Projektin julkaisut
Skinnarilan opiskelijat ideoivat työpajassa alueellisia kiertotalousratkaisuja |
Taloyhtiöissä heitetään satojen eurojen edestä jätteitä vääriin astioihin |
Biojätteen lajittelussa paljon parantamisen varaa |
Lajittelupeli innosti harjoittelemaan lajittelua Greenreality-karnevaalissa |
Murretaan biojätteen lajittelua haittaavia myyttejä – osa 1 |
Projektissa tapahtuu
Kahdeksan asuintaloa mukaan hankkeeseen Lappeenrannan Lauritsalasta
Vuodenvaihteessa 2023-2024 Lappeenrannan Lauritsalassa toteutetaan kuivajätteen koostumustutkimuksia kahdeksassa asuintalokohteessa, mm. useassa Lappeenrannan Asuntopalvelun kohteessa. Koostumustutkimuksissa selvitetään, mitä lajiteltavia jätejakeita kuivajätteen seassa on. Erityisesti olemme kiinnostuneita tutkimaan, kuinka paljon biojätettä päätyy kuivajätteeseen. Alkuvuonna 2024 mukana olevissa kohteissa aloitetaan kampanjointi, jolla biojätteen lajittelua pyritään lisäämään.
Biojätekysely Etelä-Karjalan asukkaille
Selvitimme kesä-lokakuussa 2023 kyselyn avulla, miten Etelä-Karjalassa lajitellaan biojätettä. Kyselyyn vastasi yhteensä 224 asukasta tai mökinomistajaa Etelä-Karjalasta. Eniten vastauksia saatiin Lappeenrannasta, Luumäeltä, Imatralta ja Taipalsaarelta. Kyselyyn saatiin määrällisesti hyvin vastauksia, mutta tuloksiin erityisesti lajittelemattomuuteen liittyen suhtauduttiin varovasti, sillä kyselyyn vastaaminen kiinnosti selkeästi niitä ihmisiä, jotka kokivat (biojätteen) lajittelemisen tärkeänä.
Kyselyn perusteella voidaan päätellä, että biojätettä lajittelevat erityisen hyvin taajamassa asuvat yli 50-vuotiaat omistusasuntojen asukkaat. Kerros- ja rivitaloasukkaat lajittelevat biojätteensä taloyhtiön biojäteastiaan. Sen sijaan omakotitalo- ja loma-asukkaat lajittelevat biojätteen pääasiassa omaan kompostoriin. Kyselyn mukaan haja-asutusaluiden asukkaiden biojätteen lajittelua haastaa eniten se, että alueella ei kerätä erikseen biojätettä. Viidesosa niistä, jotka lajittelevat biojätettä, kokivat kodin tilanpuutteen haastavimmaksi asiaksi lajittelussa. Muita lajittelua haastavia asioita olivat:
- jäteastioiden sotkuisuus
- kaukana sijaitsevat jätteenkeräyspisteet
- biojätepussien maksullisuus
- tiedonpuute siitä, mikä jäte kuuluu mihinkin astiaan.
Lajittelumotivaatiota laski myös se, että muut lajittelevat vääriin astioihin. Ne, jotka vastasivat etteivät lajittele biojätettä, kertoivat painavimmiksi syiksi lajittelemattomuuteen tilanpuutteen asunnossa ja biojätepussien maksullisuuden. Opiskelijat nostivat tärkeimmiksi biojätteen lajittelua lisääviksi tekijöiksi maksuttomat biojätepussit ja asunnon paremman lajittelujärjestelmän. Myös selkeitä lajitteluohjeita kaivattiin.
Kyselyyn vastanneet lajittelivat hyvin myös muita jätelajeja. Muista jätelajeista heikoiten lajiteltiin muovia ja ongelmajätettä. Avoimessa palautteessa muovin kohdalla nostettiin haastavina seikkoina:
- taloyhtiöiden täynnä olevat muovinkeräysastiat
- muovinkeräyspisteiden kaukainen sijainti
- tiedonpuute liittyen siihen, millainen muovi kuuluu muovinkeräykseen
- tiedonpuute liittyen siihen, miten puhdas pakkauksen pitää olla, jotta sen voi lajitella muovinkeräykseen.
Kyselyn lopussa kysyttiin vielä, tietävätkö vastaajat, mikä on jätekimppa. Yli 40 % vastaajista ei tiennyt, mutta oli kiinnostunut asiasta.
Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin lajitteluastia, jonka voitti asukas Luumäeltä.
Biojätteen lajittelua, erilliskeräystä ja kompostointia tehostetaan asukasviestinnän ja käytännön kokeilujen kautta. Biojätteiden erilliskeräystä tehostavaa menetelmää kehitetään yhdessä Lappeenrannan Lauritsalan kaupunginosan asukasyhteisön kanssa. Lisäksi biojätteeseen liittyen tehdään kartoitus ja toimenpide jonkin Etelä-Karjalan maaseutukunnan kanssa.
Asukasyhteisöjen tarvekartoituksen pohjalta alueilla kehitetään ja kokeillaan kierto- ja jakamistalouteen perustuvia asukaslähtöisiä kestäviä palveluita, kuten tavaralainaamoja, yhteiskäyttöpalveluja tai muita energiatehokkuutta tai yhteisöllisyyttä edistäviä palveluja. Asukaslähtöisiä ratkaisuja kehitetään kahdessa kohteessa, Lauritsalassa ja Skinnarilassa, yhdessä alueiden asukkaiden kanssa. Maaseutukuntien asukkaiden tarpeiden kartoittamiseksi Lappeenrannassa järjestettäviin työpajoihin kutsutaan myös osallistujia maaseutukunnasta.
Lappeenrannan kaupungin alueella sijaitsevat kiertotaloutta toteuttavat kuluttajapalveluiden tarjoajat tunnistetaan ja niiden saavutettavuutta vahvistetaan digitaalisen karttapalvelujen avulla. Palvelu mahdollistetaan myös laajemmin Etelä-Karjalan alueelle.
Tiivistetysti hankkeen tavoitteena on seuraavien toimenpidekokonaisuuksien toteuttaminen:
1) biojätteiden erilliskeräystä tehostava menetelmä
2) kierto- tai jakamistalouteen perustuvat asukaslähtöiset ratkaisut (2-4 kpl)
3) kiertotalouteen perustuvien kuluttajatuotteiden ja palveluiden karttapalvelu.