Sairaalatekniikan päiviltä suuntaa kestävämmälle sosiaali- ja terveysalalle

Jokainen meistä on varmasti kuullut uutisia Suomen sosiaali- ja terveysalan rakenteellisesta ja toiminnallisesta murroksesta. Talouden realiteetit, väestön ikääntyminen, kestävyyskriisi ja kasvavat palvelutarpeet pakottavat etsimään täysin uusia tapoja toimia myös sote-alalla. (STM 2024; Soikkeli & Blanco Sequeiros 2025; Valtiovarainministeriö 2026.) 

Asian merkittävyys ja laajuus selvisi kirjoittajalle toukokuussa 2026 järjestettyjen Sairaalatekniikan päivien yhteydessä. Tilaisuus on Suomen Sairaalatekniikan yhdistys ry:n (SSTY) vuosittain järjestämä tapahtuma, johon osallistuu satoja sairaaloiden ja hyvinvointialueiden edustajia sekä yrityksiä ja ratkaisutoimittajia. Kahden päivän aikana pidetyissä esityksissä korostuivat talous, teknologia, resilienssi, energiatehokkuus, sairaalainfrastruktuuri sekä palvelujärjestelmän pitkän aikavälin uudistaminen. Vaikka sote-sektorin kehittäminen taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävämpään suuntaan ei ollutkaan päivien pääteema, sivuttiin sitä kuitenkin monissa päivien aikana kuulluissa esityksissä. (SSTY 2026.)

Investointien painopiste siirtyy rakentamisesta tuottavuuteen

Päivien avauspuheenvuoroissa hyvinvointialueiden talouskehitys, Suomen ikääntyminen sekä Sote2040-visio muodostivat yhteisen viestin: nykyinen palvelujärjestelmä ei ole pitkällä aikavälillä taloudellisesti kestävä ilman merkittäviä rakenteellisia uudistuksia (esim. Blanco Sequeiros 2026; Forss & Werning 2026; Luoma 2026; Murto 2026). Sote-menot Suomessa vuonna 2024 olivat noin 24,6 miljardia euroa (THL 2026), joka on noin 10 prosenttia Suomen BKT:stä (World Bank 2023).  Suurimmat kustannukset aiheutuvat erikoissairaanhoidosta ja ikääntyneiden palveluista (THL 2026). Hyvinvointialalla investoidaan huomattavia määriä laitteistoihin ja kiinteistöihin, esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde investoi vuosittain noin 100 miljoonaa euroa näihin. Materiaalivirrat ovat myös suuria, sillä aineisiin ja tarvikkeisiin kului Pohteen toiminta-alueella noin 180 miljoonaa euroa. (Luoma 2026.) Erilaisia tuottavuusohjelmia on myös eri alueilla. Esimerkiksi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa on käynnissä lähes miljardin euron uudistamisohjelma, jossa korostuvat tuottavuus, muuntojoustavat tilat ja yhtenäiset toimintamallit (Forss & Werning 2026). 

Kiertotalous osana energiatehokkuutta, tilasuunnittelua, resilienssiä ja digitalisaatiota 

Vaikka kiertotalous ei ollut tapahtuman ydinteema, monet ohjelman puheenvuorot sivusivat sen keskeisiä periaatteita. Esimerkiksi siirtyminen omistamisesta kohti palvelupohjaisia ja alueiden rajat ylittäviä yhteishankintoja ja -toimintoja sekä laitteiden ja tilojen elinkaaren pidentäminen ovat kiertotalousperiaatteiden mukaisia, kuten myös moduulirakenteet, tilakonseptointi ja muuntojoustavuus. Energiatehokkuutta lisäävät toimenpiteet, laitteiden yhtenäistäminen ja standardointi sekä olemassa olevan infrastruktuurin tehokkaampi hyödyntäminen ovat kaikki kiertotaloutta. (Karjalainen 2026; Salonen 2026.) Tekoälyä taas tullaan hyödyntämään esimerkiksi osana ennakoivaa kunnossapitoa ja energiatehokkuuden optimointia (Blanco Sequeiros 2026). 

Yksi tapahtuman keskeisimmistä teemoista oli resilienssi eli järjestelmän kyky toimia myös häiriötilanteissa. Resilienssin merkitys kasvaa entisestään ilmastonmuutoksen, geopoliittisten riskien ja digitaalisten riippuvuuksien lisääntyessä. Sairaaloiden on kyettävä toimimaan myös tilanteissa, joissa energia-, vesi- tai tietojärjestelmäinfrastruktuuri kohtaa häiriöitä. Samalla energiatehokkuuden parantaminen vähentää kustannuksia ja pienentää ympäristövaikutuksia. Näin resilienssi ja kestävyys eivät ole toisilleen vastakkaisia tavoitteita, vaan vahvistavat toisiaan. (Dahl 2026; Salonen 2026.) 

Opit ja kopit

Vaikka matka Ouluun oli pitkä ja allekirjoittanut kuvittelee tietävänsä jotakin talotekniikasta, sotealasta ja kiertotaloudesta, avasivat päivät kuitenkin entisestään silmiä aiheen tärkeydelle. Toimia tarvitaan, koska sote-sektori on yksi Suomen suurimmista materiaalien kuluttajista. Sairaaloissa käytetään valtavia määriä energiaa, laitteita, lääkintätarvikkeita ja kertakäyttöisiä tuotteita. Ikääntymisen myötä palveluiden kysyntä kasvaa, ja myös kasvavat materiaali- ja energiavirrat. Taloudellisen tehokkuuden rinnalle tarvitaankin materiaali- ja energiatehokkuutta sekä elinkaariajattelua.

Sairaalatekniikan päivien arvo ei synny ainoastaan yksittäisistä esityksistä vaan monialaisista kohtaamisista. Hyvinvointialueet, sairaalat, yritykset ja tutkimusorganisaatiot kohtaavat samoja haasteita liittyen pieneneviin resursseihin, kasvaviin palvelutarpeisiin ja ympäristövaatimuksiin sekä nopeasti kehittyvään teknologiaan. Kestävämmän sote-sektorin rakentaminen edellyttää, että teknologiaa, tiloja, infrastruktuuria, hankintoja ja palveluja tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Juuri tällaisen kokonaiskuvan muodostamiseen Sairaalatekniikan päivät tarjoavat erinomaisen alustan. Päivät osoittavat, että tulevaisuuden sote ei rakennu yksittäisillä investoinneilla tai teknologiaratkaisuilla, vaan kyvyllä yhdistää tuottavuus, resilienssi ja kiertotalous osaksi arjen toimintaa.