Päijät-Hämeen ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä sekä sopeutumistoimia kartoitetaan Päijät-Hämeen liiton ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteisessä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Päijät-Hämeessä (ILMO) -hankkeessa (LAB 2026a).
Ilmastoriskitarkastelussa tuodaan esille ilmastonmuutokseen liittyvien sään ääri-ilmiöiden ja muuttuvan ilmaston mahdollisia vaikutuksia maakunnan elinkeinoille. Selvitys perustuu julkisiin lähteisiin sekä kirjallisuuteen ja sitä täydennettiin asiantuntijahaastatteluin.
Riskitarkastelun tavoitteena on auttaa tunnistamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja tukea sellaisten ratkaisujen käyttöönottoa, jotka vahvistavat organisaatioiden ja yhteisöjen kykyä varautua tulevaisuuden muutoksiin. Keskeisistä elinkeinoihin kohdistuvista riskeistä ja sopeutumisen keinoista tuotettiin myös tiivistelmät erillisinä riskikortteina.
Ilmastonmuutokset monenlaiset vaikutukset
Sitran julkaisemassa ennakointikatsauksessa tarkastellaan, miten Suomi voi sopeutua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin ja uudistua niiden keskellä. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon moninaiset vaikutukset näkyvät jo nyt eri sektoreilla. Vaikka riskien mittakaavaa ja pitkän aikavälin seurauksia ei vielä täysin hahmoteta, tulevaisuudessa tarvitaan merkittäviä päätöksiä ja määrätietoisia toimia. (Lähdemäki-Pekkinen & Jalava 2026)
Viesti ei kuitenkaan ole pelkästään synkkä, sillä ratkaisuja on jo olemassa. Keskeinen haaste ei ole ratkaisujen puute vaan se, miten ratkaisut saadaan käyttöön riittävän laajasti ja johdonmukaisesti. Samalla on tärkeää nähdä sopeutuminen, varautuminen ja yhteiskunnan uudistaminen investointeina tulevaisuuteen, ei pelkästään kustannuksina. Juuri tämän konkretisoiminen on ollut myös ilmastoriskikartoituksen lähtökohtana.
Suomessa ilmastonmuutokseen liittyvät riskit voivat olla vaikutuksiltaan suoria ja äkillisiä (tulvat, myrskyt) sekä ketjuuntuvia toimitusketjujen häiriöitä (raaka-aineiden saatavuus). Kaikilla toimialoilla on tarve varautua erityisesti hellejaksoihin, rankkasateisiin, myrskyihin ja vaihteleviin talviolosuhteisiin. (Perrels ym. 2022)
Ilmastonmuutoksen taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida tarkasti alueellisella tasolla, mutta kustannuksia voivat aiheuttaa esim. tulva- ja hulevesivahingot, metsätuhot, satovaihtelut, infrastruktuurivauriot, luonnonympäristön heikkeneminen sekä terveydelliset haitat. Vaikutusten laajuus riippuu sekä ilmastoriskien voimakkuudesta että siitä, kuinka hyvin kunnat, yritykset ja muut toimijat ovat niihin varautuneet. Yleisesti on arvioitu, että ennakoiva sopeutuminen tuottaa todennäköisemmin säästöjä kuin reaktiiviset sopeutumistoimet. (Perrels ym. 2022)
Vaikka Suomessa matkailun, vesihuollon ja tieliikenteen kohdistuvien välittömien kustannusten arvioidaan toistaiseksi olevan vähäisiä, paikallistasolla kustannukset voivat olla merkittäviäkin. Häiriöistä toivutaan ja kehitytään melko hyvin, mikäli pelastustoiminta, vakuutusala ja julkinen sektori ovat riittävän tehokkaita. (Perrels ym. 2022, Spolander ym. 2026)
Päijät-Hämeessä taloudelliset vaikutukset muodostuvat vaikutusketjuista
Päijät-Hämeen ilmastoriskitarkastelussa keskityttiin maakunnan keskeisimpiin toimialoihin. Lisäksi ruokajärjestelmää tarkastellaan alkutuotannosta myyntiin ja kulutukseen sekä kuljetuksesta kierrätykseen saakka. (LAB 2026b)
Ilmastoriskeillä voi olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia useille toimialoille (Kuva 1). Vaikutukset saattavat liittyä vuodenaikojen, luonnonympäristön ja kysynnän muutoksiin. Tuotantokustannukset voivat kasvaa, tai esimerkiksi sato jää vähäisemmäksi vaihtelevien sääolojen tai aiheutuneiden vahinkojen vuoksi. Lisäksi alihankintaketjujen ja kansainvälisten markkinoiden kautta voi aiheutua häiriöitä, ja kuljetuksiin liittyy riskejä toimitusvarmuudesta. Ruokajärjestelmässä ilmastoriskit puolestaan vaikuttavat koko ketjuun alkutuotannosta elintarviketeollisuuteen, logistiikkaan ja raaka-aineiden saatavuuteen.