Puurakentamisen kehitysalusta -hankkeessa (LAB 2026) kehitetään investointipäätöksentekoon mallia, joka yhdistää investointien ja käyttökustannusten arvioinnin elinkaaren aikaiseen arvonmuodostukseen. Hankkeen taustalla on rakennusalan merkittävät ympäristövaikutukset ja tarve siirtyä vähähiilisiin ratkaisuihin. Puurakentaminen tarjoaa ilmastoystävällisen vaihtoehdon, mutta sen käyttö erityisesti teollisuusrakentamisessa on vielä vähäistä.
Puurakentamisen esteet muodostavat kokonaisuuden
Tutkimuskirjallisuuden perusteella puurakentamisen yleistymistä hidastavat useat keskenään yhteydessä olevat tekijät. Esteet eivät liity ainoastaan materiaalin teknisiin ominaisuuksiin, vaan myös taloudellisiin, markkinoihin, osaamiseen, sääntelyyn ja riskienhallintaan liittyviin kysymyksiin. Useissa tutkimuksissa korostuu, että puurakentamisen laajempi käyttöönotto edellyttää samanaikaista kehitystä sekä toimintaympäristössä että alan käytännöissä.
Leszczyszyn ym. (2022) tunnistivat, että puurakentamisen yleistymistä ei ratkaista pelkästään sen ympäristöhyötyjä korostamalla, vaan osoittamalla myös sen tekninen toimivuus, taloudellinen kilpailukyky ja riskien hallittavuus. Vastaavasti Prakosa ym. (2026) havaitsivat 143 tutkimuksen kirjallisuuskatsauksessaan, että massiivipuurakentamisen taloudellisista hyödyistä ja kustannuksista on edelleen ristiriitaista näyttöä. Tutkimuksessa keskeisiksi käyttöönoton esteiksi nousivat alan rajallinen kokemus, toimitusketjujen ja markkinoiden kehittymättömyys, sääntelyyn liittyvät haasteet sekä investointeihin liittyvät riskikäsitykset. Yhteenvetona tutkimukset osoittavat, että puurakentamisen esteet muodostuvat useista toisiinsa liittyvistä teknisistä, taloudellisista ja institutionaalisista tekijöistä, joiden ratkaiseminen edellyttää koko arvoketjun kehittämistä.
Samat esteet näkyvät käytännössä
Puurakentamisen kehitysalusta -hankkeessa toteutettiin kevään 2026 aikana yhteensä 12 keskeisten sidosryhmien haastattelua, joissa selvitettiin investointipäätöksiin vaikuttavia tekijöitä. Haastattelujen perusteella puurakentamisen esteitä ovat kustannusten, riskien, kapasiteetin ja sääntelyn muodostama kokonaisuus. Kaikkia toimijoita yhdistää kustannusten keskeinen rooli investointipäätöksissä, mutta päätöksentekoa ohjaa laajempi kokonaisuus, johon kuuluvat myös riskit, toimitusketjun kapasiteetti sekä sääntely. Vaikka kestävyyteen liittyvät arvot tunnistetaan, ne eivät vielä merkittävästi ohjaa päätöksentekoa. Keskeiseksi havainnoksi nousee, että puurakentamisen kehityksen haasteet liittyvät enemmän rakennusalan toimintamalleihin ja rakenteisiin kuin itse materiaalin ominaisuuksiin.
