujituksessa, koska ihmisen hiuksella on sama vetolujuus kuin kuparilangalla. Karvoissa on myös paljon keratiinia ja typpeä, joten niitä voitaisiin käyttää mm. kasvien lannoittamisessa.
Mandariininkuori
Suomessa biojätettä syntyy 75kg vuodessa per asukas. Jätettä syntyisi vielä enemmän, jos
kaikki biojäte lajiteltaisiin oikein, eikä se joutuisi esimerkiksi sekajätteen joukkoon.
Biojätettä voidaan käyttää esimerkiksi biopolttoaineiden raaka-aineena, mutta suuriosa
mädätetään tai siitä tehdään multaa. Erilaisia biojätteitä pystytään kuitenkin
jalostamaan vielä korkeamman arvon tuotteiksi.
Sienirihmasto
Mycelium, eli sienirihmasto on sienten maanalainen osa, jonka kautta vesi ja ravinteet kulkeutuvat. Rihmastoa voi kasvattaa itse tarjoamalla sille suotuisan kasvualustan, jonka läpi sieni voi kasvaa. Sienirihmastosta pystytään kasvattamaan tulevaisuudessa elintarvikkeita ja rihmastoa voidaan ruokkia sivuvirroista tehdyillä uutteilla. Sienirihmastoiden kasvattaminen voikin olla yksi keino maailmanlaajuisen ruokaturvan ylläpitämiseksi.