Tiimityöskentelystä tukea opintoihin: turvallisesti vuorovaikuttava tiimi

LAB-ammattikorkeakoulun koulutuksissa tärkeänä oppimisen mahdollistajana ja tukena toimivat opiskelijoiden keskinäiset vertaistiimit. Etelä-Karjalan varhaiskasvatuksen sosionomikoulutuksen pilottiryhmässä tiimien toimintaan on kiinnitetty erityisen vahvaa huomiota. 

Kun varhaiskasvatuksen sosionomikoulutus alkoi tammikuussa 2026, tiimien muodostumiseen käytettiin paljon aikaa. Opiskelijoilla oli mahdollisuus itse vaikuttaa tiimien muodostamisessa esimerkiksi sen suhteen, millaiset työskentelyajankohdat ovat heille sopivimpia.

Kokemus aikaisemmista koulutuksista on osoittanut, että erilaiset aikataululliset toiveet aiheuttavat turhaan konflikteja tiimeissä. Niinpä tiimit on parempi muodostaa siten, että tiimien jäsenet haluavat lähtökohtaisesti työskennellä samoina aikoina. Olemme mahdollistaneet myös tavoitteiden mukaisen tiimiytymisen. Yksi tiimi koostuukin opiskelijoista, joilla on korkeat tavoitteet opintojensa suhteen.

Kevään aikana tiimien työskentely alkoi hiljalleen. Tapasin kaikki seitsemän vertaistiimiä tiimisparrauksen merkeissä loppukevään 2026 aikana. Koska kerään tutkimusdataa, jokainen opiskelija vastasi myös kyselyyn koskien heidän tiimikokemuksiaan. Tässä kirjoituksessa nostan muutamia sitaatteja siitä, miten opiskelijat ovat kokeneet tiimityöskentelyn tukevan opintojaan.

”Klikannut alusta asti hyvin tiimiläisten kesken”
”Henkilökohtaisempia asioita jakaa mieluummin tällaisessa pienemmässä tiimissä”

Opiskelijat ovat oikein tyytyväisiä vertaistiimeihinsä. Useat ovat pukeneet tämän sanoiksi kertomalla, että heillä on käynyt tuuri, kun ovat päässeet juuri kyseiseen vertaistiimiin. Yhdessäolo tuntuu luontevalta ja vaivattoman helpolta. Tiimissä on luottamusta, iloa ja huumoria. Useat tiimiläiset kokevat olevansa samanhenkisiä ja omaavansa samankaltaiset tavoitteet. Muutama on todennut, että tuntuu kuin olisi tuntenut tiimiläiset pidempään kuin on tuntenutkaan. Vertaistiimeissä on jo tähän mennessä ilmennyt runsaasti vertaistukea. 

Tiimin vuorovaikutuksen on oltava tarkoituksenmukaista. Sillä on yleensä sekä tehtävään että relationaalisiin, sosiaalisiin suhteisiin liittyviä tavoitteita. (Horila & Valo, 2016, 48.) Tiimin on myös osattava miettiä, millaisin menetelmin ja tavoin he näihin tavoitteisiin pääsevät (Gouran 2003). Tässä blogikirjoituksessa keskityn tiimin relationaalisiin tavoitteisiin.

Tasasuhtaista vuorovaikutusta

”Joku kysyy, jos joku ei ole sanonut hetkeen mitään.”
 ”Kuka haluaa olla äänessä?” 

Tiimivuorovaikutusta olemme käsitelleet opinnoissa sekä teoreettisesti että käytännön harjoitusten tasolla. Erityisesti olemme kiinnittäneet huomiota vuorovaikutuksen tasasuhtaisuuteen eli siihen, että kaikki pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan keskusteluihin. Tällä on tutkimusten mukaan suuri vaikutus tiimin onnistumiseen ja suoriutumiseen (Gjerstad 2022; 2023; Pentland 2012; Strauß & Rummel 2021; Woolley ym. 2010). 

Tiimiläiset ovat kokeneet, että toiminta on tasaveroista. Kun kysyin eräältä vertaistiimiltä, miten he ovat huolehtineet puheajan jakautumisesta, kaksi puheliainta hymyili ja kertoi, että he harjoittelevat olemaan välillä hiljaa. Hiljaisemmat tiimiläiset kertoivat, että he saattavat välillä todeta muille, että nyt on heidän vuoronsa. Eräs tiimi kiteytti fiksusti kaikkien huomioimisen: Tiimissä ketään ei pakoteta hänen haluaan nopeampaan tai vastentahtoiseen esiintymiseen tai nopeuteen.

Tiimi turvapesänä

”En vaihtaisi tiimiä!”
”Me ollaan ”me”!”

Opiskelijat ovat samaistuneet vertaistiimeihinsä vahvasti ja nopeasti. Tämä ei ole ongelma niin kauan kuin se ei johda muiden tiimien hyljeksimiseen (Brewer 1999; Rivera ym. 2024). Useampikin opiskelija toi esille huolensa siitä, jos vertaistiimejä vaihdetaan vai hajotetaan. Jollakulla oli tästä kokemusta työelämästä; yhdenvertaisuuden nimissä hyvin toiminut tiimi oli haluttu hajottaa. Vakuutin, että nämä tiimit toimivat koko opintojen ajan eikä syytä niiden vaihtamiseen pitäisi olla.

”Tiimi on turvallinen tila.” 
”Voi puhua mistä vaan.”
”Ei tarvitse jännittää, ja voi olla oma itsensä.” 
”Vertaistiimi on syvällinen turvaporukka.” 

Psykologinen turvallisuus on tiimeissä ollut vahvaa, ja se on koettu elimellisenä osana tiimin toimintaa. Tämä on hyvä merkki, sillä psykologinen turvallisuus edistää oppimista, kehittymistä sekä tehokasta tiimin työskentelyä ja suoriutumista (mm. Edmondson 2019; Pradarelli ym. 2025).