Tiimityöskentelystä tukea opintoihin: yhdessä työskentelevä, kollektiivisesti älykäs tiimi

Etelä-Karjalan varhaiskasvatuksen sosionomikoulutuksen pilottiryhmässä vertaistiimien toiminta alkoi koulutuksen kanssa samaan aikaan tammikuussa 2026. Opiskelijat ovat arvostaneet monipuolista ja selkeää ohjausta tiimityöskentelyyn.

Edellisessä blogikirjoituksessani (Gjerstad 2026) totesin, että tiimin vuorovaikutuksella on yleensä sekä tehtävään että relationaalisiin, sosiaalisiin suhteisiin liittyviä tavoitteita (Horila & Valo, 2016, 48). Tässä kirjoituksessa keskityn tiimin tehtävään liittyviin tavoitteisiin.

Vertaistiimien toiminta painottui alussa vahvasti tutustumiseen sekä hyvän ja turvallisen ilmapiirin luomiseen. Vasta loppukeväästä tiimit alkoivat tehdä yhdessä opiskeluihin liittyviä tehtäviä tiimeinä. Useat opiskelijat toivat esille, että olisivat tehneet yhteisiä tehtäviä mielellään jo aikaisemmin. Tätä on syytä miettiä jatkossa opintoja suunniteltaessa tarkemmin. 

”Tämä on älykäs tiimi!”
”Tiiminä pääsee nopeammin tehtävään kiinni”

Opinnoissa olemme kiinnittäneet huomiota siihen, miten tiimi voi toimia tehtävän tasolla ja kognitiivisesti mahdollisimman viisaasti. Tämä puoli tiimitutkimuksessa ja tiimisparrauksessa jää usein vähäiselle huomiolle. Tämän rakentamisessa auttaa aivan uusi tutkimus, joka osoittaa miten ryhmän kollektiivinen älykkyys voi johtaa hienoihin tuloksiin. 

Kohti kollektiivista älykkyyttä

Kollektiivinen älykkyys viittaa tiimin kykyyn työskennellä menestyksekkäästi yhdessä monenlaisten tehtävien ja ongelmien parissa. Näin ollen kollektiivinen älykkyys on tiimin yhteistyöskentelyn ja kokoonpanon tulos. Se liittyy nimenomaan kognitiivisiin ja tehtävään liittyviin prosesseihin, ei niinkään ihmissuhdetasoon. Kollektiivinen älykkyys kehittyy suhteellisen aikaisin tiimissä, ja ennustaa myöhempää tiimin kollektiivista älykkyyttä ja suoriutumista. (Engel ym. 2015; Kim ym. 2017; Woolley ym. 2023.)

Kollektiivinen älykkyys koostuu transaktiivisesta eli keskinäisriippuvaisesta muistista, huomiosta ja ajattelusta. Keskinäisriippuvaista muistia hyödyntävä tiimi tietää, mitä kukin osaa, ja pystyy organisoimaan tätä tietoa tiimin hyödyksi. Yhteinen huomio auttaa miettimään, mihin tarkkaavaisuus, suuntautuminen ja reagointi suunnataan ja miten niitä koordinoidaan. Yhteinen ajattelu rakentaa tiimistä ja sen tuotoksista enemmän kuin osiensa summan, sillä siinä rakennetaan ja kehitetään yhteistä näkemystä aktiivisen jaetusti. (Woolley ym. 2023; Woolley & Gupta 2024.)

”Meillä on tekemisen meininki niin kuin nimemmekin sanoo! 
”Oma halu opintoihin on auttanut yhteen hitsautumisessa.”

Kaikkien opiskelu samassa koulutustoteutuksessa, samanlaisilla taustoilla ja samantyyppisin päämäärin on voinut osaltaan vaikuttaa siihen, että opiskelijoiden on ollut helppo tiimiytyä. Päämäärät opiskelujen suhteen ovat hyvin yhteneväiset. Kun huomio suuntautuu enenevästi tiimin tehtäviin, yhteinen aikataulutus ja sen sujuvuus ovat myös avainasemassa. Tiimit ovatkin itse saaneet päättää, miten, missä ja miten usein tapaavat.

”Oma vertaistiimi on tärkeä!” 
”Meillä on kolme vuotta aikaa kokeilla vaikka mitä.”

Pitkä yhteinen opiskeluaika antaa mahdollisuudet juurtua ja tehdä vertaistiimeissä paljon ja pitkäjänteisesti asioita. Näin kollektiivisen älykkyyden kehittymiselle jää aikaa.   

”Tuntuu hyvältä, että vertaistiimeihin on panostettu paljon.”

Sparraus ja ohjaus tiimityöskentelyyn on ollut tietoisesti selkeää ja monipuolista. Tätä opiskelijat ovat arvostaneet. Yleisimpiä harhaluuloja tiimityöskentelyyn liittyen onkin luulo, että tiimi toimii automaattisesti hyvin. Kuitenkin yhteisen oppimisen säätelytutkimus osoittaa, että oppimista ja toimintaa on säädeltävä tietoisesti yhdessä, jotta se johtaa korkeatasoiseen toimintaan (mm. Järvelä ym. 2016). Tällä matkalla olemme opiskelijoita auttamassa.