Lapsipotilaat muodostavat vain pienen osan ensihoidon tehtävistä, mutta heidän hoitamisensa edellyttää ensihoitajalta laaja-alaista osaamista ja kykyä toimia paineen alla. Tuoreen suomalaisen tutkimuksen mukaan erityisesti vastasyntyneiden hoito, lasten mielenterveyteen ja käyttäytymiseen liittyvät hätätilanteet sekä harjoittelumahdollisuuksien riittävyys nousivat ensihoitajien näkökulmasta keskeisiksi kehittämiskohteiksi (Kaartinen ym. 2026).
Ensihoitajat kohtaavat työssään kaikenikäisiä potilaita, mutta lapsipotilaiden osuus tehtävistä on verrattain pieni. Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että vähäinen altistuminen lapsipotilaiden hoidolle voi heikentää ensihoitajien kokemaa varmuutta ja osaamista lasten hätätilanteissa (Fowler ym. 2018). Aikaisempien tutkimusten mukaan lasten ja vastasyntyneiden vakavat hätätilanteet ovat harvinaisia mutta samalla korkean riskin tilanteita, jotka edellyttävät ensihoitajilta erityisosaamista (Kaartinen ym. 2026).
Valtakunnallisessa kyselytutkimuksessa selvitettiin 253 suomalaisen ensihoitajan itse arvioimaa osaamista lasten ja vastasyntyneiden hoidossa sekä näkemyksiä osaamisen kehittämistarpeista. Tulokset tarjoavat tärkeää tietoa lasten ensihoidon nykytilasta Suomessa (Kaartinen ym. 2026).
Vastasyntyneiden hoidossa tunnistettiin osaamisvajeita
Ensihoitajat arvioivat osaamisensa lasten hoidossa kohtalaiseksi, mutta vastasyntyneiden hoidossa selvästi heikommaksi. Erityisesti vastasyntyneen arviointiin ja elvytykseen liittyvät taidot saivat muita osa-alueita matalampia arvioita (Kaartinen ym. 2026).
Tulokset korostavat koulutuksen merkitystä. Vastasyntyneiden hoitoon liittyvä osaaminen vaatii jatkuvaa ylläpitämistä ja harjoittelua myös silloin, kun käytännön kokemusta kertyy vähän.
Lasten mielenterveystilanteet nousivat suurimmaksi kehittämiskohteeksi
Tutkimuksen merkittävin yksittäinen havainto liittyi lasten mielenterveyteen ja käyttäytymiseen liittyviin hätätilanteisiin. Ne arvioitiin koko tutkimuksessa heikoimmaksi osaamisalueeksi (Kaartinen ym. 2026).
Löydös on kiinnostava, sillä lasten ensihoidosta käytävä keskustelu keskittyy usein vakaviin sairauksiin, vammoihin ja elvytystilanteisiin. Tutkimuksen perusteella ensihoitajat kokevat tarvitsevansa lisäosaamista myös tilanteissa, joissa hoidon tarve liittyy psyykkiseen oireiluun tai käyttäytymisen muutoksiin (Kaartinen ym. 2026).
Osaaminen rakentuu koulutuksesta ja kokemuksesta
Moni ensihoitaja koki, että mahdollisuuksia lasten ja vastasyntyneiden hoitoon liittyvään simulaatiokoulutukseen sekä kliinisiin harjoitteluihin oli liian vähän (Kaartinen ym. 2026).
Nuoremmat ensihoitajat arvioivat osaamisensa joillakin teoreettisilla ja arviointiin liittyvillä osa-alueilla kokeneempia kollegoita vahvemmaksi. Kokeneemmilla ensihoitajilla puolestaan korostuivat tilanteen hallintaan ja stressinhallintaan liittyvät vahvuudet (Kaartinen ym. 2026).
Havainto muistuttaa, että ensihoitajan osaaminen rakentuu sekä koulutuksesta että käytännön kokemuksesta. Kumpikaan ei yksin riitä ylläpitämään osaamista vaativissa tilanteissa.
Harvinaiset hätätilanteet edellyttävät säännöllistä harjoittelua
Tutkimuksen tulokset tunnistavat alueita, joihin panostamalla voidaan vahvistaa ammattilaisten osaamista ja tukea potilasturvallisuutta. Erityisesti vastasyntyneiden hoitoon, lasten mielenterveyteen ja käyttäytymiseen liittyviin hätätilanteisiin sekä simulaatiopohjaisen harjoittelun mahdollisuuksiin tulee kiinnittää huomiota tulevaisuudessa (Kaartinen ym. 2026).
Lasten ensihoidon erityispiirteenä on, että kaikkein vaativimmat tilanteet ovat usein myös harvinaisia. Juuri siksi osaamisen ylläpitämisen ei pitäisi perustua pelkästään työssä kertyvään kokemukseen. Suunnitelmallinen koulutus, laadukkaat simulaatioharjoitukset ja jatkuva ammatillinen kehittyminen auttavat varmistamaan, että ensihoitajilla on valmiudet kohdata myös kaikkein pienimmät potilaat silloin, kun apua tarvitaan kiireellisimmin.