Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa – ASKI

Kuva
ASKI-hankkeen banneri
Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI) -hankkeen tavoitteena on kehittää palvelumuotoilun keinoin asukaslähtöisiä kiertotalouden ratkaisuja Etelä-Karjalassa ja tuoda kiertotalouden mukaisia palveluita lähemmäs käyttäjiä. Hankkeessa luodaan ja kehitetään kiertotalouteen perustuvia tuotteita ja palveluita, jotka vastaavat asukasyhteisöjen tarpeisiin. Hanke kasvattaa osallistuvien yritysten ja asukasyhteisöjen jäsenten osaamista liittyen kiertotaloutta tukevien palveluiden kehittämiseen sekä sektorit ylittävien kestävien toimintatapojen edistämiseen.



Toteutusaika
-
Projektin tila
Käynnissä
Toteutusalue
Kansallinen
Rahoitus
EAKR 2021-2027
LABin rooli
Hallinnoija
Yksikkö
Liiketoiminta
Painoala
Kiertotalous
Projektissa tapahtuu

Projektin julkaisut

Skinnarilan opiskelijat ideoivat työpajassa alueellisia kiertotalousratkaisuja
1/2024

Asukaslähtöiset kiertotalousratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI) -projektissa järjestettiin kaksi työpajaa, joiden tavoitteena oli innostaa osallistujia keksimään alueen opiskelijoille tarpeellisia kiertotalousratkaisuja. Työpajan myötä nousi esille useita tarpeita, joista yli muiden nousi kolme tarvetta: tarve vaatteiden korjausmahdollisuudelle, tarve lajitteluosaamisen lisäämiselle sekä tarve helpottaa tavaran kiertoa yhteisön jäsenten välillä.  Erityisesti jälkimmäisin tarve nousi esille kansainvälisten opiskelijoiden keskuudessa. Lue koko artikkeli.

Taloyhtiöissä heitetään satojen eurojen edestä jätteitä vääriin astioihin
1/2024

Jätehuollon palvelut rahoitetaan kokonaan palveluntuottamisesta perittävillä maksuilla eli kaikki jätehuollon kulut tulevat asukkaiden ja palveluntuottajien maksettavaksi. Jos taloyhtiön asukkaat kierrättävät oikein, niin sekajätteeksi pitäisi päätyä vain pieni osa kaikesta jätteestä. Kierrättämällä oikein taloyhtiöt säästävät pitkän pennin. Lue koko blogi.

Biojätteen lajittelussa paljon parantamisen varaa
1/2024

Hankkeen yhtenä tavoitteena on lisätä Etelä-Karjalassa erilliskerätyn biojätteen määrää. Lappeenrannan Lauritsalasta hankkeeseen saatiin mukaan kahdeksan kerrostaloa, joissa tehtiin vuodenvaihteessa 2023-2024 kuivajätteen koostumustutkimuksia lajittelun nykytilanteen selvittämiseksi. Tutkimuksista ilmeni, että lajittelussa on vielä paljon parantamisen varaa. Lue koko blogi.

Lajittelupeli

Lajittelupeli innosti harjoittelemaan lajittelua Greenreality-karnevaalissa
9/2023

ASKI-hanke haastoi Greenreality-karnevaalin kävijöitä testaamaan lajittelutaitoaan lajittelupelin avulla. Jätetietous oli pääosin hallussa, mutta mm. lasiesineet hämmensivät. Lue koko blogi.

Jätteenkeräysauto -blogikuva

Murretaan biojätteen lajittelua haittaavia myyttejä – osa 1
4/2023

"Biojäte maatuu sekajätteen seassa." "Jätteet menevät kuitenkin sekaisin." "Biojätepussit maksavat." Murretaanpa muutama myytti. Lue koko blogi.

 

Projektissa tapahtuu

 

Kahdeksan asuintaloa mukaan hankkeeseen Lappeenrannan Lauritsalasta

Vuodenvaihteessa 2023-2024 Lappeenrannan Lauritsalassa toteutetaan kuivajätteen koostumustutkimuksia kahdeksassa asuintalokohteessa, mm. useassa Lappeenrannan Asuntopalvelun kohteessa. Koostumustutkimuksissa selvitetään, mitä lajiteltavia jätejakeita kuivajätteen seassa on. Erityisesti olemme kiinnostuneita tutkimaan, kuinka paljon biojätettä päätyy kuivajätteeseen. Alkuvuonna 2024 mukana olevissa kohteissa aloitetaan kampanjointi, jolla biojätteen lajittelua pyritään lisäämään.

 

Biojätekysely Etelä-Karjalan asukkaille

Selvitimme kesä-lokakuussa 2023 kyselyn avulla, miten Etelä-Karjalassa lajitellaan biojätettä. Kyselyyn vastasi yhteensä 224 asukasta tai mökinomistajaa Etelä-Karjalasta. Eniten vastauksia saatiin Lappeenrannasta, Luumäeltä, Imatralta ja Taipalsaarelta. Kyselyyn saatiin määrällisesti hyvin vastauksia, mutta tuloksiin erityisesti lajittelemattomuuteen liittyen suhtauduttiin varovasti, sillä kyselyyn vastaaminen kiinnosti selkeästi niitä ihmisiä, jotka kokivat (biojätteen) lajittelemisen tärkeänä.

Kyselyn perusteella voidaan päätellä, että biojätettä lajittelevat erityisen hyvin taajamassa asuvat yli 50-vuotiaat omistusasuntojen asukkaat. Kerros- ja rivitaloasukkaat lajittelevat biojätteensä taloyhtiön biojäteastiaan. Sen sijaan omakotitalo- ja loma-asukkaat lajittelevat biojätteen pääasiassa omaan kompostoriin. Kyselyn mukaan haja-asutusaluiden asukkaiden biojätteen lajittelua haastaa eniten se, että alueella ei kerätä erikseen biojätettä. Viidesosa niistä, jotka lajittelevat biojätettä, kokivat kodin tilanpuutteen haastavimmaksi asiaksi lajittelussa. Muita lajittelua haastavia asioita olivat:

  • jäteastioiden sotkuisuus
  • kaukana sijaitsevat jätteenkeräyspisteet
  • biojätepussien maksullisuus
  • tiedonpuute siitä, mikä jäte kuuluu mihinkin astiaan.

Lajittelumotivaatiota laski myös se, että muut lajittelevat vääriin astioihin. Ne, jotka vastasivat etteivät lajittele biojätettä, kertoivat painavimmiksi syiksi lajittelemattomuuteen tilanpuutteen asunnossa ja biojätepussien maksullisuuden. Opiskelijat nostivat tärkeimmiksi biojätteen lajittelua lisääviksi tekijöiksi maksuttomat biojätepussit ja asunnon paremman lajittelujärjestelmän. Myös selkeitä lajitteluohjeita kaivattiin.

Kyselyyn vastanneet lajittelivat hyvin myös muita jätelajeja. Muista jätelajeista heikoiten lajiteltiin muovia ja ongelmajätettä. Avoimessa palautteessa muovin kohdalla nostettiin haastavina seikkoina:

  • taloyhtiöiden täynnä olevat muovinkeräysastiat
  • muovinkeräyspisteiden kaukainen sijainti
  • tiedonpuute liittyen siihen, millainen muovi kuuluu muovinkeräykseen
  • tiedonpuute liittyen siihen, miten puhdas pakkauksen pitää olla, jotta sen voi lajitella muovinkeräykseen.

Kyselyn lopussa kysyttiin vielä, tietävätkö vastaajat, mikä on jätekimppa. Yli 40 % vastaajista ei tiennyt, mutta oli kiinnostunut asiasta.

Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin lajitteluastia, jonka voitti asukas Luumäeltä.

 

Tavoitteet
Hanke edistää kiertotalouteen perustuvien palvelujen kehittämistä ja löytämistä. Hankkeessa toteutetaan kolme toimenpidekokonaisuutta, joilla edistetään kiertotalouden toteutumista asukaslähtöisesti.



Biojätteen lajittelua, erilliskeräystä ja kompostointia tehostetaan asukasviestinnän ja käytännön kokeilujen kautta. Biojätteiden erilliskeräystä tehostavaa menetelmää kehitetään yhdessä Lappeenrannan Lauritsalan kaupunginosan asukasyhteisön kanssa. Lisäksi biojätteeseen liittyen tehdään kartoitus ja toimenpide jonkin Etelä-Karjalan maaseutukunnan kanssa.



Asukasyhteisöjen tarvekartoituksen pohjalta alueilla kehitetään ja kokeillaan kierto- ja jakamistalouteen perustuvia asukaslähtöisiä kestäviä palveluita, kuten tavaralainaamoja, yhteiskäyttöpalveluja tai muita energiatehokkuutta tai yhteisöllisyyttä edistäviä palveluja. Asukaslähtöisiä ratkaisuja kehitetään kahdessa kohteessa, Lauritsalassa ja Skinnarilassa, yhdessä alueiden asukkaiden kanssa. Maaseutukuntien asukkaiden tarpeiden kartoittamiseksi Lappeenrannassa järjestettäviin työpajoihin kutsutaan myös osallistujia maaseutukunnasta.



Lappeenrannan kaupungin alueella sijaitsevat kiertotaloutta toteuttavat kuluttajapalveluiden tarjoajat tunnistetaan ja niiden saavutettavuutta vahvistetaan digitaalisen karttapalvelujen avulla. Palvelu mahdollistetaan myös laajemmin Etelä-Karjalan alueelle.





Tiivistetysti hankkeen tavoitteena on seuraavien toimenpidekokonaisuuksien toteuttaminen:



1) biojätteiden erilliskeräystä tehostava menetelmä

2) kierto- tai jakamistalouteen perustuvat asukaslähtöiset ratkaisut (2-4 kpl)

3) kiertotalouteen perustuvien kuluttajatuotteiden ja palveluiden karttapalvelu.



Kestävän kehityksen tavoitteet

Hankkeeseen liittyvät materiaalit

Projektipäällikkö
Kaisu Isomäki
TKI-asiantuntija
kaisu [dot] isomakiatlab [dot] fi
Sijainti