Pedagoginen kehittäminen

Quo vadis, kielikeskusopetus Euroopassa?

Neljästoista yhteiseurooppalainen kielikeskuskonfrenssi CercleS XIX: Role of Language Centres in a Fast-Changing World: Responding to Emerging Needs in Society, Communication, and Learning järjestettiin Roomassa University of Rome Foro Italicossa 10.─12.10.2026. Konferenssin puheenvuoroissa esiin nousivat erityisesti monikielisyys, monikulttuurisuus, yhteistyön voima sekä kielikeskusopetuksen strateginen rooli ja merkitys korkeakouluopetuksessa.

Yhteiskunnalliset ja teknologiset muutokset vaikuttavat 

Konferenssin avauksen pääpuheenvuorossa CercleSin puheenjohtaja Julia Zabala Delgado (2026) korosti kielikeskusten roolia suunnannäyttäjinä.  Kielikeskuksissa osataan opettaa ja opiskella monia kieliä, mutta erityisen hyviä olemme myös toimimaan välittäjinä eri kielten ja kulttuurien välillä. Henkilöstön ja opiskelijoiden moninainen kieli- ja kulttuurivaranto on opittava tunnistamaan vahvuutena ja resurssina. Kielikeskuksissa vaalitaan myös poikkitieteellistä ja moniammatillista yhteistyötä sekä kehitetään transveraalisia taitoja työelämää varten.  

Zabala Delgado (2026) haastoi monisatapäistä konferenssiyleisöä keräämään konferenssin esityksistä hyviä käytänteitä, kysymään ja osallistumaan keskusteluun. Monimutkaisiin ongelmiin ei ole helppoja ratkaisuja, mutta kielellisesti ja kulttuurisesti monimuotoinen ammattiyhteisö tuottaa näkökulmia, ideoita ja ehkä uusia ratkaisujakin yhdessä. 

Tunnistamme samankaltaiset haasteet ja vahvuudet myös työssämme LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston yhteisessä Kielikeskuksessa.  Sen sijaan että vain reagoimme yhteiskunnallisiin muutoksiin, voimme Kielikeskuksessa olla osaltamme aktiivisesti mukana muokkaamassa uudistuvaa toimintaympäristöä, kuten Zabala Delgadokin (2026) puheenvuorossaan korosti. 

Kielikeskukset kansainvälisyyden edistäjinä

Pääpuheenvuoroja seurasi rinnakkaissessio-osuus. Ensimmäisen esityksen otsikkona oli Rethinking University Language Centres. Alicia Aranda Quesada CEU Cardenal Herreran yliopistosta Alicantesta esitteli käytänteitä, joiden avulla kielikeskus edistää korkeakoulun kansainvälisyyttä. Perinteisten opetustehtävien lisäksi kielikeskuslaiset toimivat nykyään kääntäjinä ja välittäjinä, kulttuuritapahtumien järjestäjinä sekä kumppanina monitieteellisissä ja kansainvälisissä hankkeissa. Yhteistyössä tiedekuntien ja hallinnon kanssa kielikeskus edistää esteetöntä viestintää, luo osallistavia toimintaympäristöjä sekä mahdollistaa rikastuttavia kansainvälisiä kokemuksia, hän painotti. (Aranda Quesada 2026.)

Esimerkkinä Aranda Quesada  (2026) esitteli kulttuurienvälisen huoneen toimintaa. Pelkkä moninaisuuden passiivinen läsnäolo samoissa tiloissa ei riitä, vaan tarvitaan eri kulttuurien aktiivista liittämistä yhteen. Kultuurienväisessä huoneessa CEU Cardenal Herreran yliopistossa järjestetään pelejä, kieliesittelyjä ja tapahtumia. Hänen mukaansa kaikenlaisen kielitaidon tunnustaminen, turvallisten ja epämuodollisten tilojen luominen sekä opiskelijoiden osallistaminen tukevat mielekästä ja arkeen sulautuvaa kulttuurienvälistä toimintaa kampuksella. 

Rajat ylittäviä oppimis- ja innovaatiokeskuksia

Claudia Boes Düsseldorfin yliopistosta Anna Krukiewicz-Gacek Krakovan yliopistosta esittelivät ajatuksen kielikeskuksista maantieteelliset rajat ylittävänä innovaatioverkostona (Boes & Krukiewicz-Gacek 2026). 

Heidän puheenvuoronsa osoitti, kuinka kielikeskukset toteuttavat osallistavaa oppimista ja levittävät monikielisen opetuksen käytäntöjä ja periaatteita. Lisäksi esityksessä nostettiin esiin kielikeskusten merkitys globaalin opetustarjonnan laajentajina.  (Boes & Krukiewicz-Gacek 2026.)

Kielikeskusten osaaminen käyttöön 

Avauspuheenvuoroissa ja ensimmäisen rinnakkaissession puheenvuoroissa korostui kielikeskusten rooli suunnan näyttäjänä ja yliopiston pedagogisten ratkaisujen innovaattorina voimakkaasti globalisoituvalla korkeakoulukentällä.  

Puheenvuoroissa esiin nousivat erityisesti kielikeskusten syvällinen monikielisyys - ja kulttuuriosaaminen.  Kielikeskusten strategisen roolin vahvistuminen nähtiin puheenvuoroissa edellytyksenä laadukkaalle ja inklusiiviselle korkeakouluopetukselle yliopistoissamme kaikkialla Euroopassa.

Kuva 1. University of Rome Foro Italicon rakennuksista suuri osa on peräisin 1920- ja 1930-luvuilta. (Kuva: Hanna Vihava)

Lähteet

Aranda Quesada, A. 2026. Hacia un campus global: Estrategias para impulsar ecosistemas universitarios multilingües. Seminaariesitelmä. Cercles 2026. Rooma.

Boes, C. & Krukiewicz-Gacek, A. 2026. From Language Service towards a European Innovation Hub: Rethinking the Role of University Language Centres through the UNIVERSEH Alliance. Seminaariesitelmä. Cercles 2026. Rooma.

Zabala Delgado, J. 2026. Conference opening ceremony. Avauspuheenvuoro. Cercles 2026. Rooma.

Lue myös