Summaries of Thursday's Presentations from 13:30 to 15:00
Pelkonen, Räsänen: Tekniikan alan suomi
Verna Pelkonen, Elisa Räsänen, Aalto-yliopisto
Millaista kielitaitoa tekniikan alan osaaja tarvitsee? Esittelemme ESR +-rahoitteisen hankkeen Kielituetut osaamispolut alkuvaiheen opetussuunnitelmatyötämme keskittyen Aalto-yliopiston Tekniikan alan suomi -kokonaisuuden ensimmäisten kurssien kehittämiseen. Kokonaisuudessa suomen kielen ja tekniikan alan opettajat kehittävät yhdessä opetusta Aallon englanninkielisen tekniikan alan tutkinto-ohjelman kandidaattiopiskelijoille. Esittelemme otteita kehittämästämme tekniikan alan kielitaitoon keskittyvästä oppimateriaalista, jota pilotoimme syksyllä 2025.
Machaal: Kestävän kehityksen edistäminen kielikeskuksen opetuksessa
Sanna Machaal, Vaasan yliopisto
Kestävä kehitys ja vastuullisuus sisältyvät useiden yliopistojen strategioihin, ja kestävää kehitystä edistetään yliopistojen opetuksessa, tutkimuksessa sekä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Esityksessäni tarkastelen kielikeskuksen kestävän kehityksen edistämistyötä. Tarkastelen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistämistä kielikeskuksen, opintojaksojen ja opetuksen näkökulmista. Vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen on tärkeää kiinnittää huomiota, koska opintojaksoillemme osallistuvat tulevaisuuden päättäjät ja asiantuntijat.
Leppänen: Maailma muuttuu - mikä pysyy?
Sara Leppänen, Taideyliopisto
Kielten lehtoriKehitys on viime vuosikymmeninä ollut nopeaa. Muutoksen keskellä tuttuun kiinnittyminen tukee hyvinvointia. Tarkoituksenani onkin kartoittaa pysyviä elementtejä kielten opetuksessa ja tutkia opetusmenetelmiä, jotka tukeutuvat niihin. Valmistelen aiheesta tutkimussuunnitelmaa, jonka teoreettinen viitekehys tulee mm. motivaatiopsykologian alalta ja hyvinvointitutkimuksista. Esitelmässäni kerron ajattelustani aihevalinnan taustalla, valikoiduista opetusmenetelmistä sekä aiheeseen liittyvistä teorioista ja tutkimuksista.
Isto: Ei kai sinulla ole tupakkaa taskussa? – Ihannekansalainen suomen kielen oppikirjoissa.
Sanna Isto, Oulun yliopisto
Viimeisen kymmenen vuoden aikana suomi toisena kielenä opetuksen tueksi julkaistut oppikirjat tukevat esimerkillisesti funktionaalista kielenoppimista ja edistävät oppijan toimijuutta hyödyntää kielitaitoaan heti alkeistasolta lähtien. Tästä huolimatta oppikirjat eivät ole neutraaleja tekstejä, vaan heijastavat maailmankuvaa sekä käsitystä ihanteellisesta kansalaisesta.
Esityksessä tarkastellaan kriittisen diskurssianalyysin keinoin suomi toisena kielenä oppikirjoja ja pohditaan, millaista ihmiskuvaa oppikirjojen tekstit, kuvat ja harjoitukset välittävät sekä millaista ihannekansalaista ne rakentavat.
Gerlander, Torvelainen, Taalas, Virtanen, Tynjälä, Kallio: Monikielisen vuorovaikutusosaamisen muutos kandidaattiopintojen aikana yliopisto-opiskelijoiden itsearvioimana
Maija Gerlander, Päivi Torvelainen, Peppi Taalas, Anne Virtanen, Päivi Tynjälä, Eeva K. Kallio, Jyväskylän yliopisto
Monikielinen vuorovaikutusosaaminen kehittyy tavoitteellisesti korkea-asteen viestintä- ja kieliopinnoissa. Kuitenkin opiskelijoiden asennoitumista näitä opintoja kohtaan sekä heidän viestintä- ja kieliosaamisensa kehittymistä yliopisto-opintojen aikana on tutkittu systemaattisesti vähän sekä Suomessa että kansanvälisesti. Tarkastelemme seurantatutkimuksen pohjalta, miten monikielinen vuorovaikutusosaaminen muuttuu kandidaattiopintojen aikana yleisesti ja tiedekunnittain. Lisäksi selvitämme opiskelijoiden itsearvioitua osaamista eri kielten käytöstä.
Eriksson, Kreus: Sosiaalityöntekijöiden vuorovaikutusosaaminen muuttuvassa maailmassa: opintojakson kehittäminen kieli- ja viestintäopintojen näkökulmasta
Pia Eriksson, Elina Kreus, Lapin yliopisto
Our presentation discusses the development of a course, Communication Competence in Social Work, focused on building multilingual and multicultural competence. In developing the course, we have sought to respond to the societal changes that are taking place in the field of social work. Our presentation will be in English and in Finnish.
Einiö, Vihava: Kokemuksia improvisaatiosta menetelmänä vieraan kielen ja viestintätaitojen opetuksessa
Ruusa Einiö, Hanna Vihava, LAB-ammattikorkeakoulu/LUT-yliopisto
Improvisaatio on taidelähtöinen menetelmä, jolla voi parantaa luovuutta, vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä vähentää esiintymispelkoa. LUT-yliopistolla toteutetussa interventioprojektissa (2023-2025) käytettiin improvisaatiotekniikoita englannin opetuksessa. Tavoitteena oli luoda psykolgisesti turvallinen oppimisympäristö, joka rohkaisee opiskelijoita puhumaan englantia ja kehittää heidän yhteistyö- ja viestintätaitojaan. Myönteiset kokemukset ja palaute kannustavat jatkamaan näiden tekniikoiden käyttöä opetuksessa.
Suvanto: ”Kaikkihan sitä englantia osaa – paitsi mie” – kielihäpeä korkeakoulujen kieliopinnoissa"
Katja Suvanto, Itä-Suomen yliopisto
Kielihäpeä on terminä tuttu useimmille suomalaisille, ja mediassa aihetta on käsitelty viime vuosina paljon. Korkeakoulukontekstissa teema nousee usein esille englannin opetuksessa, jossa opiskelijalta odotetaan varsin korkeaa kielen osaamisen taitoa. Tässä vuorovaikutteisessa esityksessä pohditaan yhdessä kielihäpeän olemusta ja opettajien kokemuksia häpeää tuntevista opiskelijoista. Pohjustuksena esittelen aihetta koskettavan väitöstutkimukseni tutkimuskysymyksiä ja teoreettisia lähtökohtia.
Kuitunen: Epävirallisesti hankitun vuorovaikutusosaamisen osoittaminen: kuinka kehittää AHOT-prosessia ja tehtävien arviointia?
Anna Kuitunen, Tampereen yliopisto
Esityksessä kerrotaan muulla tavoin hankitun osaamisen AHOT-käytänteistä Tampereen yliopiston kielikeskuksen puheviestinnän opintojaksoilla. Ennen kaikkea esityksessä pohditaan yleisesti vuorovaikutusosaamiseen perustuvien opintojaksojen hyväksilukuun liittyviä haasteita ja etsitään hyviä käytänteitä tulevaisuuteen. Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja jakamaan ajatuksia!
Billington: Mindsets about language learning and their relationship to foreign language anxiety.
Matthew Billington, Aalto University
The talk presents the results of a quantitative study of over 300 university language centre students investigating the link between fixed mindsets about language-learning ability and elevated levels of foreign language anxiety.
Stolt, Lassus: Innovative language use or ongoing language change - Traces of English in a high-stakes exam in Swedish L1
Sofia Stolt, Jannika Lassus, Hanken Svenska handelshögskolan
We examine the Swedish L1-test written in the matriculation examination and place our findings of traces of English influence that can be found in the essays, in an educational context. Even in this high-stakes exam with high demands on normative language use, English leaves its trace.
Mitchell: South Asian Students: Cultural Differences and Educational Adaptation
Derek Mitchell, LAB UAS/LUT University
Over the past few years, universities in Finland have seen a rise in international students from South Asian countries. This presentation aims to inform educators about the diverse cultural backgrounds and learning environments os these students while providing strategies to support their integration into academic life.
Harmanen, Hämäläinen: Numeerisesta arvioinnista sanalliseen - Syitä ja seurauksia.
Katri Harmanen, Eeva Hämäläinen, Tampereen yliopisto
Numeerisen arvioinnin on todettu lisäävän mm. suorituskeskeisyyttä sekä opiskelijoiden välistä vertailua ja kilpailua (esim. Bliss, 2023). Mitä seuraa, kun kielikurssin arviointi muutetaan numeerisesta sanalliseen, hyväksytty/hylätty -asteikolle? Mitä etuja tästä on opiskelijalle? Miten muutos näkyy opettajan työssä? Tule kuulemaan ja jakamaan kokemuksia!
Vänskä: Pedagoginen reformi kirjoitusviestinnän opetuksen näkökulmasta
Hanna Vänskä, Helsingin yliopisto
Opiskelijoiden sisäänotto kasvaa Helsingin yliopistossa tulevina vuosina voimakkaasti. Sen vuoksi myös kirjoitusviestinnässä alettiin pohtia tuoreita pedagogisia ratkaisuja ja kehitettiin uusi akateemisten tekstitaitojen toteutusmuoto vanhojen rinnalle. Tämä monitieteinen verkkototeutus on suunnattu taitaville ja itseohjautuville kirjoittajille, ja siinä korostuvat vertaistyöskentely ja opiskelijan autonomia. Uuden toteutusmuodon, Ellin, pilotointi alkaa syksyllä 2025.
Ranta: Pienryhmäopetuksesta konferenssiin – Puheviestinnän opetuksen pedagoginen reformi
Maiju Ranta, Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston kielikeskus tulee järjestämään tutkintoihin kuluvan äidinkielen opetuksen kaikissa koulutusohjelmissaan seuravan kahden OPS-kauden aikana. Tämä tarkoittaa opiskelijamäärien tuplaantumista puheviestinnän opetuksessa. Tässä esitelmässä keskitytään perinteisen pienryhmäopetusaineen, puheviestinnän, pedagogiseen kehittämistyöhön. Esitelmässä avataan kehittämistyön taustoja, tavoitteita ja strategiaa sekä muutosta edeltävää järkeistämisprosessia yhden oppiaineen näkökulmasta.
Riikonen: Kandidaattivaiheen yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä akateemisesta kirjoittamisesta
Jonna Riikonen, Jyväskylän yliopisto
Kun yliopisto-opiskelija kirjoittaa kandidaatintutkielmansa, hänen tulee hallita monenlaisia kirjoittamistaitoja ja oman alansa tekstikäytänteitä. Tutkielman kirjoittaminen on vaativaa ja opiskelijat kaipaavat työskentelyynsä tukea. Esityksessä tarkastellaan sitä, miten kandidaattivaiheen yliopisto-opiskelijat määrittelevät akateemista kirjoittamista ja miten he asennoituvat tutkielman kirjoittamiseen. Kiinnostuksen kohteena on myös se, miten riittävästi opiskelijat kokevat saavansa tukea kirjoittamisprosessiinsa.
Nurminen: Pedagogista painia vai pedagogisesti kestävää kielen opetusta?
Lautiainen, Jäkälä: XDOC - kuinka kehittyä omaääniseksi, vakuuttavaksi ja vaikuttavaksi tutkijaksi
Ulla Lautiainen, Mikko Jäkälä, Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston Monikielisen akateemisen viestinnän keskuksen, Movin, XDOC-opinnot kehittävät väitöskirjatutkijoiden viestintä- ja kielitaitoja tieteellisessä kirjoittamisessa ja konferenssiosaamisessa. Koulutustarjonnan painopiste on siirtynyt viime vuosina perinteisestä tieteellisestä viestinnästä väitöskirjan kirjoitusprosessin tukemiseen, tiedeviestintään, tutkimuksen popularisointiin sekä verkostoitumiseen. Myös väitöskirjaohjaajien koulutus on tullut osaksi Movin henkilöstökoulutustarjontaa.
Käräjäoja: Geneeriset taidot viestinnän ja kielten opetuksessa
Jukka Käräjäoja, Oulun yliopisto
Geneerisillä taidoilla tarkoitetaan tässä akateemisia tai työelämätaitoja, jotka ovat tutkinto-ohjelmasta riippumatonta yleistä osaamista. Oulun yliopistossa tullaan sisällyttämään kuusi geneeristen taitojen aluetta kaikkiin tutkinto-ohjelmiin kandidaatti-, maisteri- ja tohtoritasolle.
Esitelmässä tarkastellaan, kuinka Linguan opettajat näkevät geneeristen taitojen omaksumisen kieltenopetuksen yhteydessä nyt ja mahdollisuudet niiden kehittämiseen.
Murto, Tikka, Rivinoja: Working with what you've got
Laura Murto, Tommi Tikka, Anne Rivinoja , The National Defence University
Eight sessions, three teachers, 190 students; at first glance, this is English is at the National Defence University. The NDU’s English team share their journey in(to) the world of blended learning where students are familiarized with the most crucial communication skills they will need as military instructors and staff officers.
Pilke, Sorvali: ”Verkko-opetus oli myyntivaltti” – kielitaitoa KiVANETissä
Nina Pilke, Tiina Sorvali, Vaasan yliopisto
Suomalaisten korkeakoulujen yhteinen KiVANET-verkosto vastaa tarjonnallaan opiskelijoiden kielitaidon kaventumiseen koostamalla lukukausittain ja -vuosittain jatkuvia kielenoppimispolkuja, joiden ansiosta opiskelija voi edetä taitotasolta toiselle. Vaasan yliopiston kielikeskus Linginno käynnisti toukokuussa 2024 tutkimushankkeen, jonka ensimmäisiä tuloksia tutkimuskysymyksiimme opintojakson valinnan syistä, opiskelumotivaatioon vaikuttavista tekijöistä, tutkintojen kieliopintojen riittävyydestä sekä opiskelijoiden suunnitelmista kielitaitonsa jatkokehittämisestä esittelemme tässä esitelmässä.
Bergbacka, Niinivaara: Johtaminen ja osallistaminen pedagogisissa muutoksissa - kestävän kehittämisen näkökulma Helsingin yliopiston kielikeskuksessa
Katja Bergbacka, Janne Niinivaara, Helsingin yliopisto
Kielikeskusten on luovittava monimutkaisisten kehityssuuntien välillä kasvavien opiskelijamäärien, käytössä olevien resurssien sekä teknologisten murrosten keskellä. Helsingin yliopiston kielikeskus on käynnistänyt pedagogisen reformin, joka perustuu kestävään, pedagogiseen johtamiseen sekä tutkimuspohjaiseen opetukseen. Tavoitteena on joustava, moninaiset tarpeet huomioiva pedagogiikka. Keskiössä ovat yhteisen tilannekuvan luominen, yhteisön vahva osallistaminen sekä erilaisten pedagogisten innovaatioiden tukeminen.
Puranen, Kosonen: Yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteinen Kielikeskus – vahvuudet ja haasteet
Pasi Puranen, Ritva Kosonen, LAB-ammattikorkeakoulu/LUT-yliopisto
Lahden-Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteinen Kielikeskus aloitti toimintansa vuonna 2020. Se toimii Lahden ja Lappeenrannan kampuksilla sekä verkossa. Kielikeskus hyötyy tiiviistä yhteistyöstä kahden korkeakoulun välillä, mutta kohtaa myös haasteita muun muassa tietojärjestelmien ja toimintakulttuurien yhteensovittamisessa.
Niinivaara: ”Enemmän kuin yksi kielikeskus – opetuksen ristiriidat huomioiva opetussuunnitelmatyö”
Janne Niinivaara, Helsingin yliopisto
Kielikeskusten on vastattava entistä useampiin opetuksen ja ohjauksen tarpeisiin. Helsingin yliopiston kielikeskuksessa on tarkasteltu jännitteitä digitaalisten ja perinteisten opetusmuotojen sekä jatkuvan oppimisen ja tutkinto-opiskelun välillä. Opetussuunnitelmatyötä varten kehitettiin malli "neljästä kielikeskuksesta" (digitaalinen, lähikielikeskus, kansainvälinen, täydennyskouluttava). Malli selkeyttää opetustarjontaa ja auttaa luomaan erilaisia opintopolkuja eri opiskelijaryhmiä ja toisistaan eroavia tarpeita varten.
Katajamäki: Yliopisto-opiskelijoiden tekstien ja arvojen yhteydet tekoälyaikana
Heli Katajamäki, Vaasan yliopisto
Kaikessa ihmisten toiminnassa arvoilla on merkittävä asema. Kerron esityksessäni, millaisia näkemyksiä yliopisto-opiskelijoilla on tuottamiensa tekstien ja omien arvojensa yhteyksistä. Kerron, millaisia näkemyksiä opiskelijoilla on tekemiensä tekstien viestinnän tarkoituksista ja arvoista heille itselleen ja muille ja siitä, heijastuvatko arvot heidän tekstiensä kirjoitusprosesseihin ja tekoälyn käyttöön.
Summaries of Thursday's Presentations from 15:30 to 17:00
Kosonen, Suuriniemi. Language practices and multilingualism in Finnish language centres - valtakunnallisen kyselytutkimuksen tuloksia
Hanna Kosonen, Salla-Maaria Suuriniemi , Helsingin yliopisto
Kielikeskuspäivillä 2023 esittelimme kehitys- ja tutkimushankkeen, jossa tarkastelimme kielikeskusten henkilöstön kielikäytänteitä kielitietoisesta näkökulmasta. Samalla kutsuimme kollegat vastaamaan valtakunnalliseen kyselyyn, jolla kartoitimme henkilöstön näkemyksiä työyhteisönsä kielikäytänteistä. Tässä esityksessä esittelemme kyselytutkimuksen tuloksia. Esityksemme pääkieli on suomi. The slides are in English. Frågor får gärna ställas också på svenska.
Suuriniemi, Kosonen: Kohti kukoistavaa ja kielitietoista työyhteisöä toimintatutkimuksen keinoin
Salla-Maaria Suuriniemi , Hanna Kosonen, Helsingin yliopisto
Tässä osallistavassa toimintatutkimuksessa tarkastelemme monikielisyyttä ja kielikäytänteitä yhden suomalaisen yliopiston kielikeskuksen muodostamassa työyhteisössä, johon myös itse kuulumme. Teoreettinen viitekehyksemme pohjautuu kielitietoisuuden ja kieli-ideologioiden käsitteisiin erityisesti monikielisten tylyhteisöjen kontekstissa. Esityksessä tarkastelemme tutkimusaineistosta tehtyjä havaintoja ja pohdimme, miten työyhteisömme kielikäytänteet ovat kehittyneet tutkimusprosessimme aikana. Nostamme esiin myös käytännön ideoita työyhteisöjen kielitietoisuuden lisäämiseksi.
Mattila: Developing intercultural competence through COIL
Sarah Mattila, Åbo Akademi
This presentation reports on a transnational online course, created by four European language centres, highlighting the opportunities of Collaborative Online International Learning (COIL) projects for intercultural competence development in higher education. The aim is to explore how much input and assistance students need to develop intercultural skills and know-how.
Close: Building Confidence for Intercultural Engagement: Developing a Self-Reflective Course to Increase Language and Intercultural Skills
Natalie Close, Tampere University
Many students hesitate to engage in intercultural interactions due to a lack of confidence in their linguistic and intercultural skills. To address this challenge, a self-study reflective course was developed. Through guided reflection diaries, students can enhance their confidence and competence, with early feedback demonstrating its effectiveness in enabling meaningful intercultural engagement.
Vogt: Striving from Surviving to Thriving: An American’s reflections on moving to Finland
Olivia Vogt, University of Lapland
While the United States was once lauded as a global leader in diversity of citizens, and a cultural powerhouse, its current state of political turmoil is often viewed with pity. One American teacher wants to discuss the diversity and intercultural experiences from both the U.S. and Rovaniemi, Finland.
Heimala, Hokkanen: Silta-hanke tasoittaa edistyneen S2-kielenkäyttäjän tietä suomenkielisessä tutkinto-ohjelmassa
Elina Heimala, Tapio Hokkanen, Itä-Suomen yliopisto
Esittelemme Itä-Suomen yliopiston hankkeen, jossa tuotimme materiaalia edistyneiden kielenkäyttäjien tarpeisiin. Materiaali tarjoaa kielellistä tukea suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa opiskeleville S2-taustaisille opiskelijoille. Materiaali vakiintuu opintojaksoksi, jonka tavoitteena on edistää S2-taustaisten opiskelijoiden kirjallisia taitoja, valmistumista ja työllistymistä alansa asiantuntijatehtäviin.
Lenkola: TOKAKO- Toiminnallisesti kaksikielinen korkeakoulutus - uusia osaajia Suomen työmarkkinoille
Hanna Lenkola, Metropolia AMK
Toiminnallisesti kaksikielinen korkeakoulutusmalli tarjoaa eettisesti kestävämmän ratkaisun työllistymiseen, sillä opiskelija saa suomalaisen korkeakoulututkinnon ja riittävän kielitaidon työmarkkinoille. Suomen kieli opiskellaan osana ammattiopintoja, mikä nopeuttaa osaajien siirtymistä työelämään ja tukee integraatiota lisäten opiskelijoiden halua ,jäädä Suomeen töihin.
Niskanen, Seppälä: TalentBoost- ja Noste-rahoituksella kehitetyt ratkaisut Oulun yliopiston Kieli- ja viestintäopintojen keskus Linguassa
Heidi Niskanen, Tanja Seppälä, Oulun yliopisto
Esittelemme konkreettisia ja käytännöllisiä ratkaisuja, joilla olemme sujuvoittaneet S2-opintopolkuja Oulun yliopiston kieli- ja viestintäopintojen keskus Linguassa. Kerromme esimerkiksi intensiivikursseista, joiden avulla kahdessa vuodessa on mahdollista saavuttaa B1-taso suomen kielessä. Pedagogisista kokeiluista esittelemme parin kuukauden mittaista alkeistasolle suunnattua, puhumiseen rohkaisevaa draamatyöpajaa, joka toteutettiin keväällä 2025. Toivomme herättävämme keskustelua eri kielikeskusten S2-kehittämistyöstä.
Grönroos, Mustikkamaa, Pulkkinen, Rajala, Saloranta, Vaaramo, Vaakanainen: Digipedagogiikka ruotsin valmentavalla verkkokurssilla
Laura Grönroos, Mirjami Mustikkamaa, Meri Pulkkinen, Ida Rajala, Hanna Saloranta, Miina Vaaramo, Veijo Vaakanainen, Turun yliopisto
Tässä esityksessä esitellään digipedagogiikkaa ja sen toimivuutta Turun yliopiston Kieli- ja viestintäopintojen keskuksen ruotsin valmentavan kurssin Moodle-pohjaisella verkkototeutuksella: miten kurssi toimii opiskelijan näkökulmasta ja miten moni ilmoittautuneista saa sen suoritettua. Tuloksia voidaan käyttää ruotsin valmentavan verkkokurssin kehittämiseen sekä vastaavien toteutusten tuottamiseen.
Peltomäki: Toisen kotimaisen kielen opetus monitieteisissä ryhmissä: toimivia käytänteitä
Anna-Maria Peltomäki, Helsingin yliopisto
Alempaan korkeakoulututkintoon pakollisena kuuluvia kieli- ja viestintäopintoja opiskellaan usein alakohtaisissa ryhmissä. Opetustarjonnassa on kuitenkin myös kursseja, joihin osallistuu opiskelijoita eri oppialoilta. Tällaisten kurssin opetus toteutetaan monitieteisissä ryhmissä, joissa opiskelijoilla on erilaiset tarpeet ja tavoitteet. Esitelmässäni esittelen toimivia käytänteitä, joita Helsingin yliopiston kielikeskuksessa on kehitetty suomi toisena kielenä -opintojakson monitieteisille monimuotokursseille.
Kirmo, Salminen: Kieli-identiteetin, oman osaamisen tunnistamisen ja monikielisyyden merkitys suullisen kielitaidon opetuksessa – kokemuksia ”Snacka proffs – svenska för arbetslivet” -opintojaksolta
Marjut Kirmo, Kirsi Salminen, Jyväskylän yliopisto
Viestintä- ja kieliosaaminen sekä hyvät vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä työelämätaitoja ja erityisesti suullisen kielitaidon vahvistamiselle ja viestintävarmuuden lisäämiselle on tarvetta. Kerromme esityksessä "Snacka Proffs - svenska för arbetslivet" -opintojakson tavoitteista ja sisällöstä, kieli-identiteetin ja kulttuurien erityispiirteiden vaikutuksesta viestintään, osaamisen brändäyksestä sekä monikielisyyden hyödyntämisestä viestintätilanteissa. Pohdimme myös etäopetuksen haasteita ja mahdollisuuksia suullisen kielitaidon opetuksessa.
Dannert: Taide opetuksessa - Sukellus siniseen - Syanotypia-työpajatyöskentely saksan tunnilla, kameraton valokuvamenetelmä kielten opetuksessa
Nina Dannert, Tampereen yliopisto
Esitykseni aihe on vanhan valokuvamenetelmän esitteleminen sekä kevään 2025 syanotypiatekniikan opetuskokeilusta saaduista kokemuksista kertominen. Esittelen myös ajatuksia yhdessä tekemisestä ja taiteellisesta työskentelystä nojaten kohtaamistaiteen käsitykseen. Demonstroin menetelmää ja kutsun kollegoita kokeilemaan sitä.
Lähestymiseni taiteelliseen opetuskokeiluun saksan kielen kurssilla on yhdistää opetuskäytännössä ammatillista osaamistani ja identiteettiäni: saksan kielen opettaja ja valokuvataiteilija.
Intke-Hernandez & Peltola: Teknologia, osallisuus ja kielenoppiminen: Haasteet ja mahdollisuudet korkeakoulujen kielikeskuksissa
Minna Intke-Hernandez, Helsingin yliopisto; Katja Peltola, Hanken Svenska Handelhögskolan
Tutkimus tarkastelee sitä, kuinka teknologia muokkaa osallisuuden kokemusta kielikeskuksissa. Tulokset osoittavat, että teknologia voi tukea erityistarpeita omaavia oppijoita, edistää tasa-arvoa kielenoppimiskonteksteissa ja vahvistaa osallisuutta. Haasteita tuovat kuitenkin eri käytänteet ja näkemykset siitä, kuka saa olla "piilossa" keskustelussa.
Kirmo, Lampinen, Salminen: Kokemuksia Copilotin hyödyntämisestä kirjoittamisen harjoittelussa
Marjut Kirmo, Maria Lampinen, Kirsi Salminen, Jyväskylän yliopisto
Teknologian tarkoituksenmukainen ja eettinen hyödyntäminen on tärkeä työelämätaito, jota olisi hyvä harjoitella myös kielenoppimisen tukena. Esityksessä kerromme suuriin kielimalleihin pohjautuvien keskustelevien tekoälytyökalujen hyödyntämisestä osana prosessimaisesti etenevää ruotsin kirjoitusharjoitusta. Jaamme kokemuksiamme konkreettisten esimerkkien avulla ja nostamme esiin myös kokeilun mahdollisuuksia, haasteita ja jatkokehitysideoita.
Haapala: Kohtaamisia – miten saada kansainväliset ja suomalaiset opiskelijat työskentelemään yhdessä tavalla, joka hyödyttää molempia?
Johanna Haapala, Hanken Svenska Handelhögskolan
Esitelmässäni esittelen kaksi käytännön esimerkkiä kansainvälisten suomen ja/tai ruotsin kielen opiskelijoiden ja suomalaisten opiskelijoiden yhteistyöstä. Tavoitteena on toiminnallinen kielenoppiminen molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla. Toinen esimerkeistä on kielimentorihanke, jossa Hankenin suomen- ja ruotsinkieliset opiskelijat toimivat kielimentoreina kansainvälisistä opiskelijoista koostuville pienryhmille.
Helenius: Kestävä tulevaisuus rakentuu hyvinvoivien opettajien avulla – keinoja kielikeskusopettajan työpäivien aikaiseen palautumiseen
Jutta Helenius, Tampereen yliopisto
Käsittelen esitelmässäni keinoja, joilla kielikeskusopettaja voi tukea työpäivien aikaista palautumistaan. Tarkastelu perustuu tutkimustietoon ja kehittämiskokemuksiin, ja keskiössä ovat opetustyön arkeen sopivat keinot. Esimerkiksi organisaatiomuutokset, resurssien niukkeneminen sekä opiskelijoiden jaksamisen haasteet ovat lisänneet viime vuosina myös korkeakoulujen kielikeskusopettajien kuormitusta. Työpäivien aikainen palautuminen on yksi oleellinen osa kuormituksen hallintaa.
Tolkki: Kielikeskusopettajien käsityksiä tulevaisuudessa tarvittavasta opettajan ammatillisesta osaamisesta
Lauri Tolkki, Itä-Suomen yliopisto
Korkeakoulutus luo ja edistää osaamista yhteiskunnan ja ihmiskunnan tarpeisiin. Suurten muutosten keskellä tulevaisuuden tarpeiden ennakointi ei kuitenkaan ole helppoa. Tämä koskee myös kielikeskusopetusta. Tämä esitys tarkastelee sitä, millaista uutta ammatillista osaamista kielikeskusopettajat arvioivat tarvitsevansa viiden vuoden kuluttua. Esitys pohjautuu keväällä 2024 toteutettuun kyselytutkimukseen, johon vastasi 84 opettajaa 12 eri kielikeskuksesta.
Kousa, Tarvainen, Korkala: Tulevaisuustaidot ja kuulumisen tunne tekoälyaikana
Päivi Kousa, Jenny Tarvainen, Salme Korkala, Jyväskylän yliopisto
Tässä esityksessä pohdimme tulevaisuustaitojen ja kuulumisen tunteen yhteyttä tekoälyn käytön kontekstissa. Lähestymme aihetta kolmen kysymyksen avulla: 1) Millaisia tekoälyyn liittyviä taitoja opiskelijat tarvitsevat, kun he valmistautuvat työelämään? 2) Kuinka kuulumisen tunne ja tekoälyyn kytkeytyvät tulevaisuustaidot vahvistavat toisiaan? 3) Miten opettajat voivat tukea opiskelijoita tarvittavien taitojen saavuttamisessa?
Summaries of Friday's Presentations from 10:00 to 12:00
Ala, Merta: Activate Your Spoken English
Pirkko Ala, Lilja Merta, Tampere University
The presentation "Activate Your Spoken English" introduces a course designed to boot student's confidence in speaking English. It targets diverse students needing extra practice before compulsory courses and focuses on everyday discussions and student life. The course, piloted in autumn 2024, showed positive results.
Ehrnrooth, Hantula, Huttunen: The Integrated English-language Assessment in the Global Music Entrance Examination: From a Pilot to the Current State
Lasse Ehrnrooth, Sarka Hantula, Emmi Huttunen (University of the Arts Helsinki)
The University of the Arts Helsinki's Global Music program emphasizes intercultural collaboration and societal engagement. In 2022, the language team introduced an inclusive and equitable way to demonstrate the required English proficiency for international applicants. Ehrnrooth, Hantula and Huttunen will report on the process.
Mitchell, Kullberg: From lecturer to podcaster: the ins and outs of the process
Derek Mitchell, Olesia Kullberg, LAB UAS/LUT University
Derek Mitchell and Olesia Kullberg present a dialogue about podcasting learning. They were involved in creating materials to demystify hiring practices in Finland and improve students’ professional communication. The presentation will cover the process of creating podcasts: from finding speakers, to creation, and to integrating in the English courses.
Orszag: The benefits of mid-course student feedback for teachers: Exploring teachers’ perspectives
Aaron Orszag, University of Jyväskylä
This presentation focuses on teachers’ perspectives on the benefits and challenges of implementing feedback from students to teachers during the middle of a course.
Horton: Write now/Rohkeasti kirjoittamaan
Christine Horton, Tampere University
This presentation reports on the development of a Moodle site, “Write Now/Rohkeasti kirjoittamaan,” aimed to offer writing support to students who are having difficulty finishing their thesis. Specifically, offering writing support in Finnish and English languages to students and supervisors in a self-study format on Moodle is discussed.
Lindgren: Monday morning Theses & Tomatoes: Interdisciplinary support for thesis writers
Signe-Anita Lindgrén, Aalto University
This paper presents a 90-min co-writing program that offers writers of theses and research articles interdisciplinary support. More recently the weekly on-campus event is offered online, or hybrid, and has evolved into a collaborative initiative between Aalto University, the University of Helsinki, the University of Tampere, and Tampere University of Applied Sciences.
Nilsson-Väre: Cross-border University Cooperation for Knowledge Sharing and Regional Development. Esityskieli ruotsi
Marit Nilsson-Väre, Hanken Svenska handelshögskolan
Cross-border University Cooperation for Knowledge Sharing and Regional Development, ett konseptskapande projekt med syftet till kunskapsdelning och regional utveckling genom ett trippelhelix-system. Målet var att skapa och testa tvärvetenskapliga studiemoduler som främjar samarbete mellan universitet, kommuner och näringsliv och förbättrar regionens attraktivitet genom bättre insikter i regionala resurser och högkvalificerade samhällsmedvetna medarbetare.
Paldanius: Nimetön tekoäly, nimetty kirjoittaja: opiskelija tieteellisen kirjoittamisen ja työelämän tekstitaitovaatimusten ristivedossa
Hilkka Paldanius, Tampereen yliopisto
Esitelmässä tarkastellaan tekoälyn ja opiskelijan roolia yliopiston kirjoittamisen opetuksessa vertailemalla kahta erilaista opetuksen päämäärää: 1) akateemisten tekstitaitojen ja 2) työelämän tekstitaitojen opetusta. Esitelmässä kysyn, millainen on opiskelijan rooli oppijana ja tiedon tuottajana, millaisia päämääriä kirjoittamisella ja lukemisella on ja millaiseen tehtävään tekoäly näissä keskenään erilaisissa opetuksen linjoissa asettuu.
Hämäläinen: AI in assessment
Pasi Hämäläinen, University of Jyväskylä
This presentation will discuss AI in assessment and how the Centre for Multilingual Academic Communication has collaborated with Digital Services at the University of Jyväskylä to develop an AI-based assessment tool to assist in the Academic Readiness Screening (ACRES) as a part of the admissions process for international master’s degree programmes.
Gamache: Generative AI use in the writing of theses
Susan Gamache, Aalto University
“You can use AI for writing.” Does the student understand this as the thesis supervisor intended it? This research examines thesis supervisors’, academic writing teachers’ and students’ perspectives on ethical AI use during the thesis writing process at Aalto University in spring 2025.
Särs: Att integrera AI i skrivundervisning
Mirjam Särs, Vasa universitet
Presentationen utforskar AI:s inverkan på skrivundervisningen i svenska med utgångspunkt i en nätbaserad fortsättningskurs. Kursen kombinerar grammatik, skrivträning och kritisk AI-användning. Studenter skriver texter med hjälp av AI, diskuterar teknikens fördelar och begränsningar samt reflekterar över sin egen inlärning.
Arjopalo: Eyes on the future
Nana Arjopalo, Tampere University
This presentation will explore the evolving landscape of teaching English in language centres in a rapidly changing environment. I will address the challenges and opportunities posed by increasing student numbers, limited teaching resources, sustainability, the impact of artificial intelligence (AI), student diversity, and the growing need of individualized study arrangements.
Korkalainen: Intelligent Learning in the Age of the Artificial: Traversing the Muddy Waters of a (Su)Stained Education
Katrin Korkalainen, University of Oulu
The rapid rise of AI has forced Higher Education professionals to rethink their roles and strategies in sustainable ways while balancing learning with responsible teaching. Considering various aspects of sustainability, this paper explores AI's impact on Learner Autonomy, the environment, and ethics by presenting teaching strategies involving AI in architecture and business courses.