Kierrätyksen kolme kulmakiveä: motivaatio, osaaminen ja mahdollisuus

Kierrätys nähdään usein teknisenä tai ympäristöön liittyvänä toimenpiteenä, jossa keskitytään jäteastioihin, keräysjärjestelmiin, lainsäädäntöön ja kierrätystavoitteisiin. Vaikka jätehuollon järjestämisen tapa on tärkeää, vähintään yhtä tärkeää on pohtia, mitkä sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät vaikuttavat ihmisten kierrätyshalukkuuteen.

Lainsäädäntö asettaa ensisijaiset tavoitteet. Esimerkiksi EU:ssa jäsenvaltioiden on kierrätettävä ja uudelleenkäyttöön valmisteltava vähintään 60 prosenttia yhdyskuntajätteestä vuoteen 2030 mennessä ja 65 prosenttia vuoteen 2035 mennessä (European Parliament and Council of the European Union 2018).  Tavoitteiden saavuttaminen ei ole itsestään selvää, vaikka lainsäädäntöä, erilliskeräystä ja neuvontaa on kehitetty määrätietoisesti (Salmenperä ym. 2016). Vielä vuonna 2024 Suomessa syntyi noin 2,6 miljoonaa tonnia yhdyskuntajätettä, josta merkittävä osa päätyi edelleen energiana hyödynnettävään sekajätteeseen (SVT 2026). Sekajätteen joukossa on myös paljon biojätettä ja muovia, joita jätteeseen päätyy lähinnä heikon syntypaikkalajittelun vuoksi (Uusiouutiset 2025). 

Kierrätyskäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä

Usein ajatellaan, että ihmiset eivät kierrätä siksi, etteivät he tiedä, miten toimia. Tutkimusten mukaan kierrätyskäyttäytymistä selittävät kuitenkin tiedon lisäksi ihmisten asenteet, normit, identiteetti ja aiemmat toimintatavat enemmän kuin esimerkiksi ikä, sukupuoli tai koulutustaso. (Zhang 2023.) 

Yksi tapa kuvata kierrätyskäyttäytymistä on Motivation–Opportunity–Ability-malli. (Cristóbal ym. 2022). Ihmisellä tulee siis olla motivaatio lajitella, hänen täytyy osata lajitella ja mahdollisuus syntypaikkalajitteluun tulee olla riittävän helppo. Jos jokin näistä tekijöistä puuttuu, kierrätys jää usein tekemättä.

Motivaation merkitystä ei voi vähätellä. Ihmiset lajittelevat enemmän, kun he kokevat toimivansa oikein. Henkilökohtaiset arvot ja asennoituminen ympäristövastuullisuuteen ovat myös tässä yhteydessä motivaatiota lisääviä tekijöitä (Cristóbal ym. 2022). Myös sosiaalinen ympäristö vaikuttaa: kun kierrättäminen on normaalia ja hyväksyttävää, se luonnollisesti myös lisää yksilön motivaatiota (Cristóbal ym. 2022; Zhang 2023).

Pelkkä motivaatio ei riitä

Vaikka ihmiset haluaisivat toimia oikein, pelkkä motivaatio ei riitä. Motivaatiota heikentävät esimerkiksi epäselvät ja jatkuvasti muuttuvat lajitteluohjeet. Ignatiuksen (2022) mukaan ihmiset tarvitsevat selkeitä ja helposti ymmärrettäviä ohjeita sekä varmuuden siitä, että lajittelu todella hyödyttää ympäristöä ja syntypaikalla lajitellut jätteet jatkokäsitellään asianmukaisesti. 

Erityisen tärkeää on tehdä lajittelusta rutiini, osa päivittäisiä toimenpiteitä. Tämän vuoksi kierrätysratkaisujen tulisi olla mahdollisimman yksinkertaisia, helposti omaksuttavia ja saavutettavia. Astioiden saatavuus, keräyspisteiden sijainti, selkeät merkinnät ja toimivat palvelut vaikuttavat lajitteluun enemmän kuin monet tiedotuskampanjat (Cristóbal ym. 2022). 

Kierrätyksen mahdollistaminen vaatii konkreettisia toimenpiteitä

Lopulta kierrättämisen ydin on yksinkertainen. Ihmiset kierrättävät, kun he kokevat toiminnan merkitykselliseksi, osaavat toimia oikein ja voivat tehdä sen helposti. Kierrätys ei siis ole ainoastaan ympäristöteko, vaan sitä tulee tarkastella myös palvelumuotoilun, käyttäytymistieteiden, yhteiskunnallisen ja taloudellisen ohjauksen näkökulmasta. Jos haluamme nostaa Suomen kierrätysastetta, meidän tulee keskittyä ennen kaikkea ihmisiin.

LABin hallinnoimassa SOTEWASTE - Ilmastokestävä ja sopeutuva yksityinen sosiaali-ja terveydenhuolto -hankkeessa kehitetään sosiaali- ja terveysalan yritysten materiaalivirtojen hallintaa, johon kuuluu oleellisena osana näitä palveluja käyttävien sekä niissä työskentelevien ihmisten kierrätysmotivaation lisääminen. Hankkeen aikana on havaittu, että esimerkiksi ikääntyneet pitävät kierrätystä tärkeänä mutta tarvitsevat selkeitä ja helposti saavutettavia ratkaisuja lajittelun tueksi. Suhteellisen pienillä konkreettisilla toimilla voidaan vahvistaa sekä lajittelukyvykkyyttä että sen mahdollisuuksia. Hankkeessa on esimerkiksi laadittu helppolukuisia oppaita sekä kehitetty jätteenkeräyspisteiden saavutettavuutta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Lue lisää SOTEWASTE-hankkeen nettisivuilta.